Millaista apua vanhempien päihteiden käytöstä kärsivät lapset itse haluavat?

1. Millaista apua vanhempien päihteiden käytöstä kärsivät lapset itse haluavat? Vanhempien päihteidenkäytön aiheuttamat haitat lapselle –seminaari Eduskunta 18.3.2010 Marja Holmila 18.3.2010

2. Lapset päihteiden käytön uhrina • On tärkeää auttaa päihdeperheiden lapsia. Tällä hetkellä emme tiedä tarpeeksi heidän oloistaan ja selviytymiskeinoistaan. Tietoa lasten elämästä tarvitaan lisää. • Päihdeperheiden lapsia on paljon, ja suuri osa heistä viettää koko lapsuutensa oman perheensä kanssa. Tarvitaan keinoja helpottaa heidän elämäänsä ja tukea heidän kehitystään näissä oloissa. Marja Holmila 18.3.2010

3. Lasten oikeudet • YK:n lasten oikeuksien sopimus sisältää velvoitteet 1) suojeluun ja hoivaan, 2) riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista, sekä 3) oikeuden osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon. On kuultava lapsia itseään myös siksi, että se on lasten oikeus. Marja Holmila 18.3.2010

4. Vanhempien päihdeongelmista kärsivien lasten määrä kasvussa • Päihteiden käyttö on lisääntynyt jatkuvasti. Myös naisten hakeutuminen päihdeongelmien vuoksi hoitoon on kaikissa ikäryhmissä kasvanut vuodesta 1987 lähtien (Päihdetapauslaskenta). Tieto kertoo vanhemmuusikäisten naisten päihdeongelmien lisääntymisestä. • Kunnan sosiaalilautakunnan päätöksellä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten luku on ollut jatkuvassa tasaisessa nousussa 1990-luvun alusta alkaen. Vaikka valtakunnallisesti yhtenäisiä tietoja päihteiden käytön merkityksestä huostannottoon ei ole, tiedetään yksittäisten tutkimusten nojalla, että vanhempien runsas päihteiden käyttö on yksi keskeinen syy. Nuorten oma päihteiden käyttö on myös lisännyt sijoituksia. Marja Holmila 18.3.2010

5. Perhettä koskevan keskustelun merkitys päihdepolitiikalle • Päihteiden käytön haitat muille kuin juojalle itselleen on tärkeä perustelu kehittää rajoittavaa päihdepolitiikkaa, vaikka tästä olisi vaivaa suurelle enemmistölle. Marja Holmila 18.3.2010

6. Projektiryhmä Marja Holmila, THL Minna Ilva ja Shirley Hubara, A- klinikkasäätiö Maritta Itäpuisto, Jyväskylän Päihdepalvelusäätiö Marja Holmila 18.3.2010

7. Tutkimuksen tavoitteet • Tutkimus pyrki valaisemaan päihdeperheessä elävien lasten ja teini-ikäisten tarpeita ja mielipiteitä. • Fokuksena on vastaajien kokemukset ja mielipiteet. Millainen apu on heidän mielestään hyödyllistä? • Tarkastellaan myös lasten omia selviytymiskeinoja. Marja Holmila 18.3.2010

8. Aineisto • A-klnikkasäätiön ylläpitämän Päihdelinkin “Varjomaailman” ja Mannerheimin Lastensuojelusäätiön lapsille ja nuorille suunnatuilla internetsivuilla rekrytoitiin 12-20 vuotiaita vapaaehtoisia vastaajia. • Kyselyssä oli 16 kysymystä, joista noin puolet vapaamuotoisia. Lomake testattiin ennalta. • Kiinnitettiin huomiota ymmärrettävyyteen ja täytön helppouteen sekä vastaajan identiteetin suojaukseen. • Kyselylle saatiin A-klinikkasäätiön eettisen toimikunnan lupa. Vanhempien lupaa vastaamiseen ei edellytetty. Marja Holmila 18.3.2010

9. Vastaajat TyttöjäPoikiaKaikki Ikä - 12 2 1 3 12-13 31 8 39 14-16 17 1 18 17 - 8 2 10 Kaikki 58 12 70 Marja Holmila 18.3.2010

10. Mikä helpottaisi elämääsi? % Pääsisin pois kotoa silloin, kun siellä on vaikeaa 54 Että saisi päihteitä käyttävälle läheiselle hoitoa 54 Riitely ja tappelu loppuisi kotona 50 Saisin nukkua rauhassa 40 Pääsisisin pysyvästi muualle asumaan 31 Saisin puhua jonkun perheen ulkopuolisen kanssa 27 Joku hoitaisi nuorempia sisaruksia 13 Saisin ruokaa/vaatteita 19 Marja Holmila 18.3.2010

11. Selviytymisen keinot 1. Ongelmanhallinta: tyypillisimminlapsipyrkiipoistumaanpaikaltajavälttelemäänjuojaa. Joskushänmyöstoimiisuoraan, haastaajuojan tai kutsuupoliisin tai turvautuuitsetuhoisuuteenjaomaanpäihteidenkäyttöön, elipyrkiiuhmaamaan tai matkimaanjuojaa. 2. Ongelmantiedollinenkäsittely: lapsipyrkiimuokkaamaantapaa, jollaitsekäsittää tai arvioiongelmaa. Kirjoittaminenpäiväkirjaan, internetinkäyttö, puhuminen. Haaveilujapakeneminenkuvitelmiin. 3. Tunteidenilmaisu 4. Sosiaalisentuenetsintä Marja Holmila 18.3.2010

