1 / 36

Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti

Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti. Yhdistymisselvityksen tavoitteet. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

faith-hood
Download Presentation

Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti

  2. Yhdistymisselvityksen tavoitteet • Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus. • Valmistella yhdistymisesitys laajalla valmistelulla ja tuoda esille kuntien päätöksenteon pohjaksi kuntien yhdistymisellä saavutettavat edut ja haitat.

  3. Selvityksen eteneminen

  4. Uuden kaupungin valmistelun lähtökohdat

  5. Talouden sopeuttamistarve ja –potentiaali 2015-2016 • kuntien yhteenlaskettu tasapainottamisen tarve noin 112 Me (+ sote-uudistus 20-50 Me) • tasapainottamisen tarve johtuu • valtionosuusleikkauksista • verotulojen kasvun alenemasta • väestön kasvun ja ikääntymisen vaikutuksesta palvelujen tarpeeseen • erillisten kuntien itse arvioima sopeuttamispotentiaali 67,6 Me • palveluverkon sopeuttamismahdollisuus merkittävä, mutta ei riittävä

  6. Keski-Uudenmaan kaupungin visio Älykäsverkostomainenkaupunki Ensimmäinen aitoon kunnanosahallintoon perustuva malli Suomessa! Kilpailukyky luo pohjaa kestävälle taloudelle ja palveluille Älykäs kaupunki on kilpailukykyinen vahvojen keskusten verkosto

  7. Uuden kaupungin valmistelu

  8. Lähtökohdat: Talouden sopeuttamistarve 112 Me Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki Etujen ja haittojen arviointikriteerit: kustannustehokkuus, yhdyskuntarakenne, kilpailukyky, segregaatio jne.

  9. Palvelujen saavutettavuus ja tietotekniikan hyödyntäminen • kuntalaiskysely maaliskuussa (Taloustutkimus) • 1000 puhelinhaastattelua • haastateltavina 18-79 –vuotiaat, valittiin satunnaisotoksella • tulokset: sähköistämispotentiaalia eniten varaus-, lupa- ja hakupalveluissa sekä äänestämisessä, lähitaajamaan toivotaan useimmiten terveyspalveluita ja koulua

  10. 12478/Keski-Uudenmaan kunnat/Kuntalaiskysely palvelujen saavutettavuudesta/Timo Myllymäki & Jari Pajunen/mna Mikä tai mitkä palvelut on ehdottomasti oltava saatavissa teitä lähimmästä taajamasta? Kaikki vastaajat, n=1004

  11. Lähidemokratia • kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistarpeet sekä –tavat kunnan toimintaan ja palveluihin • avoin sähköinen kuntalaiskysely oli auki 13.4.2014 asti • vastauksia 989 kpl + lisäksi haastateltiin noin 110 nuorta • toteuttajana Diakonia-ammattikorkeakoulu

  12. Mihin kuntalaiset haluavat osallistua ja vaikuttaa? • Terveyspalvelut • terveyskeskus ja lääkärinvastaanottotoiminta • Tekniset palvelut • teiden ja katujen hoito • joukkoliikenne • Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut • liikunta- ja urheilupalvelut

  13. Lähtökohdat: Talouden sopeuttamistarve 112 Me Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki Etujen ja haittojen arviointikriteerit: kustannustehokkuus, yhdyskuntarakenne, kilpailukyky, segregaatio jne.

  14. Älykkään yhdyskuntarakenteen kriteerit (tiivistetysti) • kriteeri: olemassa olevan kaupunkirakenteen täydentäminen • kriteeri: palveluiden saavutettavuuden luokittelu: • cityalueen lähipalvelut • citypalvelut • kaupunkipalvelut • kriteeri: työpaikka-alueiden sekä logistiikka- ja varastoalueiden saavutettavuus ja suunnittelu • kriteeri: keskuksien kehittymisen sekä kaupungin eri osien omailmeisyyden ja historian tukeminen • kriteeri: erilaiset asumisympäristöjen (maaseudusta urbaaneihin keskustoihin) tarjoaminen • kriteeri: poikittaisten yhteyksien kehittäminen

