Kieli ja kulttuurienvälinen viestintä

1. Kieli ja kulttuurienvälinen viestintä Pirjo Harjanne http://tinyurl.com/harjannepirjo Vieraiden kielten opetuksen tutkimuskeskus (VieKi) http://www.helsinki.fi/sokla/vieki/index.htm Helsingin yliopisto

2. Kieli ja kulttuurienvälinen viestintä • Miten teema liittyy aikuisopettajan työhön? Pirjo Harjanne

3. Pirjo Harjanne

4. Luennon teemat • Kieli, kulttuuri ja identiteetti • Viestinnällinen kulttuurienvälinen kielitaito • Kulttuurienvälinen viestintä • Matalan ja korkean kontekstin kulttuurit • Viestinnän kulttuuriset kategoriat • Kulttuuriset retoriset mallit • Kulttuuri, arvot ja viestintätyylit • Kulttuurienvälinen kompetenssi Pirjo Harjanne

5. Kieli • Maailmassa puhutaan 6000-8000 kieltä. • Euroopassa puhutaan 86 kieltä. (Haarmann 2001) • Suomessa vieraskielisiä on noin 200 000. Pirjo Harjanne

6. Pirjo Harjanne

7. Suomen suurimmat kieliryhmät 2008 • suomi 4 850 000 • ruotsi 290 000 • saame 1800 • venäjä 50000 • eesti, viro 22300 • englanti 11300 • somali 10600 • arabia 8800 • kiina 6500 • kurdi 6500 • albania 6300 • vietnam 5000 • saksa 5000 • turkki 4700 Pirjo Harjanne

8. Ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osuus • Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa vuonna 2025 noin 19 % (nyt noin 9 %). • Helsingissä vuonna 2025 noin 23 % (nyt noin 11 %, vuonna 2002 vain 6 %) • Epätasainen jakautuminen: esim. Helsingissä nyt pari koulua, joissa noin 30 %, vuonna 2025 kouluja, joissa yli 50 %. (Merimaa, 2008) Pirjo Harjanne

9. Kieli - yksilöllistä ja yhteisöllistä todellisuutta luova -kulttuuria välittävä >>> - kielen tarkastelu sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä - kulttuurienvälisen viestinnän haasteiden ymmärtäminen = osa monikulttuurisuuskasvatusta Pirjo Harjanne

10. Kieli ja kulttuuri • ”Kieli on osa kulttuuria ja kulttuuri on osa kieltä.” > • Kielen opiskelu ja oppiminen on aina myös kulttuurin opiskelua ja oppimista. (Brown 1994) Pirjo Harjanne

11. Kieli, kulttuuri ja identiteetti ”Kieli – kulttuuri – identiteetti: yhtäkään näistä kolmesta ei voi ajatella ilman toisia. Kun puhutaan kielestä, on samalla puhuttava kulttuurista ja identiteetistä. Kun puhutaan kulttuurista, on samalla puhuttava kielestä ja identiteetistä. Kun puhutaan identiteetistä, on samalla puhuttava kielestä ja kulttuurista.” (Adelheid Hu 2003) Pirjo Harjanne

12. Sosiaalinen identiteetti ”Se yksilön minäkäsityksen osa, johon liittyy tietous jonkin sosiaalisen ryhmänjäsenyydestä. Tällaisellaryhmäjäsenyydelläon myös tietty arvo- jatunnelataus. (Tajfel,1978) Muodostuu useista ryhmäjäsenyyksistä kuten: • ikä, sukupuoli,kansallisuus, sosiaaliluokka • roolit: opiskelija, äiti, tarjoilija, professori • puolueet, kansalaisjärjestöt,harrastusryhmät, ammattiryhmät • identeettiä muuten leimaavat ryhmät: kodittomat, alkoholistit Byram, M., Gribkova, B. & Starkey, H. (2002). Developing the intercultural dimension in language teaching. Council of Europe,Strasbourg. Pirjo Harjanne

13. Kieli-identiteetti Äidinkieli on kieli-identiteetin perusta • Millainen äidinkieli on? • Mikä on ihmisen äidinkieli? Yksilön kieli-identiteetti: Mitä se on? • Äidin ja isän kieli: perheestä nouseva kaksikielisyys • Muu varhainen kaksikielisyys • Voiko toinen kieli ottaa äidinkielen paikan? • Myöhempi kaksikielisyys (tie on rankka) Pirjo Harjanne

14. Kieli • Ihmisen identiteetti sidoksissa kieleen • Äidinkieli (isänkieli) = ajattelun väline ja tunnekieli >> mukana kulttuurienvälisessä viestinnässä • Plurilingvaalisuus/-kulttuurisuus: yksilön eri kielet palvelevat hänessä eri tarkoituksia (Kaikkonen 2005) Pirjo Harjanne

