Ammatillisen Osaamisen kehittäminen lakimuutokset 2014

1. Ammatillisen Osaamisen kehittäminenlakimuutokset 2014

2. sisältö • Ammatillisen osaamisen kehittämistä koskeva lakipaketti • Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman sisällöstä • Menettely henkilöstö- ja koulutussuunnitelmia käsiteltäessä • Työnantajalle myönnettävän koulutusvähennyksen/koulutuskorvauksen edellytykset • Työntekijän verotuksesta

3. Koulutuksen tila työpaikoilla • Vain 55 %:lla yli 29 henkilön työpaikoista on henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet* • Vain 36 % luottamusmiehistä on neuvotellut henkilöstökoulutuksesta* • 69 % jäsenistä ei ole osallistunut vuoden aikana työnantajan järjestämään ammatilliseen koulutukseen ja osallistuneistakin vain 12 % on ollut koulutuksessa yli 2 pv** • 2/3 niistä, jotka kokivat tarvetta lisäkoulutukseen, ei ollut siihen osallistunut** • Ylemmistä toimihenkilöistä osallistuu koulutukseen 75 %, mutta työntekijöistä vain 39 %*** SAK:n luottamusmieskysely 2010* SAK:n järjestötutkimus 2011** Tilastokeskus 2008***

4. Koulutuksen tila työpaikoilla… • Yhteistoimintalain mukainen velvoite käsitellä koulutustavoitteet vuosittain yhteistoimintamenettelyssä ei toimi käytännössä, eikä työelämän muutosten vaikutuksia osaamiseen arvioida yhdessä työnantajan kanssa • Lähes puolet työntekijöitä edustavista luottamushenkilöistä kertoo, ettei henkilöstösuunnitelmia ja koulutustavoitteita ole lainkaan käsitelty yhteistoimintamenettelyssä* • Henkilöstön koulutus keskittyy eniten asiantuntijatoimihenkilöille ja esimiehille - joilla on eniten koulutusta jo entuudestaan Uusi yt-laki yrityksissä TEM 2010*

5. Miksi koulutus on tärkeää? • Koulutus pidentää työuria (Pekka Myrskylä) • Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaminen pidentää työuraodotetta tilastollisesti naisilla 9 vuotta ja miehillä 6 vuotta • Heikko koulutus on nuorisotyöttömyyden ja muunkin syrjäytymisen tärkein selittäjä • Työelämän muutoksissa selviäminen • Työtehtävien muutokset • Vanhoja ammatteja katoaa - uusia syntyy • ”Jokamiehen työmarkkinoiden” supistuminen - lähes kaikessa vaaditaan perusasteen jälkeistä koulutusta

6. Ammatillisen Osaamisen kehittämistä koskeva lakipaketti • HE 99/2013 laiksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi • Ns. ”erillislaki” • yhteistoimintalakien muutokset • laki koulutuksen korvaamisesta • HE 95/2013 laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta ja maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta • Työnantajalle verotuksessa myönnettävä koulutusvähennys • Työntekijän verotus – Verohallinnon ohjeluonnos • Työntekijälle ei saisi muodostua em. koulutuksesta palkkana verotettavaa etua • Lait tulevat voimaan 1.1.2014

7. Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä • Lain tarkoitus: ”edistää työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä” (1 §) • Ammatillisen osaamisen kehittämisen määritelmä (1 §) • ”työntekijöille tarjottavaa suunnitelmallista koulutusta, joka on tarpeen työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vastaamaan työn ja työtehtävien asettamia vaatimuksia ja ennakoitavissa olevia muuttuvia osaamistarpeita” • ”Tavoitteena työntekijän osaamisen kehittäminen nykyisissä että mahdollisissa tulevissa tehtävissä sen hetkisen työnantajan palveluksessa” • ”Osaamisen kehittäminen voisi liittyä työnantajan tuotanto- tai palvelurakenteen muutoksiin tai tuottavuuden parantamiseen” • ”Myönteisiä vaikutuksia työntekijöiden pitkän aikavälin työllistymismahdollisuuksiin”

8. Millaista koulutusta? • Työnantajan oman organisaation koulutusta • Erilaiset työnantajan järjestämät sisäiset koulutukset • Ulkopuoliselta koulutusorganisaatiolta hankittua koulutusta • Kurssimuotoiset koulutukset, seminaarit, konferenssit jne. • Erilaista lisä- ja täydennyskoulutusta • Oppisopimuskoulutus, näyttötutkinnot jne. • Koulutuksena ei pidetä tavanomaista perehdytystä tai työhön opastusta • Myöskään työssäoppiminen ei oikeuta verovähennykseen/koulutuskorvaukseen (esim. näyttötutkinnon suorittaminen työssä oppien tai oppisopimuksella). Sen sijaan tietopuolinen opetus katsotaan koulutukseksi • Lain keskeinen tarkoitus ja tavoite, että osaamisen kehittämistoimista pääsisivät tulevaisuudessa osallisiksi työtekijät, jotka nykyisin useimmiten jäävät niiden ulkopuolelle

9. Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä… • Soveltamisala (2 §) on yleinen • Lakia sovelletaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla työnantajan koosta riippumatta • Lainsäädäntöä ei sovelleta kotitaloustyönantajiin eikä eduskunnan kansliaan, tasavallan presidentin kansliaan, eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan, valtiontalouden tarkastusvirastoon, Suomen Pankkiin eikä Kansaneläkelaitokseen • Koulutussuunnitelman sisältö (3 §) • Työnantaja saa koulutusvähennyksen/koulutuskorvauksen ainoastaan, jos on laatinut koulutussuunnitelman • Yt-lakien mukainen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma – menettely myös yt-laeissa • Pienet työnantajat – vapaaehtoisen koulutussuunnitelman sisältö erillislaissa, menettelytavoista päätetään yrityksissä

10. Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä… • Työnantajan velvollisuus keskustella työntekijän ammatillisen osaamisen kehittämisestä (4 §) • Työntekijän oikeus pyytää keskustelua, jos koulutussuunnitelmaa ei ole laadittu • Lähes vastaavat yt-lakien säännökset koskevat yt-lakien soveltamisalaan kuuluvia työnantajia • Työnantajan on pyydettäessä selvitettävä, miten jatkossa on tarkoitus ylläpitää ammatillisen osaamisen kehittämisestä pidempään vaille jääneiden työntekijöiden ammatillista osaamista • Työntekijällä mahdollisuus ottaa luottamushenkilö tai muu työntekijöiden edustaja keskusteluihin mukaan

11. Yhteistoimintalakien muutokset • Yt-neuvotteluissa on vuosittain laadittava henkilöstö- ja koulutussuunnitelma (nykylaissa vain koulutustavoitteet 16 §) • Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi: • Henkilöstön rakenne ja määrä, ml. määräaikaiset työsopimukset ja arvio näiden kehittymisestä • Periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä • Yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta

12. Yhteistoimintalakien muutokset… • Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta ja osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä • Suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettelyt

13. Yhteistoimintalakien muutokset… • Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa tulee kiinnittää huomiota: • Ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeisiin • Keinoihin ja mahdollisuuksiin, joilla työntekijät voivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää • Osatyökykyisten työllistämisen periaatteisiin • Joustaviin työaikajärjestelyihin • 20-30 hengen yrityksissä voidaan suunnitelma käsitellä koko henkilöstölle yhteisessä tilaisuudessa • Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa käsiteltäessä työnantajan pyydettäessä selvitettävä, miten jatkossa on tarkoitus ylläpitää pidempään osaamisen kehittämisestä vaille jääneiden työntekijöiden ammatillista osaamista (20 §) • Lähes vastaavat muutokset kunnissa ja valtiolla

14. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman sisällöstä • Määräaikaisten työsopimusten käsittelyyn vaikuttaa yrityksen koko ja määräaikaisten työsopimusten määrä • Riittävä käsitys määräaikaisten sopimusten käytöstä ja arvio niiden kehityksestä (esim. sijaistarpeen arviointi) • Jaottelu esim. perusteiden tai keston mukaan • Työkyvyttömyysuhan alaiset ja ikääntyneet työntekijät sekä työttömyysuhan alaiset työntekijät • Miten tulevaisuuden työllistymisedellytykset ja työkyvyn ylläpito otetaan huomioon esim. • Työympäristön suunnittelussa • Koulutuksen ja työhyvinvointitoiminnan kohdentamisessa ja sisältöjen suunnittelussa

15. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman sisällöstä… • Osatyökykyiset työntekijät • Työllistämisperiaatteet, kun yrityksessä useampia osatyökykyisiä työntekijöitä • Yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu • Työhön paluun ja työskentelymahdollisuuksien edistäminen ja mahdollisuudet • Osatyökyvyttömyyseläkkeen järjestämisperiaatteet • Joustavat työaikajärjestelyt • Työaikapankki, etätyö, mahdollisuus osa-aikatyöhön jne. • Suunnitelmallinen käyttöönotto/muuttaminen • Perusteluvelvollisuus, jos neuvotteluissa käsiteltyjä järjestelyjä ei toteuteta

16. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman sisällöstä… • Arvio työntekijöiden ammatillisessa osaamisessa tapahtuvista muutoksista • Arvion pohjalta laadittava suunnitelma • Säännökset eivät velvoita työnantajaa kouluttamaan jokaista työntekijää jokaisena vuotena • Koulutuspäätökset tehdään kaikkia työntekijöitä koskevan arvion pohjalta • Seurantamenettelyt käytävä ilmi suunnitelmasta • Aikataulutus ja tavat, joilla suunnitelmien seuranta tapahtuu • Yhteistoiminta-asiamies valvoo yhteistoimintalain noudattamista