  15. 15

  16. Cityalueen lähipalveluja • voi olla useitakullakin viidellä cityalueella väestöpohjan mukaisesti • esimerkkejä: • terveydenhuollon ennaltaehkäisevä vastaanottotoiminta • lasten- ja äitiysneuvolapalvelut • lasten ja nuorten suun terveydenhuolto • päiväkoti • ala- ja yläkoulu (yhtenäiskoulu) • nuorisotila • kirjaston monitoimipalvelupiste • leikkipuisto ja pallokenttä • joukkoliikenteen pysäkki ja joukkoliikenneyhteys lähimpään citykeskukseen • sähköiset palvelut

  17. Citypalveluja • on kullakin viidellä cityalueella vähintään yksi • voivatsijaita missä tahansa ko. cityalueen puitteissa (liikenneyhteydet) • esimerkkejä: • terveyskeskuksen kiireetön potilasvastaanotto • röntgen- ja laboratoriopalvelut • kasvatus- ja perheneuvolat • lukion ja toisen asteen koulutuksen toimipisteet • kaupungin monipuoliset asiakaspalvelupisteet • monipuolisemmat urheilukentät ja palloiluhallit • joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti • työmatkatasoinen joukkoliikenneyhteys pääkaupunkiseudulle • citykeskusten välinen joukkoliikenneyhteys

  18. Kaupunkipalveluja • on Keski-Uudenmaan kaupungissa vain yksi tai väestöpohjasta riippuen useampiakin • voivat sijaita missä tahansa kaupungin alueella (liikenneyhteydet) • esimerkkejä: • terveyskeskuksen ympärivuorokautinen päivystys • urheilu- ja liikuntakeskukset sekä erikoislajien hallit • joukkoliikenteen matkakeskukset ja liityntäpysäköinti • monipuoliset joukkoliikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle ja muualle maahan • vapaa-ajan ja kulttuuripalveluiden johtaminen • hallinto-, henkilöstö-, talous- ja tukipalvelut

  19. Lähtökohdat: Talouden sopeuttamistarve 112 Me Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki Etujen ja haittojen arviointikriteerit: kustannustehokkuus, yhdyskuntarakenne, kilpailukyky, segregaatio jne.

  20. Vision mukainen aito kunnanosahallinto • nykyisiä kuntarajoja ei käytetä, vaan toiminta perustuu aidosti toimiviin yhteistoiminta-alueisiin • lähifoorumit valitaan suorilla vaaleilla (kuntavaalien yhteydessä) • lähifoorumeja on viisi (5) kuten citejäkin • lähifoorumeilla merkittävä määrä tehtäviä ja budjettivaltaa (laaja malli)

  21. Sovellettu tilaaja-tuottaja -malli • valtuusto ja hallitus ohjaavat ja koordinoivat keskeisiä toimintoja ml. taloutta ja edunvalvontaa • palvelulautakunnat ja lähifoorumit vastaavat palveluiden tilaamisesta valtuuston hyväksymän päätösvallan puitteissa • palveluiden tuottamisesta vastaa mm. liikelaitosten johtokunta • koko kaupungin johdossa valtuuston valitsema päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja (pormestari) • lähifoorumeilla (5) koko- tai osa-aikainen puheenjohtaja • pormestarilla läsnäolo- ja puheoikeus lähifoorumeissa • lähifoorumeiden puheenjohtajilla läsnäolo- ja puhe-oikeus kh:ssa

  22. L U O T T A M U S H E N K I L Ö O R G A N I S A A T I O K U N N A N V A L T U U S T O (59-67) HALLINTO- ORGANISAATIO Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta K U N N A N H A L L I T U S (11-15) Jaostot Palvelu- lautakunta 1 Palvelu- lautakunta 3 Palvelu- lautakunta 2 Nuorisovaltuusto Vanhus- ja vammais- neuvostot Hyvinkää City Lähifoorumi (7-9) Mäntsälä City Lähifoorumi (7-9) Sibbesborg City Lähifoorumi (7-9) Nurmijärvi City Lähifoorumi (7-9) Tuusulanjärvi City Lähifoorumi (7-9) PALVELU- ORGANISAATIO • Keskushallinto ohjaa ja koordinoi Liikelaitosten johtokunta Taru_Luonnos121127

  23. Lähtökohdat: Talouden sopeuttamistarve 112 Me Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki Etujen ja haittojen arviointikriteerit: kustannustehokkuus, yhdyskuntarakenne, kilpailukyky, segregaatio jne.

