Vesihuollon erityistilanteet ja niihin varautuminen

1. Vesihuollon erityistilanteet ja niihin varautuminen Hans Laihia Tuomo Wallen Harri Liukkonen

2. Keskeinen lainsäädäntö Vesihuoltolaki (119/2001) Vesilaki (264/1961) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Terveydensuojelulaki (763/1994) STM asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) STM ohje ruokamyrkytysten seurannasta ja ilmoituksista (1/021/97) Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Valmiuslaki (1080/1991) Pelastuslaki (468/2003)

3. Oppaita ja ohjeita Tulossa uusi juomavesidirektiivi, johon sisältyisi WSP (water safety plan)-periaate

4. Linkit oppaisiin Vesihuollon erityistilanteet ja niihin varautuminen/MMM, SYKE, Huoltovarmuus http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=50713&lan=fi Vesihuoltolaitoksen kriisiviestintäohje/VVY http://www.vvy.fi/files/203/kriisiviestinta_nettiversio.pdf Ympäristöterveyden erityistilanne opas http://pre20031103.stm.fi/suomi/eho/julkaisut/ytheri/eto1.pdf Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa/Valvira http://www.valvira.fi/files/ohjeet/erityistilannesuunnitelma2009.doc

5. Varautuminen Ympäristökeskus Terveydensuojeluviranomainen Vesilaitos Kaupunki Kokonaisvaltainen Riskienhallinta ERM Päijät-Hämeen maakunnan vesihuoltosuunnitelma Erityistilannesuunnitelma Varautumissuunnitelma Valmiussuunnitelma Kriisiviestintä Vesihuollon kehittämissuunnitelma Valvontatutkimusohjelma (pohjavesi, talousvesi ja verkostovesi) Pohjavesialueen suojelu- suunnitelma Sammutusvesisuunnitelma Pelastussuunnitelma ATEX-asiakirjat Vesihuoltopoolin huoltovarmuus- velvoitteet Lakisääteiset Vapaaehtoinen suunnitelma

6. Varautuminen Vahinko Talous Strategiset riskit Operatiiviset Kokonaisvaltainen riskienhallinta ERM Vesihuoltopoolin huoltovarmuus- velvoitteet Valmiussuunnitelma Kriisiviestintä Kaupungin konsernipankki Pelastussuunnitelma ATEX-asiakirjat Vakuutuskäsikirja Pohjavesialueen suojelu- suunnitelma Valvontatutkimusohjelma (pohjavesi, talousvesi ja verkostovesi) Vesihuollon kehittämissuunnitelma Sammutusvesisuunnitelma Erityistilannesuunnitelma Varautumissuunnitelma Lakisääteiset Vapaaehtoinen suunnitelma Kaupungin suunnitelmat

7. Erityistilanteet Ympäristötekijät Luonnonilmiöt Ympäristöonnettomuudet Saatavuushäiriöt Vesihuoltojärjestelmän toimintahäiriöt Talousveden saastuminen mikrobeilla, kemikaaleilla tai radioaktiivisesti Onnettomuudet, tulipalot, ilkivalta, sabotaasi

