1 / 17

Nuoruusikäisten toimivat palveluketjut – seminaari 16.2.2012

Nuoruusikäisten toimivat palveluketjut – seminaari 16.2.2012. Ihanteelliset palveluketjut Tarja Hietala, ylilääkäri A-klinikkasäätiö, Itä-Suomen palvelualue. Mikä estää saamasta otetta omasta tulevaisuudesta?. Kun usko hyvän tulevaisuuteen puuttuu Kun vuorovaikutus on työtä ja tuskaa

dyami
Download Presentation

Nuoruusikäisten toimivat palveluketjut – seminaari 16.2.2012

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Nuoruusikäisten toimivat palveluketjut – seminaari 16.2.2012 Ihanteelliset palveluketjut Tarja Hietala, ylilääkäri A-klinikkasäätiö, Itä-Suomen palvelualue

  2. Mikä estää saamasta otetta omasta tulevaisuudesta? • Kun usko hyvän tulevaisuuteen puuttuu • Kun vuorovaikutus on työtä ja tuskaa • Kun ei voi luottaa saavansa apua

  3. Kuntouttava työskentely on kiireellistä ja ensisijaista • Fyysisessä sairastamisessa on totuttu järjestykseen: tutkimus – hoito – kuntoutus • Tämä aikataulu/ajattelu ei nuoren elämänhallinnan ongelmiin sovi kartoitus ja hoito ovat hitaita odottaminen tuo lisäongelmia

  4. Tulevaisuuden usko voi kadota erilaisista syistä • Traumakokemus tai syömishäiriö vie aiemmin hyvin pärjänneen nuoren toimintakyvyn • Huono-osaisuus kasautuu 2. ja 3. polven syrjäytyjille • Oppimis- ja vuorovaikutushäiriöt ovat tietoyhteiskunnassamme vakava ’vamma’ • Psykiatrisia pitkäaikaissairauksia ei aina saada oireettomiksi • Päihdealakulttuurista on vaikea irrottautua

  5. Opiskelukyky haavoittuu helposti ja koulussa on vaikea olla ’osatyökykyinen’ • Poissaolija jää jälkeen • Huonot numerot ja rästityöt painavat mieltä • Tietoihin ja taitoihin jää aukkoja jotka voivat haitata pitkään • Ulkopuolisuudentunne syntyy helposti

  6. Masentunut nuori • Ei koe onnistumisen iloa • Pitää itseään huonona ja tulevaisuutta synkkänä • Ei luota apuun eikä itseensä • On väsynyt, ärtyvä ja huonosti keskittyvä, lukeminen ja läksyt vievät aikaa eikä kuitenkaan opi

  7. Ahdistuva nuori • Pelkää jo etukäteen, välttelee ja lähtee karkuun haasteita • Stressaantuneena ei nuku • Keskittyy itsensä tarkkailuun, ahdistuneena ei kuuntele eikä opi • Uudet tilanteet ovat vaikeita • Rauhallisena/rauhoittuneena on toimintakykyinen

  8. Nuori jolla on ADHD tai oppimisvaikeus • Ympäristöllä ja ohjauksella suuri merkitys oppimiskykyyn • Käsitys itsestä oppijana huono, vaikeat aineet hyvin vastenmielisiä tai yrittäminen puuttuu • Vaikuttaa vastuuttomalta ja lapselliselta • Läksyt vievät koko illan (myös vanhemmalta)

  9. Ongelmaperheen nuori • Ei saa kotoa tukea ja kannustusta • Voimat menevät kotitilanteen sietämiseen • On pettynyt aikuisiin, luotaa ehkä vain itseensä • Ei herätä myötätuntoa ja auttamishalua, jos on manipuloiva, hyökkäävä tai valehtelee

  10. Vuorovaikutusongelmista tulee helposti este avulle • Estyneen ja ujon nuoren on vaikeaa päästä alkuun • Nuori tulee helposti tulkituksi väärin, jos hän: ei puhu, puhuu epäselvästi, sanoo ’ihan sama’, ei ota katsekontaktia, asioi ’väärällä tavalla’, myöhästelee, on provosoiva ja kriittinen (tulkinta on: välinpitämätön, uhmaa, tahallaan)

  11. Nuoren kanssa työskennellessä on hyvä muistaa että • Toimiminen erilaisissa tilanteissa on taito, harjoittelun tulos, ei tunne-elämän – tai luonteenpiirre • Nuoruuteen kuuluu musta-valkoinen ajattelu, pyrkimys kieltää vaikeat asiat (erityisesti itsessä), hetkessä eläminen, alttius ympäristön vaikutteille • Työntekijän kannattaa olla aktiivinen ja kannustava

  12. Verkosto on tärkeä • Vanhemmat ovat tukena mutta myös haasteena • Läheisten mielipiteet ovat usein ristiriitaisia • Onko lähiverkostolla voimavaroja? Kuka muu perheessä tarvitsisi apua? • Voiko toimia jos vanhempi käyttäytyy epäasiallisesti?

  13. Hyvät ja huonot asiointikokemukset voivat vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen • Huonon muiston taustalla: ongelmien vähättely, väärin neuvominen, hoidon/avun ulkopuolelle jättäminen, loukkaavat sanat, ’pakottaminen’ sellaiseen, joka ei autakaan • Hyvän muiston taustalla: kuulluksi tuleminen, joustavuus, arvostava suhtautuminen • Muisti on valikoiva ja tulkinta voi ajan kuluessa muuttua

  14. Asiakas arvioi koko prosessia, työntekijä usein vain omaa osuuttaan.Palvelun laatuun vaikuttavat käytännön asiat (matkat, maksut, yhteydensaanti) ja tahattomat, sattumanvaraiset asiat (hoito/opiskeluryhmä, työntekijän lomat).

  15. Hyvässä palveluyhteistyössä • Arvostetaan toisen työtä • Tutustutaan toisten käytäntöihin riittävästi • Palveluketju on joukkuelaji: kun teen oman osuuteni hyvin, nuoren seuraava auttaja saa ehkä viimeistellä onnistumisen • Väärinymmärrykset pitää selvittää • Tuetaan joustavuutta, henkilöön sidottua jatkuvuutta ja vuorovaikutusosaamista, harjoitellaan yhdessä tekemistä

  16. Ihanteellista olisi jos • Annetaan aikaa nuoren motivoimiselle ja yhteistyön syntymiselle • Mahdollistetaan toimivan kontaktin jatkuvuus • Tulkitaan asioita positiivisesti • Torutaan vähän, kannustetaan paljon • Panostetaan alkuunpääsyn apuun ja takapakkien selvittämiseen

  17. Nuoren oireilu ja toipuminen pitää ymmärtää kehityskulkuna.Arjessa selviämisen tuki voi olla pitkällä tähtäimellä vaikuttavinta apua mitä nuori saa. Käytännöllistä tietoa tiivistetysti: Nuorten hyvin - ja pahoinvointi Konsensuslausuma 2010

More Related