Haja-asutuksen vesihuollon perusteet

1. Haja-asutuksen vesihuollon perusteet Harri Mattila Hämeen ammattikorkeakoulu 8.9.2004

4. N. 700 000 suomalaisella oma vesilähde • N. 1 000 000 suomalaista käsittelee jätevetensä omalla tontilla • N. 450 000 kesämökistä valtaosa sijaitsee kaukana vesi- ja viemäriverkostosta

6. Tutkimusten mukaan vain 37 % kaivoista on täysin kunnossa • Veden riittämättömyys ja laatu ongelmallisia • Yleisin laatuongelma on veden värillisyys ja värjäävyys • Myös raja-arvot ylittävä rauta- tai mangaanipitoisuus tai veden suolaisuus on yleinen ongelma

7. Haja-asutusalueet ovat saaneet vesihuoltoavustusta, jonka turvin yhä useampi kiinteistö on vesilaitoksen linjan päässä • Jätevesihuollon parantamiseen on herätty vasta viimeisten vuosien aikana • Haja-asutusalueiden jätevesikysymysten ratkaiseminen ja jätevesipäästöjen vähentäminen tulee olemaan kuntien ympäristönsuojelutyön painopisteenä tulevina vuosina

9. Haja-asutuksen jätevesihuoltoa koskevat mm. seuraavat säädökset: • maankäyttö- ja rakennuslaki • ympäristönsuojelulaki • vesihuoltolaki • jätelaki • Säädöksien tehokas käyttö edellyttää: • ohjeistusta • hyvien käytäntöjen luomista • viranomaisten välistä yhteistyötä • rajanvetoa kunnan, vesihuoltolaitoksen ja kiinteistön-omistajien tehtävien välillä • uusia jätevesihuollon palveluita • sitkeyttä ja kärsivällisyyttä

10. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) yhtenä tavoitteena on rakentamisen laadun parantaminen • Tähän pyritään mm. suunnittelijoiden pätevyysvaatimuksia tarkentamalla • Haja-asutuksen jätevesihuollon suunnittelijakoulu tähtää jätevesijärjestelmien suunnittelijoiden ammattitaidon kohentamiseen

11. Kiinteistökohtaisten vesilähteiden ongelmia • Talousvesikaivojen useat laatuongelmat ovat sidoksissa jätevesihuollon ratkaisuihin • Esimerkiksi ulosteperäisten bakteerien löytyminen vesinäytteistä kertoo toisaalta jätevesien käsittelyjärjestelmän puutteista ja toisaalta kaivon puutteellisesta suojauksesta • Asiantuntevalla jätevesihuollon suunnittelulla voidaan karsia osa talousvedenkin laatu-ongelmista ja pienentää jätevesien aiheuttamaa terveysriskiä oleellisesti

13. Kiinteistökohtaisen jätevesienkäsittelyn ongelmia Pyhäjärven suojeluprojektin valuma-alueinventaario: • Loma-asunnoilla yleisin käymälätyyppi on kuivakäymälä • Harmaat jätevedet imeytetään maaperään • Imeytyksessä havaittu yleisin ongelma on puutteellisesti suunniteltu/rakennettu imeytysjärjestelmä • Harmaat jätevedet johdetaan ns. kivipesään ja ne pääsevät ainakin ajoittain valumaan vesistöön • Toinen puute loma-asunnoilla on kuivakäymälöiden jätteiden jälkihoito • Kunnollista kompostia ei ole, vaan jätteet joko kuopataan maahan tai kuljetetaan kauemmaksi luontoon

14. 2/3 ympärivuotisessa käytössä olevista kiinteistöistä on vesikäymälä ja jätevedet johdetaan 2-tai 3-osaisen saostuskaivon kautta avo-ojaan • Joka 10. tapauksessa jätevedet johdetaan saostuksen jälkeen salaojaan • Viidesosa pyrkii imeyttämään saostus-kaivoista tulevan veden maaperään

