Päivi Niiranen Sirpa Tuomela-Jaskari

1. HAASTEENA IKÄIHMISTEN PÄIHDEONGELMA?Selvitys ikäihmisten päihdeongelman esiintyvyydestä pohjalaismaakunnissa Päivi Niiranen Sirpa Tuomela-Jaskari Pohjalaismaakuntien vanhustyön Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan Kehittämisyksikkö -hanke osaamiskeskus SONet BOTNIA Päihdepalvelujen kehittämishanke email paivi.niiranen@seinajoki.fiemail sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi puh. 040 774 8294 puh. 040 830 4277

2. Selvityksen lähtökohdat • Kartoituksen avulla haluttiin saada tietoa: • ikääntyvien päihdeongelmien esiintyvyydestä toimintayksiköissä • päihteiden käytöstä aiheutuvista hoidon haasteista • kehittämistarpeista • käytössä olevista toimintamalleista. • Selvityksen pohjana kysely • kysely lähetettiin kaikkiin pohjalaiskuntiin joko suomenkielisenä (N=184) tai ruotsinkielisenä (N=60) • suomenkielisiä vastauksia palautui yhteensä 85 (N=184) - vastausprosentti 46,2 % ruotsinkielisiä vastauksia palautui yhteensä 27 (N=60) – vastausprosentti 45 %. • suomenkielisten kuntien vastausten osalta tulokset on analysoinut ja raportoinut Pohjalaismaakuntien vanhustyön kehittämisyksikkö-hanke ja Pohjanmaan maakuntien päihdepalvelujen kehittämishanke (SONet BOTNIA). Ruotsinkielisten vastausten osalta analysoinnista ja raportoinnista vastaa ÄldrecentrumÖsterbotten. Ruotsinkielisen kyselyn vastaukset raportoitaneen myöhemmin julkaistavana opinnäytetyönä. Päivi Niiranen & Sirpa Tuomela-Jaskari

3. Tilastointi päivystysvastaanotoilla • Tilastointilomake • kyselyn perusteella esille nousi tarve selvittää, kuinka paljon päihteidenkäyttö on ikäihmisten tapaturmien taustalla. • alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystysvastaanottojen johtaville viranhaltijoille (ylilääkäreille tai johtaville hoitajille) lähetettiin pyyntö tilastoida päivystysvastaanotoilla päihtyneenä asioineiden ikäihmisten (yli 65-vuotiaiden) käynnit. • tilastointiaika kaksi viikkoa: 24.11–7.12.2008 • tilastointilomakkeeseen pyydettiin merkitsemään potilaan sukupuoli, ikä sekä päädiagnoosi ja jatkohoitopaikka. • Päihde-ehtoisten käyntien määrä • tilastointi tehtiin 19 terveyskeskuksessa ja 2 sairaanhoitopiirissä • Etelä-Pohjanmaalla tilastointi tehtiin yhteensä 14, Keski-Pohjanmaalla kolmessa ja Pohjanmaalla kahdessa terveyskeskuksessa/terveyskeskuskuntayhtymässä • sairaanhoitopiireistä vastauksia palautui Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin päivystyspoliklinikalta (tilastointijakso) ja Vaasan sairaanhoitopiirin päivystyspoliklinikalta (erillinen tilastointiajo ajanjaksolta 1.11.2007–31.10.2008) • päihde-ehtoisia päivystyskäyntejä vähän • yhteensä perusterveydenhuolto 8, EPSHP 3, VSHP 36 (tilastointiajo vuoden ajalta) • lyhyt tilastointijakso ei anna oikeaa kuvaa ongelman laajuudesta • suurin osa päihde-ehtoisista käynneistä tilastoidaan traumoiksi. Päivi Niiranen & Sirpa Tuomela-Jaskari

4. Keskeisimmät tulokset • Päihdeongelman yleisyydestä vähän tutkimustietoa • useimmat ikäihmisten päihdeongelmaa koskevat selvitykset tehty Yhdysvalloissa • Suomessa ikääntyneiden päihteidenkäytöstä tietoa saatavilla 69 –ikävuoteen saakka • raittiiden määrä vähentynyt vanhimmassa ikäryhmässä, erityisesti naisten osalta • ongelmallista alkoholinkäyttöä arvioitu olevan noin 10 %:lla yli 65-vuotiaista. • Ikäihmisten päihteidenkäyttö pohjalaismaakunnissa • 70 %:ssa toimintayksiköiden palveluiden piirissä pääosin 1-5 päihdeongelmallista ikäihmistä • suurin osa vastaajista sitä mieltä, että ikäihmisten päihdeongelmat eivät ole lisääntyneet viimeisten viiden vuoden aikana (64,2%). Ongelma lisääntynyt ainoastaan 35,8 % mielestä • päihdeongelma näkyy tällä hetkellä pääosin avopalveluissa • päihteiden runsaampi käyttö ajoittuu vastikään ikääntyneiden ikäryhmään 65-75 –vuotiaisiin • alle 65-vuotiaiden päihdeongelmaisten määrä kertoo nuoremmasta ikäpolvesta, joka on alkoholisoitunut ja dementoitunut nuorella iällä. Päivi Niiranen & Sirpa Tuomela-Jaskari

