180 likes | 353 Views
TU-91.1001 Läsnäoloharjoitukset 3 KOROT JA VALUUTAT. 1. Tarkastele keskuspankkikorkojen kehitystä viime vuosina. Erityisesti, millaisia rahapoliittisia päätöksiä ovat tehneet esim. EKP, FED, Japanin, Ruotsin ja Ison-Britannian keskuspankit vuosien 2007 - 2013 aikana?.
E N D
1. Tarkastele keskuspankkikorkojen kehitystä viime vuosina. Erityisesti, millaisia rahapoliittisia päätöksiä ovat tehneet esim. EKP, FED, Japanin, Ruotsin ja Ison-Britannian keskuspankit vuosien 2007 - 2013 aikana?
Rahapolitiikka ja sen tavoitteet Kehittyneissä maissa hintavakaus • Hintavakaudella tarkoitetaan matalaa ja vakaata inflaatiovauhtia ja deflaation torjuntaa Euroalueella hintavakaus on määritelty alle 2% keskipitkällä aikavälillä (HCPI:llä mitattuna) EKP:n tavoitteita usein verrattu FED:in tavoitteisiin • Yhdysvaltojen keskuspankkijärjestelmälle on laissa määritelty rinnakkaisia tavoitteita kuten maksimaalinen työllisyys Juridisista eroista huolimatta sekä EKP, FED että muutkin keskuspankit näkevät keskeisenä tavoitteenaan inflaation pitämisen matalana ja keskipitkällä aikavälillä vakaana • Oleellista kestävän kasvun ja työllisyyden kannalta
Harjoitettu rahapolitiikka Taustaa Maailman talouskasvu oli vahvaa vuoteen 2008 • Inflaatiopaineet lisääntyivät syynä mm. raakaöljyn ja monien muidenkin raaka-aineiden reilu hinnannousu; myös kapasiteetin käyttöasteet kohosivat Keskuspankit lähtivät purkamaan rahamarkkinoiden keveyttä, joka on osaltaan tukenut talouskasvua • yli 20 keskuspankkia nosti ohjauskorkojaan vuonna 2006 ja monet vielä sen jälkeenkin
Finanssikriisi ja lama Finanssikriisin iskettyä korkoja on laskettu • Ensin lisäämään likviditeettiä, sitten ehkäisemään lamaa • Fed aloitti koron laskut v. 2007 loppupuolella , muut maat vasta v. 2008 loppupuolella Korot ovat ennätysalhaalla monissa maissa: USA:ssa käytännössä nollassa, lähellä sitä Iso-Britanniassa, Euroalueella 0.75% ja Ruotsissa puolestaan 1% Koronlaskun lisäksi keskuspankeilla keskeinen rooli liikepankkien likviditeetin takaamisessa
EKP kiristi rahapolitiikkaansa v. 2006-2007, v. 2008 finanssi-kriisin levittyä Eurooppaan korkoja laskettiin, v. 2010 lopussa talouskasvu voimistui ja korkoja nostettiin, mutta Euroopan velkakriisin takia EKP on laskenut korot sen jälkeen ennätys alas, viimeisin koronlasku tässä kuussa laski koron 0,25%:
Talouskasvu ja inflaatio kiihtyvät ja siksi EKP nosti korkojaan. Inflaatio euroalueella Finanssikriisi rantautuu Eurooppaan.
Keskuspankkikorkoja Lähde: Suomen Pankki http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/korot/Pages/kuviot.aspx
2. Erityisesti USA mutta myös EU on vaatinut jo vuosia Kiinaa harjoittamaan joustavampaa valuuttakurssikurssipolitiikkaa. Etsi tietoa Kiinan valuuttapolitiikasta ja siis kurssikehityksestä sen jälkeen, kun se siirtyi pois kiinteästä US:n dollariin sidotusta järjestelmästä. Analysoi yuanin hypoteettista valuuttakurssikehitystä, jos yuanin annettaisiin kellua vapaasti. (Piirrä analyysistäsi sopivat kaaviot.) Miten Kiinan joustavampi valuuttakurssipolitiikka voisi auttaa sen kauppakumppaneita niiden vaihtotase-ongelmissa?
Vuosina 1995-2005 Kiinassa kiinteät valuuttakurssit • Renminbi (yuan) oli sidottu USA:n dollariin vaihtosuhteella 8.28 yuania/dollari • Heinäkuussa 2005 luovuttiin kiinteästä kurssista ja 2.1% revalvaation jälkeen siirryttiin valuuttakoriin sidottuun, kapeaan ja tarkasti valvottuun vaihteluväliin Kun Yhdysvaltojen dollari heikentyminen jatkui • tämä kannustanut Kiinan keskuspankkia sallimaan yuanin kurssin aikaisempaa voimakkaamman vahvistumisen suhteessa dollariin Kaiken kaikkiaan yuan vahvistunut n. 30% sitten v. 2005, nyt vaihtosuhde 6.24 yuania/dollari
Kiinan talouskasvu: ulkomaankauppa ja ulkomaiset sijoitukset Kiinaan lisäävät yuanin kysyntää. Miten valuuttakurssi kehittyy? Jos kiinteä kurssi: €/Yuan Dollari heikkenee yuan heikkenee S¥ D¥ Q¥
Jos olisi kelluvat valuuttakurssit… yuan vahvistuisi ja siis heikentäisi Kiinan kilpailukykyä. Suuret ulkomaiset investoinnit ja ylijäämäinen vaihtotase kasvattavat yuanin kysyntää voimakkaasti. SY $/Yuan DY QY
Miten joustavampaa valuuttakurssipolitiikka vaativat ajattelevat revalvoitumisen parantavan vaihtotaseongelmaa? • Yuanin revalvoitumisen ajatellaan vähentävän kiinalaisten tuotteiden kysyntää ja vastaavasti lisäävän amerikkalaisten ja eurooppalaisten tuotteiden kysyntää ja näin tasapainottavan vaihtotaseita • Tosin kokemus esim. Japanin ja USA:n välisestä kaupasta kertoo, ettei vaihtokurssin suurikaan revalvoituminen välttämättä auta…
Yuanin revalvointi on myös Kiinan etu? Kiina on maailman vientijättiläinen • vaihtotase on reippaasti ylijäämäinen: tämä tarkoittaa pelkistetysti sitä, että pienipalkkainen kiinalainen tekee, amerikkalainen kuluttaa ja Kiina lainaa amerikkalaiselle rahaa kulutukseen Tällaisella reseptillä Kiinan sisäinen hyvinvointi ei kehity: kiinalaiselle on tarjolla rooli vain maailmantalouden työmuurahaisena
Yuanin revalvointi on myös Kiinan etu? jatkoa Jos Kiina antaa valuuttansa vahvistua: • lyhyellä aikavälillä se hillitsisi talouden ylikuumenemista AD:n laskiessa ja tuontitavaroiden (siis myös raaka-aineiden) hintojen laskiessa • pitkällä aikavälillä edistäisi maan kehitystä kohti tasapainoisempaa taloutta; yksityinen kulutus Kiinassa kasvaisi ostovoiman vahvistuessa