8. Varmuusluokitus Varmuusluokitus kuvaa vesilaitosten valmiutta turvata vedenhankinta erilaisissa poikkeusoloissa Vedenhankinnan vaikeutumista kuvaa luokitus, joka perustuu kriisitilanteessa asukasta kohti käyttöön jäävän, terveydellisesti riskittömän talousveden määrään Uusi luokitus otettu käyttöön v. 2006 Kunta ja vesihuoltolaitos keräävät tarvittavat lähtötiedot ja määrittävät itse varmuusluokat. Alueellinen ympäristökeskus tekee alueelliset yhteenvedot MMM Suurilla laitoksilla tavoitteena on vähintään varmuusluokan II saavuttaminen 2012 mennessä I vettä käytettävissä vähintään 120 l/as/d, ja se voidaan jakaa jakeluverkon kautta periaatteessa kaikille kuluttajille 24 h/d ilman voimakkaampia säännöstelytoimenpiteitä kuin valistaminen ja vetoaminen.  II vettä käytettävissä vähintään 50 l/as/d, ja se voidaan jakaa jakeluverkon kautta kaikkiin jakelupisteisiin, mahdollisesti aivan korkeimpia jakelupisteitä lukuun ottamatta. Vesi tulee saada pihapiiriin tai kerrostalossa alimpaan jakelupisteeseen.  III vettä käytettävissä vähintään 5 l/as/d, joka voidaan toimittaa toiminta-alueen kaikille osa-alueille korkeintaan 300 m etäisyydelle kustakin kuluttajasta. Mikäli lisäksi on varauduttu poikkeusoloissa jakamaan vesijohtoverkon kautta vähintään 120 l/as/d pesu-/huuhteluvettä (joka ei välttämättä jatkuvasti täytä talousveden laatuvaatimuksia), voidaan merkitä luokaksi III+. 0 erikseen luokkien ulkopuolelle jätetään ilman varaottamoa ja -yhteyttä olevat vesihuoltolaitokset sekä laitokset, joiden toimituskapasiteetti on erityistilanteessa vähemmän kuin 5 l/as/d.

9. Varmuusluokitus/Hämeen ympäristökeskus Lähde: Hämeen ympäristökeskus, Timo Virola, 16.3.2009

10. Vastuut ja toimijat Vesihuoltolaitos Vastaa vesihuollon toimivuudesta toiminta-alueellaan Päävastuu riskien tunnistamisessa, niiden ehkäisemisessä ja niihin varautumisessa Vastuussa vesihuollossa ilmenevästä virheestä Valmiussuunnitelma Sammutusvesisuunnitelma Kunta Vesihuollon kehittämissuunnitelma Vastuu siitä että vesihuolto on kunnassa järjestetty asianmukaisesti Terveydensuojeluviranomainen Valvoo vesihuoltolaitoksen jakaman veden laatua Voi tarvittaessa määrätä talousveden desinfioitavaksi tai muuten käsiteltäväksi Antaa veden käyttöä koskevia määräyksiä terveyshaitan ehkäisemiseksi (esim. keittokehotus) Huolehtia, että vedenottamo ja laitos on suunniteltu, sijoitettu, rakennettu ja hoidettu siten, että talousvesi täyttää vaatimukset Vastaa erityistilannesuunnitelman laadinnasta Koolle kutsuu (ruokamyrkytys)epidemiaselvitystyöryhmän Epidemiailmoitukset KTL:lle ja lääninhallitukselle

11. Vastuut ja toimijat Ympäristönsuojeluviranomainen Jos maahan tai pohjaveteen on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista, on ilmoitettava ympäristöviranomaiselle. Jos onnettomuudesta tai tuotantohäiriöstä aiheutuu päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava ympäristöviranomaiselle. Pelastusviranomainen Kemikaali- ja säteilyonnettomuuksissa johtava viranomainen Lääninhallitus Valvoo terveydensuojelua ja pelastustoimen palvelutasoa Alueellinen ympräistökeskus Valvoo vesilain, ympäristönsuojelulain ja vesihuoltolain noudattamista Alueellinen vesihuollon yleissuunnittelu

12. Tilannejohtaminen Tilannejohtamisen vastuut Veden käsittely- tai jakeluhäiriö/Vesihuoltolaitos Veden mikrobiologinen tai kemiallinen saastuminen/Terveydensuojelu Kemikaali- tai säteilyonnettomuus/Pelastusviranomainen Tiedottamisesta vastaa tilannejohtamisesta vastaava taho yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Tilanne johtamisen tavoitteet Vaarojen/tilanteen selvittäminen Riskien arvioiminen päätöksen tekoa varten Riskien torjunta