12. Millaista apua tai tukea mielestäsi pitäisi olla lapsille, jotka kärsivät läheisten päihteidenkäytöstä? Vapaamuotoiset vastaukset voi jakaa neljään ryhmään: • Apua koko perheelle. Samalla kun vanhemmat saavat hoitoa, lasten tarpeista tulee huolehtia. • Pois perheestä joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Jotkut suosittelivat huostaanottoa etenkin pienille lapsille, tai eräänlaisena rangaistuksena vanhemmille. Omalla kohdalla asia oli monimutkaisempi. • Väkivallalta suojautumista edistäisivät mm. turvakodit. • Informaatio, tuki ja terapia. Nuoretkin vastaajat arvostivat henkilökohtaista keskusteluapua, tietoja alkoholismista, ammattiapua, sekä ikätovereiden tukea. Kouluissa opettajien pitäisi seurata lapsia ja huomata ongelmat, tai kysyä erityisillä lomakkeilla lasten oloista. Marja Holmila 18.3.2010

13. Onko joku auttanut tai tukenut sinua (%)? 12-13 v. 14 v. ja yli Ystävä 41 41 Nettikaveri 26 32 Äiti tai isä 33 11 Sisarukset 27 29 Isovanhemmat 26 7 Muut sukulaiset 24 7 Ammattiauttajat 21 57 Muut 10 14 Ei kukaan 29 11 Marja Holmila 18.3.2010

14. Auttajat • Samanikäiset ystävät olivat yleisin auttajaryhmä. • Vanhemmat vastaajat mainitsivat netti-kaverit useammin kuin nuoremmat vastaajat, jotka puolestaan mainitsivat useammin äidin tai isän tai isovanhemmat. • Yli 14-vuotaille olivat ammattiauttajat ja –kasvattajat tärkeämpi avun lähde kuin nuoremmille. Erityisesti mainittiin koulukuraattorit ja sosiaalityöntekijät. • Niinkin moni kun 29 % alle 14 vuotiaista valitsi vaihtoehdon “ei kukaan” Marja Holmila 18.3.2010

15. Avun hakemisen esteitä • Vajaa puolet vastaajista oli hakenut apua perheen ulkopuolelta. • Esteinä (joko koettuja tai oletettuja) mainittiin • Häpeä • Käsitys, ettei kuitenkaan ymmärretä • Juoruilu • Halveksunta ja joutuminen ystäväpiirin ulkopuolelle • Juoja kieltää • Toisen vanhemman suojelu huolestumiselta • Mistä palveluja löytää ja minkä nimisiä ne ovat? Marja Holmila 18.3.2010

16. Onnistuneet avun hakemisen kokemukset • Myös onnistuneista avun hakemisen ja saamisen kokemuksista kerrottiin. Lapset tunsivat vapautuneensa, he ymmärsivät paremmin oman tilanteensa, he tiesivät ettei syy ollut heissä itsessään. Jotkut olivat saaneet käytännön apua. ”Se sai minut ymmärtämään, miksi isä tekee niin.” ”Jutellu, yöpaikka tarvittaessa.” Marja Holmila 18.3.2010

17. Yhteenvetoa • Lapsettarvitsevatapua. Heidänkokemansaongelmatovathyvinvakavia. • He toivovatkonkreettisiamuutoksiaelinoloihinsa, muttaarvostavatmyöskeskusteluapua, tiedonsaamistajahenkistätukea. Monet ovathyvinyksin. • Alaikäisten on vaikeaitsenäisestilöytääapua. He tuntevatkoulunjatietävätsenosoitteen, jotenkoulupohjaisetpalvelutovatkeskiössä. Internetillä on myösmerkitystä. • Lapseteivätpuhuongelmistaan, sillä he pelkäävät (oikeutetusti) stigmatisoitumista, kiusatuksitulemistajaeristymistäkavereista. Myösvanhempienreaktiotovatmahdollineneste. • Omaehtoinenselviytyminen on tärkeää, useinainoakeino. Marja Holmila 18.3.2010

18. MITÄ PITÄISI TEHDÄ? • Tarvitaan lisää tutkimusta ja avointa keskustelua. • Lapsten tulee olla aktiivina osapuolena. Kouluissa tulisi yleisellä tasolla keskustella vanhempien alkoholihaittojen vaikutuksista lapsiin. • Yksilöille tulisi tarjota ehdottoman luottamuksellista apua ja tukea esimerkiksi kouluterveystyön osana. Lapsen yksityisyyttä on samalla kunnioitettava. • Palvelujärjestelmää tulee kehittää entistä paremmin perheiden ja lasten tarpeet huomioon ottavaksi. • Päihdepolitiikassa on päihteistä muille kuin käyttäjälle itselleen koituvat haitat otettava entistä vakavammin huomioon. Marja Holmila 18.3.2010