Kuntien edunvalvonta Brysselissä

1. Kuntien edunvalvonta Brysselissä Kuntaliiton Brysselin toimiston rooli ja ajankohtaiset asiat Kuntaliiton Brysselin toimisto Henrik Rainio, toimiston johtaja

2. Kuntaliiton Brysselin toimisto Kuntaliiton Brysselin toimisto avattiin tammikuussa 1993, jolloin oli yhteinen tila Ruotsin keskusjärjestön kanssa. Nykyiseen ”Euroopan Kuntataloon” muutettiin keväällä 2007. Talo mahdollistaa yhteiset tilat alue- ja paikallistasoa edustaville edunvalvojille Brysselissä. Samalla käytävällä Pohjoismaiden, Baltian ja Skotlannin liittojen Brysselin toimistot. Yläkerrassa CEMR ja alakerrassa Eurocities Talossa lisäksi muita Kuntaliiton sisarjärjestöjä sekä kaupunkien ja alueiden toimistoja, mm. Tampereen ja Pirkanmaan aluetoimisto. Yhteensä talossa noin 30 alue- ja paikallistason toimijaa. 2

3. Brysselin toimiston tehtävät Kuntaliiton, kuntien ja kuntayhtymien yhteydenpito- ja edunvalvontaväylä Euroopan unioniin • EU-tiedonhankinta Kuntaliitolle, kunnille ja maakuntien liitoille • EU:n päätöksentekoon vaikuttaminen • Suomen kunnallishallinnon ja hyvinvointijärjestelmän tunnetuksi tekeminen • Kuntaliiton asiantuntijoiden ja alueiden komitean Suomen valtuuskunnan tukikohta • Yhteistyö suomalaisten aluetoimistojen, CEMRin ja ELAN-verkoston kanssa • Tapaamisten ja seminaarien järjestäminen

4. EU:n vaikutukset kuntasektoriin EU:lla ei ole toimivaltaa alue- ja paikallishallinnon järjestämiseen – se on jäsenmaiden sisäinen asia. Unioni vaikuttaa yhä enemmän kuntasektoriin eri ohjausmekanismien ja strategioiden kautta. Ruotsin kuntaliiton teettämän tutkimuksen mukaan EU vaikuttaa 50-60 prosenttiin alue- ja paikallistasolla tehtävistä päätöksistä (SALAR 2010). EU:n tarjoamat yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuudet kunnille. Eri maissa kuntien rooli, tehtävät ja rahoitusrakenteet erilaisia. 4

5. Komissionasiantuntijoidenjapääjohtajientapaamiset • Kuulemiset, vihreätkirjat • CEMR • CEEP • Aluetoimistot Vaikuttamisenvaikeuskasvaa Vaikuttamisenkohteenaolevattoimielimet Komissio Neuvosto Parlamentti • Suomen EU-edustusto • ELAN –verkosto • SuomessaKuntaliitonlausunnotja EU-jaostot • Suomalaismeppientapaamiset • Meppiavustajabrieffit • Tarkistusehdotukset • ELAN –verkosto • CEMR Alueidenkomitea Vaikuttamisenmerkityskasvaa • - Suomenvaltuuskunnankautta • Raportoijientapaamiset • ELAN –verkosto • Kuntaliitonasiantuntijat Paraslopputulos, kun samaaviestiäviedäänkaikkiakanaviapitkin!

6. Ajankohtaista edunvalvonnassa, syksy 2013 • Tietosuojalainsäädännön uudistaminen • Julkisen talouden sääntely ja talouden EU-ohjausjakso • Koheesiopolitiikka 2014-2020 • Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri • Hankintadirektiivien uudistaminen • Valtiontukisääntöjen uudistaminen (ml. lentoliikenteen valtiontuki) • Jätelainsäädännön uudistaminen • Ilmasto- ja energiatavoitteet vuoteen 2030 • Työllisyysasiat (nuorisotakuu, työaikadirektiivi, CEEPin edunvalvonta) • Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa + Europarlamenttivaalit, Eurooppa 2020 –strategia monitasohallinnon edistäminen, Itämeren alueen strategia,

7. Esimerkki: Talouden EU-ohjausjakso ja kunnat Suomen maakohtaisissa suosituksissa vuonna 2013 todetaan mm., että ”Julkisten palveluiden tuottavuuden kasvu ei ole vastannut koko talouden tuottavuuden kasvua, sillä väestön ikääntymiseen liittyvä rasitus kasvaa. Periaatteet kuntien uudistamiseksi on vahvistettu. Kuntien yhdistyminen on kuitenkin edelleen vapaaehtoista, vaikkakin valtio tarjoaa taloudellisia kannustimia. ” sekä suositetaan, että Suomi toteuttaisi vuosina 2013–2014 toimia, joilla se ”arvioi edelleen vuosittain väestön ikääntymiseen liittyvän kestävyysvajeen suuruutta ja sopeuttaa julkisia tuloja ja menoja pitkän aikavälin tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti” ”huolehtii pitkäaikaishoidon kustannusvaikuttavuudesta ja kestävyydestä ja painottaa enemmän ennaltaehkäisyä, kuntoutusta ja itsenäistä asumista” ”huolehtii käynnissä olevien kuntarakennetta koskevien hallinnollisten uudistusten tehokkaasta toteuttamisesta, jotta voidaan parantaa tuottavuutta ja saavuttaa kustannussäästöjä julkisten palvelujen tarjonnassa, sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut mukaan lukien”  Edunvalvonnankannalta: Mikä on näidensuositusten sitovuusjamihinkehitysjohtaa?

8. Onnistumisia EU-edunvalvonnassa? Basel III -pankkisääntely Suomen EU-rahoitus 2014-2020 Esitys: 3 % vähimmäisomavaraisuusvaatimuskaikilleluottolaitoksille, Kuntarahoitukselletarkoittaisi 500 milj. € lisäystä. Esitys: Suomenrahoitusosuuskaudelle 1,1 mrd. €, Itä- jaPohjois-Suomenerityistuki 20 €/asukas. Lopputulos: Kuntiarahoittavilleerityisluottolaitoksilleerillinenprosenttiluku. Lopputulos: Suomenrahoitusosuus 1,32 mrd. €, Itä- jaPohjois-Suomenerityistuki 30 €/asukas. Yhteistyössä: Jari Vaine, Kuntarahoitus, EUE, ELAN, Rehninkabinetti, Sirpa Pietikäinen, Carl Haglund. Yhteistyössä: Annukka Mäkinen, EUE, aluetoimistot, Riikka Pakarinen (Manner). Energiatehokkuusdirektiivi Hankintadirektiivinuudistaminen Esitys: Julkisellesektorille 3 % vuotuinenperuskorjausvelvoite, kustannuksetkunnille 600- 700 milj. € vuodessa. Esitys: in house –raja 90 %, strategistentavoitteidenhuomioiminenjahankintojenpilkkominenpakollista, lainathankintojenpiiriin. Lopputulos: Eisitovaavelvoitetta, muttaenergiatehokkuuttaedistettävä. Lopputulos: in house -raja 80 %, strategisiatavoitteitajapilkkomistakannustetaan, lainateihankintojenpiiriin. Yhteistyössä: Kalevi Luoma, CEMR, alueidenkomitea. Yhteistyössä: Katariina Huikko, CEMR, EUE, Sari Essayah, Sirpa Pietikäinen, alueidenkomitea.

9. Kuntaliiton Brysselin toimisto Kiitos mielenkiinnosta! www.kunnat.net/bryssel henrik.rainio@kuntaliitto.fi 9