1 / 12

Kuntien strateginen yhdistyminen

Kuntien strateginen yhdistyminen. 9.2.2006. Kuntien strateginen yhdistyminen. ”Osapuolet hyötyvät vahvemmasta kokonaisuudesta ja pystyvät nykyistä paremmin vastaamaan tulevaisuuteen haasteisiin.” ”Yhdistyminen mahdollistaa kuntien resurssien tehokkaamman

danika
Download Presentation

Kuntien strateginen yhdistyminen

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kuntien strateginen yhdistyminen 9.2.2006

  2. Kuntien strateginen yhdistyminen ”Osapuolet hyötyvät vahvemmasta kokonaisuudesta ja pystyvät nykyistä paremmin vastaamaan tulevaisuuteen haasteisiin.” ”Yhdistyminen mahdollistaa kuntien resurssien tehokkaamman kohdentamisen ja uusien mahdollisuuksien hyödyntämisen.” -> strategisia tavoitteita Hankkeen ja verkoston näkökulma • Myös prosessiin liittyvien haasteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen realistisesti • Myönteisten ratkaisujen ja tavoiteltujen vaikutusten syntymisessä on olennaista se, että ihmiset ovat laajasti mukana niitä rakentamassa • Muutosprosessin johtamisen näkökulma

  3. Kuntalaiset, henkilöstö ja muut sidosryhmät Viestintä Tunnustelu- vaihe Sopimusvaihe Integraatiovaihe Muutostarve, tahtotila ”Miksi uusi kunta?” Yhteisen näkemyksen luominen ”On nähtävä se uusi yhteinen kunta” Toimeenpano ja muutoskyvystä huolehtiminen Kuuleminen & osallistuminen Sopimus ”Johtamisen väline” Kuntalaiset ja henkilöstö Yhdistynyt kunta Aika

  4. ”Kaikkien on ymmärrettävä ne syyt ja meidän johtajien täytyy osata ne perustella” Tunnusteluvaihe • Nykytila, muutoksen tarve ja tavoitteet määriteltävä siten, että kaikki ymmärtävät neTavoitteilla ohjaaminen: • Elinkeinopoliittiset haasteet & riippuvuudet - työllisyys ja tulopohja • Kuntien talous & palvelut- Palvelurakenteiden ja -prosessien uudistaminen - Henkilöstövoimavarojen hallinta • Yhdyskuntarakenteen kehittämisen haasteet & riippuvuudet - Asuinalueiden monipuolinen kehittäminen: keskusta-asuminen, haja-asutusalueet ja kylien elinvoimaisuus tukemaan yhdistyneen kunnan vetovoimaa - Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmien kehittäminen toiminnallisen tehokkuuden ja kestävän kehityksen näkökulmasta • On puhuttava tarpeeksi, jos tavoitteita ei tuoda selkeästi esiin - Kuntalaiset ja muutkin luovat omia mielikuvia ja asettavat mielessään tavoitteita. - Jos tavoitteet ja arkipäivä eivät myöhemmin kohtaakaan, tulee pettymyksiä.

  5. Tunnusteluvaihe ”Pitää nähdä se uusi kunta” • Prosessinomainen työtapa, varattava aikaa, työstettävä seminaareissa - Ei niin, että kunta A ja kunta B vastakkain neuvottelupöydässä - Ei kaikkia asioita kerralla pöytään -> visio-tasolla: ”Onko näkemys uskottava?” - Oikeiden asioiden oikea-aikainen esilletuonti, ei heti: ”Säilyykö teillä terveyskeskus?” • Poliittinen ja viranhaltijajohto • Kärsivällisyys; ihmisten saatava työstää mielessään asioita Prosessissa mukana olevien ihmisten kohtaaminen tasavertaisina: ”Ei isännän ääntä” • Roolit selviksi johdon kanssa: prosessin vetovastuut

  6. Viestintä Tunnusteluvaihe: Muutostarpeen määrittely, tahtotila Sopimusvaihe: Yhteisen näkemyksen luominen Integraatiovaihe: Toimeenpano ja muutoskyvystä huolehtiminen • Viestinnän merkitys prosessissa: informaatio luo edellytykset osallistua • Tiedottaminen kuntalaisille ja henkilöstölle, prosessin alkuvaiheessa, vaikka päätöksiä ei ole tehty ”Kuntalaisten näkökulmasta tärkeää, että ohjausryhmän kantojen ohella myös avointa keskustelua myös kuntalaisten mielipiteistä. Ei niin, että marssitaan esiin yhdessä rintamassa, valmiilla argumentoinnilla!” • Demokratiaa hoidetaan myös tiedottamisen kautta: www-sivut, verkkolehti, kommentointimahdollisuudet ”Kuntalaisille tietoa jokaiseen kotiin: miksi yhdistytään?” • Viestintä henkilöstölle - Ei saa olla epävarmuutta; viestittävä, että yhdistymisen takia irtisanomisia ei tule • Muutoshenkisyyden markkinointi erityisesti henkilöstön suuntaan • Kontakti alkuvaiheessa myös sidosryhmien edustajiin: yritykset, järjestöt • Media – viestinnän hallinta : ”Jos jokainen kunta vastaa itsenäisesti, kompastutaan.” ”Ei koko pakettia ja spekulaatiota kerralla”