17. Menettely henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa käsiteltäessä • Yhteistoimintalakien piirissä olevat työpaikat • Menettelytavat sovellettavasta yhteistoimintalaista • Työantaja tekee aloitteen – työntekijät voivat pyytää • Ilmoitettava alkamisaika ja -paikka • Laadittava/päivitettävä vuosittain yhteistoimintamenettelyssä • Riittävät tiedot hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista • Suunnitelman oltava kirjallinen • Seurantamenettelyyn sovelletaan yt-lakien säännöksiä (54 §) • Laadittava pöytäkirjat: neuvottelujen ajankohdat, niihin osallistuneet, neuvottelujen tulokset / eriävät kannanotot • Tarkastus ja allekirjoitukset

18. Työnantajalle verotuksessa myönnettävä Koulutusvähennys • Laskennallinen lisävähennys verotuksessa • 50 % koulutuspäivien keskimääräisestä palkkakustannuksesta palkan sivukuluineen • Keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan vähennykseen oikeuttavien kaikkien työntekijöiden koulutuspäivien määrällä • Tulo jaetaan kahdella • Keskimääräinen päiväpalkka • Työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva verovuoden palkkasumma jaetaan verovuoden keskimääräisellä työntekijämäärällä • Näin saatu osamäärä jaetaan 200:lla • 258 (253) arkipäivän sijasta

19. Työnantajalle verotuksessa myönnettävä Koulutusvähennys… • Vähennykseen oikeuttava koulutuspäivä • Max. 3 pv per työntekijä per verovuosi / väh. 1 pv • 1 pv = 6 h • Koulutuspäivä voi muodostua vähintään 1 tunnin yhtäjaksoisista koulutuksista/jaksoista – ei tarvitse olla samaa koulutusta • Tosiasialliset koulutuspäivät – työntekijän tosiasiallinen osallistuminen • Työnantajan on verotuksessa laadittava kirjallinen selvitys koulutusvähennyksen laskentaperusteista ja kunkin työntekijän osalta vähennyksen edellytysten täyttymisestä • Vähennysoikeus ei synny pelkästään koko henkilöstön kattavan koulutussuunnitelman perusteella vaan suunnitelman toteutumista on seurattava työntekijäkohtaisesti

20. Esimerkki • Yrityksellä on kaksi työntekijää • Toinen ollut koulutuksessa 10 pvää/verovuosi • Toinen ollut koulutuksessa 1 pvä/verovuosi • Vähennykseen oikeuttavien koulutuspäivien määrä on 4 • 3 + 1 pvää

21. Palkan käsite • Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukainen työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma • Työ- ja virkasuhteessa saatu palkka, • tulospalkkio tai • muu vastike, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työstä • Palkkana ei pidetä esim. • korkoetua työsuhteen perusteella saadusta lainasta • työsuhdeoption käyttämisestä syntyvää etua

22. Työnantajalle verotuksessa myönnettävä Koulutusvähennys… • Vähennyksen edellytyksenä on, että koulutuksen tulee sisältyä koulutussuunnitelmaan • Jos koulutussuunnitelmaa ei ole, lisävähennystä ei saa • Koulutuskustannukset saa edelleen vähentää • Koulutuksen ajalta maksettava palkkaa • Vähennystä ei saa, jos työntekijä osallistuu koulutukseen loma- tai vapaa-aikanaan • Edellytyksenä myös, että palkkakustannuksiin ei ole saatu palkkatukea • Koulutussuunnitelmat laadittava mahdollisimman pian • Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran 2014 verotuksessa • Vuoden 2014 aikana laadittavien henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien vastattava uutta lainsäädäntöä • Suunnitelmia voidaan täydentää vuoden aikana

23. Työnantajalle Maksettava koulutuskorvaus • Ei-verovelvolliset (ja osittain tuloverosta vapaat) työnantajat saavat vastaavan suuruisen koulutuskorvauksen (kuin verovähennys) toteutuneilta koulutuspäiviltä • Esim. kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja säätiöt • 10 % prosenttia työnantajan koulutusajan palkkakustannuksista • Valtiovarainministeriö tai työttömyysvakuutusrahasto (työttömyysvakuutusmaksun perinnän yhteydessä) maksaa • Muutoin samat edellytykset kuin verovähennyksellä • Nettovaikutus sama kuin verovähennyksellä