13. Talousveden saastuminen mikrobeilla Vesiepidemioita aiheuttavat mikrobit Norovirus (72%) Kampylobakteerit (25%) Giardia- tai Cryptosporidium-alkueläimet Salmonella tai Shigella-bakteereja Ennalta varautuminen Estetään pintaveden pääsy pohjaveteen, vedenottokaivoihin ja verkostoon Estetään jäteveden, eläinten ulosteiden ja eläintien pääsy talousveteen Riittävä veden käsittely Korvaavan vedentoimittaminen Vesiepidemiaepäillyssä Usein epidemia tulee ilmi lisääntyneinä sairastapauksina terveyskeskuksissa Jos epäilee epidemiaa, niin otettava välittömästi yhteyttä muihin tahoihin Älä odota lisänäytteiden tulosta vaan aloita tarvittavat toimenpiteet Kirjaa asiakkaiden palautteet kellon tarkkuudella Pidä lokikirjaa tilanteen vaiheista Terveydensuojeluviranomainen kutsuu koolle ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmän Terveydensuojeluviranomainen antaa keittokehotuksen ja päättää shokkikloorauksesta Selvitystyöryhmä laatii epidemiologisen selvityksen Elviralle ja lääninhallitukselle

14. Selvitystyöryhmä vesiepidemiassa Vesiepidemiassa selvitystyöryhmä (ruokamyrkytystyöryhmä) ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin terveyshaittojen ehkäisemiseksi (STMa251/2007). Selvitystyöryhmään kuuluu: Johtava terveyskeskuslääkäri Terveyskeskuksen tartuntatautiyhdyshenkilö Valvontaa johtava virkamies Kunnan virkaeläinlääkäri Talousveden laatua valvova viranomainen Vesihuollosta vastaavan tahon esustaja Selvitystyöryhmän tehtävänä Huolehtia epidemiologiset ja laboratoriotutkimukset suoritetaan Toimenpiteiden yhteensovittaminen Vastata tiedonkulusta tutkimuksia tekevien viranomaisten ja laboratorioiden välillä Huolehtia yhteydenpidosta sairaanhoitopiiriin, asiantuntijoihin, ja viranomaisiin Tiedottaa epidemiasta väestölle ja tiedotusvälineille Tehdä ilmoitukset muille viranomaisille Tehdä muut tarvittavat selvitykset

15. Selvitystyöryhmät Lahden ruokamyrkytysselvitys-työryhmän jäsenet Terveysvalvonnan johtaja Pekka Patrikka Kaupungineläinlääkäri Silja Mäkelä Johtava terveystarkastaja Vesa Härkönen Kaupunginepidemiologi Kari Lounamo Sairaanhoitaja Hely Pammo Lahti Aqua Oy, käyttömestari Hannu Pohjola Hollolan selvitystyöryhmä

16. Vesihuoltolaitoksen tehtävät vesiepidemiassa Lähde: Ympäristöterveyden erityistilanteiden opas

17. Desinfiointi vesiepidemiassa Mikäli talousvedessä esiintyy toistuvasti indikaattoribakteereja, ryhdytään talousveden jatkuvaan desinfiointiin. Shokkiklooraus Vähintään 10 mg/l, 12-24 h Bakteerit, virukset ja alkueläimet saadaan tehokkaasti eliminoitua Kloorauksen jälkeen huuhtelu Jos epäily, että veden patogeenit eivät poistu täydellisesti talousveden käsittelyssä, tilapäisratkaisu shokkikloorauksen jälkeen on veden klooriannoksen riittävän korkealla pitäminen (vähintään 2 mg/l) koko verkostoalueella. Talousveden käyttäjiä tulee informoida erityisohjeista, jotka koskevat vedenkäyttöä desinfioinnin aikana. Lähde: Ympäristöterveyden erityistilanteiden opas Siirrettävä kloorauslaite

18. Talousveden saastuminen kemikaalilla Tyypillisimmät tapaukset Pohjaveden saastuminen huoltoasemilta, öljysäiliöistä tai teollisuudesta peräisin olevilla kemikaaleilla Annosteluvirheet vedenottamoilla Säiliörekan kaatuminen Teollisuuskiinteistön tulipalo Ennalta varautuminen Selvitä toiminnot vedenmuodostumisalueelta Varmistettava, että muodostumisalueen toiminnanharjoittajat ovat tietoisia riskistä Annosteluvirheet estettävä, ennakkohuolto ohjeet Vesiepidemiassa Havaitaan usein säännöllisten valvontatutkimusten tai käyttötarkkailun yhteydessä Terveydensuojeluviranomainen päättää veden käyttökiellosta tai rajoituksesta Käsittelykemikaalien annosteluvirheistä on ilmoitettava terveydensuojeluviranomaiselle Kemikaalionnettomuuksissa pelastuslaitos vastuussa johto- ja tiedottamisvastuusta

