1 / 21

KESKALA-hanke petokalapyynnin vaikutukset kalakantoihin

KESKALA-hanke petokalapyynnin vaikutukset kalakantoihin. Vastuullinen vapaa-ajankalastaja seminaari 13.11.2013 Mikko Olin, Satu Estlander , Hannu Lehtonen & Joni Tiainen Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos.

edana
Download Presentation

KESKALA-hanke petokalapyynnin vaikutukset kalakantoihin

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. KESKALA-hanke petokalapyynnin vaikutukset kalakantoihin Vastuullinen vapaa-ajankalastaja seminaari13.11.2013Mikko Olin,Satu Estlander, Hannu Lehtonen & Joni Tiainen Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos

  2. Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa -hanke (KESKALA 2005-2014) Päärahoittaja Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelse Yleistavoitteena on tutkia miten kalastusta voidaan harjoittaa ekologisesti kestävällä tavalla huomioiden vaikutukset muuhun ravintoverkkoon Isojen petokalayksilöiden merkitys Kohdelajit: hauki, ahven ja kuha Helsingin yliopisto, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, osakaskunnat / suojeluyhdistykset Kohdejärvet Evon alueella + Katumajärvi, Pääjärvi Kuva: H. Lehtonen Kuva: H. Lehtonen

  3. Tutkimustoiminnan pääpiirteet Kuva: M. Olin Kalayhteisön rakenne ja tiheys Kalojen kasvu ja ravinnonkäyttö Kalakannan geneettinen rakenne Kalalajien väliset vuorovaikutukset Emokalan koon vaikutus lisääntymistulokseen Kalastustiedustelut, kuhamerkinnät Kalastuksen säätely: kokeelliset tutkimukset (Evo), kalastusrajoitukset (Katuma-, Pääjärvi) Kalojen ravintovara- ja elinympäristötutkimukset Kuva: M. Vinni Kuva: M. Vinni Kuva: M. Vinni

  4. Keskeisiä tuloksia 1/4 Emokalan koko vaikuttaa positiivisesti jälkeläisten määrään ja laatuun ahvenella, hauella ja kuhalla

  5. Emokoko vaikuttaa positiivisesti jälkeläisten määrään ja laatuunahvenella Poikasten nälkiintymisen sieto Eloonjäänti 19 cm emo 16 cm emo 11 cm emo Aika (päiväasteita) (Olin ym. 2012) (Jutila 2009)

  6. Kalastus (2.3 kg ha-1) kohdistuu <15 cm ahveniin <15 cm emojen tuotto ≥15 cm emojen tuotto Kalastus ja ahvenen jälkeläistuotto Majajärvi Kalastus (2.3 kg ha-1) kohdistuu ≥15 cm ahveniin ≥15 cm naaraiden lkm-osuus18%-> tuottavat 46% mätijyvistä ja 71% poikasista ≥15 cm naaraisiin kohdistuva kalastus vaikuttaisi poikastuotantoon etenkin ankarissa olosuhteissa(ravinnotta 2 vkk)

  7. Mätijyvän paino, kuha Kuva: S. Immonen Emokoko vaikuttaa positiivisesti mädin laatuunhauella ja kuhalla Mätijyvän paino,hauki Roikonen (julk.) Hauella myös ikä vaikuttaa: nuoret ja kookkaat yksilöt! Kotakorpi ym. 2013 Kuva: J. Ruuhijärvi

  8. Emokalan koko vaikuttaa positiivisesti jälkeläisten määrään ja laatuun ahvenella, hauella ja kuhalla Keskeisiä tuloksia 1/4 Johtopäätös: isojen yksilöiden säästäminen edesauttaa kannan luontaista lisääntymistä ja takaa jälkeläisten laadun

  9. Keskeisiä tuloksia 2/4 Alamitalla säädelty voimakas kalastus vähentää nopeasti isojen yksilöiden määrää

  10. % Hauki, kokojakaumaMajajärvi (≥40 cm)Haarajärvi (40-65 cm) F 40-65 cm F ≥40 cm cm

  11. Haukimäärä 2006-2010(merkintä-takaisinpyynti, ≥35 cm) kalastus Välimitta Alamitta

  12. Keskeisiä tuloksia 2/4 Alamitalla säädelty voimakas kalastus vähentää nopeasti isojen yksilöiden määrää Johtopäätös: Ylämitta (isojen yksilöiden vapauttaminen) säätelykeinoksi -> laadukkaat kutijat säilyvät populaatiossa, suuri petokalabiomassa

  13. Keskeisiä tuloksia 3/4 Naarasahventen kasvu heikkenee selvästi epäedullisten ympäristömuutosten seurauksena

  14. Naaras- ja koirasahvenen kasvuero Naaras- ja koirasahvenen ravinnonkulutus Kasvuero (cm) Ravinnonkulutus (toukkia mahassa) Ikä 3 Ikä 3 v Naarasahventen kasvu heikkenee selvästi epäedullisissa olosuhteissa naaras koiras koiras naaras Horppila ym. 2010 Veden tummuus (mg Pt / l) Kirkas vesi Tumma vesi Estlander2011 Kuva: H. Lehtonen

  15. Keskeisiä tuloksia 3/4 Johtopäätös: Epäedullisissa olosuhteissa (sameneminen, lämpeneminen) isoja yksilöitä kannattaa erityisesti varjella Naarasahventen kasvu heikkenee selvästi epäedullisten ympäristömuutosten seurauksena

  16. Keskeisiä tuloksia 4/4 Petokaloihin kohdistuvan kalastuksen vaikutukset siirtyvät laajalti muuhun eliöyhteisöön.

  17. Hauki Majajärvi kalastuksenekosysteemivasteet kalastus Ahven Hauki vs. kasviplankton Särki Eläinplankton Kasviplankton

  18. Keskeisiä tuloksia 4/4 Petokaloihin kohdistuvan kalastuksen vaikutukset siirtyvät laajalti muuhun eliöyhteisöön. Johtopäätös: Ekosysteemimuutokset voivat heijastua takaisin vaikuttaen mm. kalastettavan kalakannan kokoon ja rakenteeseen, jolloin vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja / tai arvaamattomia -> varovaisuusperiaate.

  19. Visio: vapaa-ajankalastus Suomessa 2020… Vapaa-ajankalastus edelleen hyvin suosittua,valistuneisuus, vastuullisuus, elämys >> ravinto Särkikalojen arvostus kasvaa Pääosa saaliista elävänä pyytävillä välineillä (katiska, vapakalastus), verkoilla vain pieni osa saaliista Entisiä ongelmia:Kalastusta säädelty ja kuteminen mahdollistettu->ei lisääntymisylikalastustaMittasäätelyn kehittäminen-> pyynti optimikokoisena kasvupotentiaaliin nähden-> isot emokalat yleensä vapautetaan Saalistaso vähintään entisellään, keskikoko kasvanut Vahvistuneet petokalakannat Kalastusturismi kasvussa Särkikalakannat pysyneet aisoissa

  20. KIITOS! Ulkopuoliset rahoittajat: Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelse, Koneen säätiö, Suomen kulttuurirahasto

More Related