15. Saostuskaivojen tyhjennys suoritetaan 1-2 kertaa vuodessa • Käytännössä ensimmäinen kaivo on usein jo täynnä lietettä, jolloin koko saostusprosessi häiriintyy ja vesistökuormitus kasvaa • Lähes kolmasosa ympärivuotisten asuntojen jätevesien käsittelyjärjestelmistä arvioitiin huonokuntoisiksi • Inventaarion jälkeen todettiin, että huollon ja kunnossapidon järjestäminen on välttämätöntä • Tarve keskitetyn huolto- ja kunnossapito-toiminnan käynnistämiseen on yhä ilmeisempi, kun kiinteistökohtaiset puhdistamot lisääntyvät

16. Kiinteistökohtaisten jätevesienkäsittely- järjestelmien puutteita: • Ulkopuolisia vesiä pääsee järjestelmään • Kaadot väärään suuntaan • Tuuletus puutteellinen (1 putki, ei katolle tms.) • Purkuputki vedenpinnan alapuolella • Vesinäytteen ottaminen mahdotonta • Purkuputki jäässä (tukossa) • Ei vettä, suodatin täysin kuiva • Aiemmin otettu vesi ei ehkä ole ollut jätevettä • Suodattimen massa puuttuu • Ilmastin ei päällä (ei toimi, johto poikki) • Puhdistamo jäässä

17. Huoltaminen mahdotonta • Sakokaivosta lähtevä putki kallistuu väärään suuntaan • Suodattimen ensimmäiset lamellit kaatuneet • Kannen päällä todella paljon lunta ja jäätä – ei auennut • Viimeisestä sakokaivosta puuttuu t-haara • Tarkastuskaivossa kokkareita • Liian hyvä eristys! Puhdistamoa ei saanut yksin auki. • Ei löytynyt • Vesi menee suodattimien välistä

18. Ei päästy tutkimaan (GP n. 3 m maan alla)

19. Betonikannet murentuneita • Tuuletusputkiin pääsee esim. linnut lentämään • Jakokaivon vaappuruuhi ei toimi • Tarkastaminen on poikkeuksellisen vaivalloista • Saostuskaivo ei toimi • Saostuskaivoja ei ole tyhjennetty • Virtaussäätimet puuttuvat

20. Veden jakautuminen heikkoa

21. Niskaoja puuttuu • Tuuletusputkien hatut puuttuvat • Pumppujen toiminnassa ollut häiriöitä • Pohjaveden pinta liian ylhäällä • Suurin osa ongelmista voidaan välttää jo suunnitteluvaiheessa • Ammattitaitoisen suunnittelijan tekemät yksityiskohtaiset piirustukset järjestelmän rakenteista auttavat ratkaisemaan vastaan tulevia ongelmia

22. ”Jos kiinteistöä ei ole liitetty yleiseen viemäriin eikä toimintaan tarvita tämän lain mukaista lupaa, jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. ” (YSL 103 §)

24. Ympäristönsuojelulain 18 §:n mukainen asetus astui voimaan 1.1.2004 • Kuntien ympäristönsuojelumääräykset (YSL 19§) tulevat nojaamaan asetukseen

25. Haja-asutusalueiden vesihuollon järjestäminen tulevaisuudessa • Uuden vesihuoltolain (VHL 119/2001) mukaiset alueellinen vesihuoltosuunnittelu ja kunnan vesihuollon kehittämissuunnittelu ovat ne työkalut, joilla vesijohto-verkoston laajuutta parhaiten edistetään ja hyvä talousveden laatu saadaan turvattua • Haja-asutuksen jätevesihuollon organisoimisessa ollaan vasta alkutaipaleella • Alalle tarvitaan uusia toimintatapoja ja toimijoita • Ammattitaitoisilla haja-asutuksen jätevesien käsittely-järjestelmien suunnittelijoilla tulee jatkossa olemaan kädet täynnä töitä