  7. ”Strategiset tavoitteet näkyviin hallinnon ja palvelujen järjestämissopimukseen” Sopimusvaihe • Kunnat linjaavat strategiset tavoitteet sopimukseen ja täydentäviin suunnitelmiin. Millä tavoin uusi kunta toimii tulevaisuudessa? Mihin asioihin kiinnitetään erityistä huomiota? • Palvelurakenteet? • Maapolitiikka? • Sopimuksen rooli prosessin jälkeen, laatikkoon vai ohjaako? • Alussa sopimuksen ohjaava vaikutus vahva, vähitellen vähenee - Nivoutuu muihin johtamisen ydinprosesseihin: kuntastrategia, talousarvio, kehityskeskustelut ”Kuntaliitos kuntastrategiassa keskeiseen rooliin kriittisenä menestystekijöinä, jolle on asetettu tavoitteita, tarkastelupisteitä, joita on seurattu toteutumista ja strateginen asiakirja” ”On johdettu kunnan strategiaan asiat, pääkohdat, palvelujen järjestämisen periaatteet” ”Keskeinen väline, kun on ollut rakentamassa sitä ja prosessia synnyttämässä ja hyvinkin keskeinen johtamisen väline, kun prosessi kesken erityisesti sen osa palvelusuunnitelma”

  8. ”Johtamisen väline vai kahle?” Sopimusvaihe • Palvelurakenteen osalta sopimuksessa lähdettävä kohtuullisen väljästä suunnitelmasta • Sopimukseen ei voida kirjata kaikkia asioita, kun emme voi tietää, mitä tulee tapahtumaan. ”Ei palvelurakenteita pidä betonoida näissä sopimuksissa.” • Mittaa poliittista johtajuutta: ”Kun asioita ei voi lyödä lukkoon paperilla, mitataan johtajien rehellisyys.” ”Keskustelujen ja prosessien kautta lähteä siitä, että me johtajina teemme parhaamme.” • Kuntajakolaki: investointi- ja kehittämisavustuksen tarkoitus edistää kuntajaon muutosten toteutumista. Kuntajaon muutoksen edistämiseksi tukea elinkeinotoimen, yhdyskuntarakenteen, ympäristönsuojelun, opetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon investointi- ja kehittämishankkeisiin. ”Sovittiin, että investointituesta yhdistymisestä jää merkkiä kuntien alueelle - asioita, jotka olisi tarvinnut hoitaa kuitenkin. Palvelutalo pienemmän kunnan alueelle ja muut investoinnit. Tällä saatiin alkuvaiheessa luottamusta. Ei sen pidemmälle, koska olosuhteet muuttuvat.” • Neuvotteluvaiheessa harkittava, kuinka paljon lähdetään ”ostamaan” neuvotteluosapuolten suostumusta - paino oltava palvelurakenteen kokonaiskehittämisessä

  9. ”Sopimuksen juridinen sitovuus?” Sopimusvaihe • Kuntalaki ei edellytä, mutta sopimustasolla helppo luvata pitkä irtisanomissuoja: henkilöstön eläköityminen, mahdollinen asukasluvun kasvu -> työvoiman tarve • Kuntien yhdistymisen johdosta irtisanomisia ei tule, mutta palvelujen uudelleenorganisointi voi aiheuttaa muutoksia ”Tuli alle vuoden kuluttua tuli jo kynsille. Perustietotekniikkaa ulkoistettaessa henkilöstö siirtyi ja sopimussuhdekausi olikinlyhyempi kuin yhdistymisen palvelussuhdeturva.” • Luottamus – riskit – ulosmittaus, lopun ajan tuhlaus, metsien myynti, investoinnit, palkankorotukset – irrationaalisuus: ”Ei yhteiseen kassaan” • Sopimuksen juridinen sitovuus? - ei pidä lähteä sopimaan sellaista, josta joudutaan tinkimään - sopimuksen sitovuudesta on säädetty erikseen juuri sen vuoksi, koska sopijaosapuolia ei enää ole. Kuntajakolain 9 §:n mukaan sopimus sitoo uutta kuntaa ”jolleivät olosuhteet ole muuttuneet siten, ettei sopimuksen noudattaminen ole mahdollista.” - tuomioistuimilla suppea tulkinta siitä, mikä on sitovaa, mutta ei silti pidä kirjata, jos ei ole tarkoitus pitää