5. Keskeisimmät tulokset • Työn haasteellisuutta lisäävät tekijät • hoidon tarpeen lisääntyminen (30 %) mainittiin suurimpana haasteellisuutta lisäävänä tekijänä • toiseksi suurena haasteellisuutta lisäävänä tekijänä henkilöstön osaamistarpeiden lisääntyminen (20 %), joka kertoo siitä, että ilmiöstä ei ole riittävästi tietoa • käytössä olevat toimintamallit ja työvälineet puuttuvat • Ilmiö uusi, joten selkeää toimintamallia tai toimenpidesuosituksia ei ole • Selkeät toimintamallit ja keinot puuttuvat (18 %) työ koetaan turhauttavaksi • Yksilöllinen hoitosuunnitelma ohjasi toimintaa 26 %:ssa. • Päihdeongelman kasvaminen tulevaisuudessa • vastaajat näkevät hyvin yksimielisesti ongelman lisääntyvän tulevaisuudessa, erityisesti avohoidossa • erityispiirteinä tulevaisuudessa nähtiin entistä nuoremmat alkoholidementikot ja päihteitä käyttävät iäkkäät naiset • päihdepalvelujärjestelmän haasteena vanhusväestölle suunnattavat palvelut • haasteellista on myös vanhustyön, päihdetyön ja mielenterveystyön kohtaamattomuus ja kokonaisvastuun puute päihteitä käyttävän ikäihmisen hoidosta ja kuntoutuksesta. Päivi Niiranen & Sirpa Tuomela-Jaskari

6. Keskeisimmät tulokset • Päihteidenkäyttö dementian yhteydessä • päihteiden vuoksi dementoituneiden käyttäytymisessä korostuivat käytöshäiriöt (44 %), kuten aggressiivisuus, raivonpuuskat, levottomuus, hermostuneisuus jne. • vaikeus erottaa, mitkä käytöshäiriöt johtuvat päihteidenkäytöstä, mitkä itse sairaudesta • erityispiirteinä: erityisosaamisen tarpeen lisääntyminen, ongelmat havaittavissa nuoremmalla iällä ja muistisairauden nopea eteneminen. • Ikääntyvien päihdeongelman hoitaminen • päihdeongelman hoitamisessa tärkeintä varhainen puuttuminen, hoidon laatu, viriketoiminta ja vertaistuki sekä ennaltaehkäisevä toiminta • hoitoyksikön sopivuus - tarpeena maakunnallinen hoitoyksikön perustaminen iäkkäille päihdeongelmaisille. Päivi Niiranen & Sirpa Tuomela-Jaskari

7. Keskeisimmät tulokset • Päihteidenkäytöstä johtuvat konkreettiset ongelmat • päihteiden ongelmakäyttö aiheuttaa vanhuspalveluissa tuottavissa yksiköissä eniten käytöshäiriöitä (33 %), hoidon tarpeen lisääntymistä (31 %) ja somaattisia ongelmia (24 %) • käytöshäiriöt näkyvät aggressiivisuutena tai uhkaavana käytöksenä. • Tarvetta koulutukselle ja tuelle • lähes kaikki vastaajat toivoivat koulutusta ikäihmisten päihdeongelmasta • tietoa toivottiin alkoholinkäytön riskirajoista, tunnistamisesta sekä hoitokäytännöistä (lääkehoito ja lääkityksen toteutus, lääkkeet ja alkoholi ja käytöshäiriöt) • lisäksi koulutuksen tarvetta on päihdeongelmaisen vanhuksen kohtaamiseen, ongelmaan puuttumiseen sekä puheeksiottamiseen liittyvistä asioista. • Yhteistyön kipukohdat • sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja päihdetyön välistä yhteistyötä tulisi kehittää • kehittämisen paikkoja konkreettisen yhteistyö (palaverit, yhteydenpito jne), koulutus, yhteiset toimintalinjat, päihdeongelmaisen ikäihmisen asumispalvelut ja ennaltaehkäisevä työote. Päivi Niiranen & Sirpa Tuomela-Jaskari