24. Millaisesta koulutuksesta vähennyksen/korvauksen saa? • Koulutuksen ylläpidettävä ja edistettävä työntekijän ammatillista osaamista • Liityttävä työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin senhetkisen työnantajan palveluksessa • Vähennys ei koske tavanomaista työhön perehdytystä tai työnopastusta • Ulkopuolisen järjestämät kurssimuotoiset koulutukset, seminaarit ja konferenssit • Yrityksen sisäiset koulutukset

25. Työntekijän verotus • Verohallinnon uusi ohje tulossa • ”Työnantajan kustantaman koulutuksen verotus” • Lisäksi ns. tarkastelulausekkeet hallituksen esitysten yleisperusteluihin, joiden mukaan lain tavoitteiden toteutumista / lainsäädäntömuutoksen tarvetta arvioidaan kolmikantaisesti kahden vuoden kuluttua lainsäädännön voimaantulosta • ”Hallituksen esityksen tavoitteena on raamisopimuksen kirjauksen ja osaamisen kehittämisen toimintamallin toteuttaminen sekä henkilöstön ammattitaidon kehittäminen työnantajan antamalla tai järjestämällä koulutuksella sekä työntekijöiden mahdollisuuksien lisääminen osallistua ammatillista osaamista edistävään koulutukseen. Tämän lain mukainen koulutus tapahtuu siten lähtökohtaisesti työnantajan intressissä eikä tällaisesta koulutuksesta yleensä muodostu työntekijälle verotettavaa etua.”

26. Milloin työnantajan maksama koulutus on verovapaata? • Täydennyskoulutus, joka on järjestetty työnantajan intressissä • Olemassa olevan ammattitaidon säilyttämiseksi ja kehittämiseksi • Työntekijällä tehtävään jo peruskoulutus • Myös esim. kielikoulutus, jos työssään tarvitsee kielitaitoa • Onko tarkoituksena • tehtävän vaatiman ammattitaidon säilyttäminen ja kehittäminen ja työnantajan intressi vai • ensisijaisesti henkilön oma intressi?

27. Milloin työnantajan maksama koulutus on palkkaa työntekijälle? • Peruskoulutus (esim. peruskoulu ja lukio) • Tutkintoon tähtäävä jatkokoulutus (esim. ammattioppilaitos ja korkeakoulu) • ellei koulutuksen tarkoituksena ole täydentää ja ylläpitää työntekijällä jo ollutta koulutusta ja kehittää ammattitaitoa ja • kouluttautuminen on työnantajan edun mukaista. • Tapauskohtainen tulkinta verotuksessa • Yleisluontoinen ja harrastusluontoinen koulutus palkkaa, ellei verovapaa henkilökuntaetu • Ei liity työntekijän senhetkiseen työhön ja työtehtäviin

28. uudistuksen arviointi kahden vuoden kuluttua voimaantulosta • Säädökset luovat uusia mahdollisuuksia ja kannusteita osaamisen kehittämiseen, mutta eivät sisällä työntekijän subjektiivista oikeutta koulutukseen • Säädökset edellyttävät osaamiseen liittyvän yhteistoiminnan laadun parantamista • Yhteistoimintalakien piirissä oleville työnantajille toimenpiteiden laiminlyönti saattaa aiheuttaa toimenpiteiden korjaamisvelvoitteen uhkasakon uhalla • Työnantajalla perusteluvelvollisuus, jos jotkut työntekijät jäävät pitemmäksi aikaa vaille osaamisen kehittämisen toimenpiteitä

29. Uudistuksen arviointi kahden vuoden kuluttua voimaantulosta… • Jälkiarvioinnin kannalta olennaista • Paranevatko työntekijöiden koulutukseen osallistumismahdollisuudet yleisesti • Kohdistuuko koulutus jatkossa tasapuolisemmin koko henkilöstöön • Miten ikääntyneet sekä työkyvyttömyys- tai työttömyysuhan alaiset sekä osatyökykyiset otettu huomioon • Mahdollisesti tarvittavat lakimuutokset toteutetaan välittömästi arvioinnin valmistuttua

30. Työelämän koulutusneuvoja tueksi • Työelämän koulutusneuvoja on vertaistukihenkilö, joka tukee ja neuvoo työkavereitaan aikuiskoulutukseen liittyvissä kysymyksissä • Koulutusneuvoja voi avustaa luottamusmiestä osaamisen kehittämiseen perehtyneenä tukihenkilönä tai hoitaa tehtävää luottamusmiehenä • Työelämälähtöistä, vertaistukeen perustuvaa ohjaus- ja neuvontatoiminnan mallia kehitetään OpinVerkko –hankkeessa, www.opinverkko.fi • Hankkeessa on koulutettu työelämän koulutusneuvojia ja kehitetty ammattiliittojen neuvonta- ja ohjauspalveluja aikuiskoulutukseen liittyen. Tavoitteena on vakiinnuttaa toiminta osaksi ay-liikkeen perustehtäviä