  10. ”Pitäisikö kirjata myös ne asiat, joista ei sovita?” Sopimusvaihe • Muutosohjelmat ovat ”koreja”, joihin kirjataan muut asiat - Palvelusuunnitelma, henkilöstöohjelma Esimerkki palvelussuhteen ehdoista: ”Helposti tulee se, että parhaat edut otettaisiin sieltä, mistä ne löytyy ja heti.””Palvelussuhteen ehtojen yhdistämiseen sovitaan kuluvan esimerkiksi muutama vuosi.” • Kuntayhtymien purku, yhtiöittämiset… ”Juridiikka, se että asiat menevät oikein ennen, ennen kuin kirjataan. Kolme valitusta nytkin, huomautuksia ja kanteluita silti.” ”Tässä fraasi, että kuntayhtymät elävät omaa elämäänsä, pitää paikkansa, nyt tulevat esiin erot palkkapolitiikassa, johtamisessa…” ”Sovittiin, että uusi kunta laatii henkilöstöpoliittisen ohjelman... laadittu erillisiä erilaisia sääntöjä. Niitä ei ymmärretä tai ei haluta ymmärtää. Henkilöstöpuolella askaretta riittää useammaksi vuodeksi.”

  11. ”Luottamus-demokratia on luottamusta siihen, että minulle tärkeät asiat tulevat isommassa koko- naisuudessa huomioitua” Kunnan osa-alueiden kehitys ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet UUDEN KUNNEN LAAJENNETUT & KUNNANOSA-ALUETOIMIELIMET ”Aluksi oli tärkeää, että luottamushenkilöpaikkoja jaettiin ekstratavalla, nyt jo merkitys vähenee ja häipyvät.””Aluetoimikunta yhdistymissopimuksessa, kokoontuu viikoittain.” VAALIT ”Vaalit tuottivat alueellista edustusta paremman tuloksen, ihmiset ei äänestä rajojen mukaan, riippuu hyvistä ehdokkaista.” ”Lautakuntiin lisäedustus, tuppasi tulla enemmänkin edustajia osa-alueelta.” KULTTUURITEKIJÄT JA PAIKALLINEN AKTIIVISUUS ”Pienen maaseutumaisen kunnan kulttuuri voi olla osallistuvampi, voimakkaampi, vaikuttavampi verrattuna suuremman kunnan (esi)kaupunkikulttuuriin, asukasvaihtuvuus jne.” ”Vaikutusvalta suurempi kuin se, että sai hallitukseen yhden paikan”. ”Kiintiöt ja paikkajaot ei takaa sitä, että demokratia toimii.” ”Kiintiöt eivät takaa demokratiaa, elävät kylät takaavat, että ääni kuuluu.”

  12. Kunnan osa-alueiden kehitys ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJA • Edistetään omaehtoista asukasvaikuttamista ja toimintaa tukemalla ja kuulemalla - kylätoiminta vilkasta, kehitetään kyläverkostoa- yritysneuvojan painopisteeksi kylien yhdyshenkilöys - luontainen toiminta ja yhteys kuntaan - ei toimielimiä - varattu 500 000 € maaseutualueiden kehittämiseen, maaseutuasioissa kehittämispäällikkönä toimiva vastaa asukasyhdistystoiminnasta ”Hedelmällistä, että tuetaan ruohonjuuritasolta syntyviä hankkeita. Rahoittamien ei itseisarvo, mutta tekemistä tuetaan, LEADER-rahoitusta hyödyntäen.” • Yhdistyneistä kunnista muodostuville osa-alueille eri palvelutoimintokokonaisuudet eri paikkaan (pienet etäisyydet) - esim. uuden kunnan maataloushallinnolliset palvelut, kyläyhdistystoiminta, vapaa-ajantoimintokeskus, nuorisotoiminta ”Ei aluepalvelupiste näkökulma: entisillä kunnantaloilla luukku, josta jaetaan lomakkeita.” ”Haluttiin, että muittenkin kuin isomman kunnan imago elävänä yhteisönä säilyy. Kun on toimintaa, ääni kuuluu. ”Elinvoimaisuus ja mielikuva siitä säilyy” ”Eli tällä ratkaistiin, sen sijaan että kyläyhdistysten tuki tms.”

More Related