19. Talousveden saastuminen radioaktiivisesti Vesihuollon kannalta haitallisinta olisi laaja ja voimakas säteilylaskeuma erityisesti pintavesille. Pohjavedet ovat suojassa laskeumilta. Pohjavedessä esiintyy luontaisesti maa- ja kallioperästä liuenneita radioaktiivisia aineita. Suurin riski kallioporakaivoissa. Ennalta varautuminen Terveydensuojeluviranomaisen tulee olla tietoinen missä alueella käytetään radioaktiivisia aineita Voiko lopettaa pintaveden käyttö tai vähentää lisätä pohjaveden käyttöä, tai tehostaa käsittelyä. Näytteenottoon suojavaatteet Vesiepidemiassa Raja-arvon ylittyessä ilmoitus terveydensuojeluviranomaiselle ja tarvittavat korjaukset Tiedottaminen käyttäjille Säteilyonnettomuudessa johto- ja tiedottamisvastuu Säteilyturvakeskuksella STM antaa ohjeet talousveden käytöstä ja käsittelystä

20. Muut talousveteen liittyvät erityistilanteet Saatavuushäiriöt Vedenkäsittelykemikaalit Prosessilaitteet ja niiden varaosat Laaja sähköjakeluhäiriö Ammattitaitoinen henkilökunta Vesihuoltojärjestelmän toimintahäiriöt Luonnonilmiöt, päästöt ja ympäristöonnettomuudet • Vedentuotantoon kohdistuva ilkivalta, sabotaasi ja terrorismi • Vesilaitoksella päävastuu varautumisessa. Terveydensuojeluviranomainen valvoo ja tarkastaa • Pohjavesialueen asukkaiden tiedostettava oman toimintansa riskit – tiedottaminen • Teollisuuden lupaehdoissa huomioidaan pohjavesiensuojelu • Pääsyä vedenottamoalueelle on rajoitettava ja valvottava • Tietoturvallisuus ja varmuuskopioinnit

21. Kriisiviestintä Lähteet: Opas terveydensuojeluviranomaiselle ja talousvettä toimittaville laitoksille/Valvira Vesihuoltolaitoksen kriisiviestintäohje/Vesihuoltopooli Kriisit ja työyhteisöt –kriisijohtaminen työyhteisöjen tukena/Työterveyslaitos

22. Keskeisin lainsäädäntö Vesihuoltolaki ja siihen perustuvat sopimusehdot, toimitusehdot ja taksat Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

23. Yleistä Säännöllinen tiedottaminen normaalioloissa antaa valmiudet ja luo perustan tiedottamiselle myös kriisitilanteessa. Tiedottamisen on oltava nopeaa, riittävää ja luotettavaa. Kriisitilanteessa on noin tunti aikaa tulla esiin julkisuuteen kertomaan, mitä on tapahtunut ja miten toimitaan. Viestintä on oleellinen osa kriisitilanteen johtamista. Mikäli viestintä epäonnistuu, on myös kriisin johtaminen epäonnistunut. Huonosta kriisin hoidosta seuraa usein vielä mainekriisi. Terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava, että vesihuoltolaitos tiedottaa säännöllisesti toimittamansa veden laadusta (normaalioloissa). Terveydensuojeluviranomaisen, epidemiaselvitystyöryhmän ja vesihuoltolaitoksen on huolehdittava yhteistyöstä ja miten tiedotetaan kriisitilanteessa.

24. Kriisijohtaminen Kriisijohtamiselta vaaditaan hyvää kriisihallintakykyä, oikean tilannekuvan rakentamista, viestintätaitoja ja johtajuutta. Kriisijohtaminen on pitkäjänteistä, suunnitelmallista toimintaa ennen kriisiä, sen aikana ja sen jälkeen. Viestintä on osa johtamista kriisitilanteessa. Kriisijohtaminen on päätöksentekoa ja sen perustana on tilannekuva, joka perustuu uusimpiin tilannetietoihin. Normaaliajan johtaminen ja johtamiskulttuuri luo perustan kriisiajan johtamiselle.