  24. Suurimmat sopeuttamispotentiaalit • Sote-palvelut 26-39 Me / v • Sivi-palvelut 38 Me / v • Sähköiset palvelut 25 Me / v • Palveluverkko ja toimitilajärjestelyt 14,2 Me / v • perusopetus 9,6 Me / v • varhaiskasvatus 1,5 Me / v • YHTEENSÄ vuosina 2017-2030 156 Me (jaksotettu) • sote-ehdotus toteutettavissa riippumatta siitä, missä muodossa sote-uudistus toteutuu (vähintään 100 000 - 150 000 väestöpohjalla) • ei laskettu hallintorakennusten realisointituloa • ei laskettu uuden kaupungin vetovoimaa ja houkuttelevuutta yritystoiminnan kannalta • ei laskettu taloudellisen yhdyskuntarakenteen vaikutusta

  25. Suurimmat lisäkustannukset • Tuotantorakennusten rakentaminen 25 Me / v • Joukkoliikenne 13,5 Me / v • Palkkaharmonisaatio 4 Me / v • Sähköiset palvelut 4-5 Me • Tietojärjestelmien ja tietotekniikan yhdistäminen 3-4 Me • Huom! Joukkoliikenteen kustannukset toteutuvat joka tapauksessa metropolihallinnon myötä

  26. Uuden kaupungin talous kestävällä pohjalla • 1.1.2017 alkaen veroprosenttina 20 • nettovelan määrä suhteutettuna asukasta kohti nousee aluksi raskaan investointisuunnitelman vuoksi, mutta alkaa laskea vuodesta 2020 alkaen • säännöllinen tulorahoitus, vuosikate, on riittävä jo vuonna 2017: vuosikate kattaa laskennallisten poistojen lisäksi suuren osan investointeja • verorahoituksen keskimääräinen kasvu on suurempi kuin toimintakatteen keskimääräinen kasvu

  27. Uuden kaupungin talous kestävällä pohjalla EDELLYTTÄÄ, että • yhdistyvät kunnat käyttävät kaiken itse arvioimansa sopeuttamispotentiaalin vuosina 2015-2016 • yhdistyvät kunnat hyödyntävät henkilöstön eläköitymisen ja muun poistuman vuosina 2015-2016 • Keski-Uudenmaan kaupunki toteutetaan yhdistymisselvityksessä ehdotetulla tavalla

  28. Kuntien yhdistymisen edut ja haitat

  29. Etujen ja haittojen arviointikriteerit • kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus • kunnan kilpailukyky kyseisen palvelun suhteen verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan • vaikutusyhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen • ympäristövaikutukset • sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat • hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen

  30. Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen

  31. Vaikutus kilpailukykyyn

  32. Vaikutus kilpailukykyyn

  33. Vaikutus sosiaaliseen eheyteen sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin

  34. Vaikutus sosiaaliseen eheyteen sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin

  35. Loppuraportin mukaan kuntien yhdistymisellä on enemmän etuja kuin haittoja verrattuna kuntien jatkamiseen erillisinä, JOS • yhdistyvät kunnat käyttävät kaiken itse arvioimansa sopeuttamispotentiaalin vuosina 2015-2016 • yhdistyvät kunnat hyödyntävät henkilöstön eläköitymisen ja muun poistuman vuosina 2015-2016 • Keski-Uudenmaan kuntien yhdistyminen toteutetaan yhdistymisselvityksessä ehdotetulla tavalla.

  36. Lisätietoja: www.kuuma.fi/K-Uselvitys

More Related