8. Toimenpidesuositukset • Jalkautuva päihdetyö (vanhus- ja päihdetyöntekijä) työmenetelmäksi • päihdetyöntekijän mahdollisuus yhdessä kunnan vanhuspalvelutyöntekijöiden kanssa arvioida ja kehittää jalkautuvaa päihdetyötä. • käytännössä jalkautuva päihdetyöntekijä toimii kunnan vanhuspalvelujen työntekijän työparina päihde-osaamista vaativissa tilanteissa. • työparityöskentelyssä korostuu verkostoituva ja etsivä päihdetyö. • Päihde-ehtoisten käyntien tilastointi perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa • tilastointikäytäntöjen kehittäminen ja tapausseuranta • tarkoituksenmukaisia tilastotietoja valtakunnallisella, alueellisella ja seudullisella tasolla • tietojen hyödyntäminen käytännön toiminnan ohjaamisessa ja kehittämisessä. • Päihteidenkäytön tunnistamiseen liittyvät menetelmät käyttöön • vanhusväestölle suunnatun mini-intervention käyttöönotto työvälineeksi päihdeongelmien tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen • rutiininomaisen puhalluskokeen käyttöönotto päivystysvastaanotoilla epäiltäessä alkoholin osuutta esim. tapaturmatilanteissa. Positiivisen tuloksen jälkeen jatkotoimenpiteistä huolehtiminen tärkeää. Päivi Niiranen & Sirpa Tuomela-Jaskari

9. Toimenpidesuositukset • Palvelujärjestelmän monipuolistuminen • nykyjärjestelmä palvelee pääosin työikäistä väestöä. • Järjestötyö tiiviiksi käytännöksi • erityisesti ennaltaehkäisevä rooli, ikäihmisten tietoisuuden lisääminen päihteiden käytöstä, viriketoiminta • kuntoutujalähtöisten toimintojen ja vertaistoiminnan tarjoamisessa • järjestöjen ja julkisen sektorin tiivis yhteistyö ja työnjaosta sopiminen • järjestötoimijoiden verkostoiminen. • Vanhustyön henkilöstön osaamistason nostaminen • täydennyskoulutus • tarvitaan moniammatillista työotetta ja konsultaatiomahdollisuuksia. • Vanhus-, päihde- ja mielenterveystyön kokonaisvastuu • vanhustyötä ja päihdetyötä ja mielenterveystyötä tehdään hyvin paljon erillään • päihteitä käyttävän ikäihmisen hoitamisesta tulisi olla kokonaisvastuu jollakin taholla • sopiminen siitä, miten kokonaisvastuu ja mahdolliset osavastuut jaetaan toimijoiden kesken. Päivi Niiranen & Sirpa Tuomela-Jaskari

10. Toimenpidesuositukset • Malli päihdeongelmaisen ikäihmisten hoidosta ja hoitopolusta. • hoito laitoshoidon ja avohoidon välillä tulee turvata • interventio-mallien ja ikääntyneiden päihdeongelmaisten kohtaamiskäytäntöjen vakiinnuttaminen vanhuspalveluissa (asumispalvelut, päiväkeskustoiminta, tukiasuminen, kotihoito) • ikäihmisten hoitopolun kuvaaminen prosessimalliksi. • Toimintojen arviointimenetelmien kehittäminen • toiminnan kehittäminen, arviointi ja seuranta on välttämätöntä palvelujen suunnittelulle ja laadukkaalle toiminnalle. Päivi Niiranen & Sirpa Tuomela-Jaskari

11. Mitä seuraavaksi? • selvityksestä nousee selkeä tarve ikäihmisten päihdetyön kehittämiselle • selvitystyön ja IKÄPÄ -työryhmän (= Seinäjoella syksyllä 2008 perustettu ikäihmisten päihdeongelmaa käsittelevät työryhmä) yhteistyönä on syntynyt tarve lähteä kehittämään ikäihmisten ennaltaehkäisevää päihdetyötä yhteistyössä järjestötoimijoiden kanssa • Selvitys sisältää toimenpide-ehdotuksia, joiden osalta tulisi suunniteltava käytännön toteutus ja vaikuttavuuden arviointi. Päivi Niiranen & Sirpa Tuomela-Jaskari