25. Kriisijohtamisen malli Ennakointi -> riskikartoitukset ja analysointi Varautuminen riskeihin -> valmiussuunnitelma, kriisiviestintä, vastuuhenkilöt, harjoitukset, tiedottamisen mallipohjat Kriisitilanne -> suunnitelmien käyttöönotto, tilannekuvan ylläpito, vuorovaikutus sidosryhmien kanssa Kriisin jälkeinen tilanne -> arvioidaan kriisinajan toiminta, opitaan

26. Vastuu viestinnästä Viestintä on osa tilannejohtamista Päävastuu viestinnästä on sillä jolla on johtamisvastuu Julkisuudessa voi olla eri henkilö, joka osaa esiintyä hyvin ja riittävästi ammattitaitoa Viranomaisten viestintävastuut Terveydensuojeluviranomainen vastaa tiedottamisesta veden käyttäjille laatuvaatimusten tai –suositusten mukaisten raja-arvojen ylittymisestä. Tilanteessa jossa veden epäillään tai on saastunut mirkobiologisesti Vesihuoltolaitos Vesihuoltolaitoksella on vastuu, että toimittaa laatuvaatimukset täyttävää vettä. Jos laitos epäilee veden aiheuttavan terveyshaittaa, voidaan laitos voi tiedottaa veden käyttörajoituksesta. Esim. tilanteessa jossa terveydensuojeluviranomaista ei tavoiteta. Jos veden teknis-esteettinen laatu heikentyy (esim. putkirikko, käyttö- ja jakeluhäiriö), mutta terveyshaitta ei ole todennäköinen, tiedottamisesta vastaa vesihuoltolaitos. Pelastusviranomainen/Poliisi Vastaa onnettomuustilanteissa tiedottamisesta, hälyttämisestä sekä varoitusten ja ohjeiden antamisesta. Toisinaan tiedotuksesta voi vastata poliisi

27. Kriisiviestinnän kohderyhmät

28. Tiedottaminen Aktiivisuus ja aloitteellisuus lähtökohdat tiedottamisen onnistumiselle Tiedotteesta on ilmettävä Mitä, missä ja milloin on tapahtunut Miten yksittäisen asukkaan pitää toimia (esim. keittokehoitus) Mitä seurauksia tapahtumasta on asukkaille Kuinka kauan tilanteen arvioidaan kestävän (jos on tiedossa) Mitä vesihuoltolaitos ja viranomaiset tekevät tilanteen hoitamiseksi Mistä saa tarvittaessa lisätietoa Milloin ja missä asiasta seuraavan kerran tiedotetaan Tiedotustilaisuus merkittävien kriisien yhteydessä Viranomaistiedotteet Yleisradio velvollinen välittämään väestölle viranomaistiedotteen Viranomaistiedotteet antavat mm. pelastus- ja poliisiviranomainen, hätäkeskus. Hätätiedote annetaan jos ihmisen henkeen, terveyteen tai omaisuuteen kohdistuu välitön varaa Muu viranomaistiedote annetaan jos ihmisen henkeen, terveyteen tai omaisuuteen kohdistuu vaaraa mutta ei ole välitön Haastattelut ja lausunnot

29. Kriisinaikana Oikean tilannekuvan muodostaminen Eri tahojen havainnoista muodostettava yhtenäinen tilannekuva ja sitä päivitetään kriisin edetessä Kuka päättää kriisiviestinnän käynnistämisestä Tapahtumien dokumentointi (”lokikirja”) kriisin aikana Tärkeää myös työntekijän oikeusturvan kannalta Nopea tiedottaminen Nopein ja inhimillisen tapa tavoittaa ihmiset kouluissa, päiväkodeissa, työpaikoilla, seurakunnissa ja muissa keskeisissä sidosryhmissä Esim. o_lahti sähköposti menee noin 6000 käyttäjälle