15. Äidinkieli Suomen kieli on minulle ikkuna ja talo minä asun tässä kielessä. Se on minun ihoni. Runoilija, suomentaja Pentti Saarikoski (1937–1983) Pirjo Harjanne

16. Äidinkieli Pirjo Harjanne

17. Kielitaito? Pirjo Harjanne

18. Viestinnällinen kulttuurienvälinen kielitaito (CEF 2001) • Kielellinen viestintätaito • Yleiset valmiudet • Strategiat Pirjo Harjanne

19. Kielellinen viestintätaito • Kielelliset tiedot ja taidot (sanastolliset, kieliopilliset, semanttiset, fonologiset, oikeinkirjoitustaito, kirjoituksen ääneenlukutaito) • Sosiolingvistiset tiedot ja taidot (esim. sosiaalisten suhteiden kielellinen osoittaminen, kohteliaisuussäännöt) • Pragmaattiset tiedot ja taidot (diskurssikompetenssi, funktionaalinen kompetenssi) Pirjo Harjanne

20. Yleiset valmiudet • deklaratiivinen tieto (yleistieto, sosiokulttuurinen tieto, kulttuurienvälinen tietoisuus) • taidot ja taitotieto (käytännön taidot ja taitotieto, kulttuurienväliset taidot ja taitotieto • elämänhallintataidot (esim. persoonal- lisuustekijät, motivaatio, asenteet, arvot) • oppimiskyky (esim. opiskelutaidot, ryhmätyötaidot) Pirjo Harjanne

21. Viestintästrategiat • Keinoja vastata kontekstin mukaisiin viestinnän vaatimuksiin ja suorittamaan tehtävän mahdollisimman hyvin omaan tavoitteeseen nähden. • Tuottamisstrategiat, vastaanottamisstrategiat, vuorovaikutusstrategiat (CEF 2001) Pirjo Harjanne

22. Viestintästrategiat Tuottamisstrategiat: • välttämisstrategiat - vaatimuksia lasketaan, varmistetaan onnistuminen, ‘riskin välttäminen • saavutusstrategiat - tavoitetasoa nostetaan, etsitään keinoja tavoitteen saavuttamiseksi, ‘riskin ottaminen’ (CEF 2001) Pirjo Harjanne

23. Viestintästrategiat Saavutusstrategioita • kiertoilmaukset (lähellä oleva ilmaus) • parafraasit (omin sanoin) • äidinkielisten ilmausten sanatarkka käännös • kielikoodin vaihto (code switching) • yleistykset • yhteistyöstrategiat: avunpyyntö • paralingvistiset keinot (esim. eleet, ilmeet), puheäänteet (hmh), prosodiset keinot • (CEF 2001) Pirjo Harjanne

24. Viestintästrategiat Suulliset vuorovaikutusstrategiat: • puheen tuottamis- ja vastaanottamis-strategiat • puheenvuoron ottaminen, keskustelun ohjailu yhteistoimintana, avun pyytäminen formuloimiseen • tarkennusten pyytäminen ja tarkentaminen • väärinymmärrysten selvittäminen (CEF 2001) Pirjo Harjanne

25. Nonverbaalinen viestintä • Merkittävä tekijä – vaikuttaa siihen minkä kuvan henkilöstä saamme • Luo vaikutelmia läheisyydestä tai etäisyydestä, välittömyydestä tai varautuneisuudesta • Viestintätyyli on erilaisten kielellisten ja nonverbaalisten tekijöiden yhteisvaikutuksen tulos (Salo-Lee 2001) Pirjo Harjanne

26. Nonverbaalinen viestintä • Suomalaisten nonverbaalinen viestintä, suhteellisen asiakeskeinen ja vähäsanainen viestintätyyli > tulkinta: kylmä, epäkohtelias – keskustelun kevennys eli small talk tarpeen (Salo-Lee 2001) Pirjo Harjanne

27. Kielitaito • Selviytymiskielitaito • Keskustelukielitaito • Sosiaalistumisen mahdollistava kielitaito - kyky ilmaista ajatuksensa ja tunteensa vivahteikkaasti, myös kohteliaisuusaste ja viestin sävy välittyy (Mustajoki, A., Yliopisto 1/91) Pirjo Harjanne

28. Kulttuuri? Pirjo Harjanne

29. Kulttuuri on... • kansallista, etnistä, alueellista… • jaettu elämäntapa • mielen kollektiivinen ohjelmointi, joka erottaa jonkun ryhmän jäsenen toisen ryhmän jäsenestä (G. Hofstede 1991) Pirjo Harjanne

30. Kulttuuri on… • ”Culture is like a dance, it is important to catch the rhythm.” (L. Salo-Lee) • ”Kulttuuri on kaikkea, mikä tekee meidät erilaisiksi uudessa maassa.” (A. Raunio) Pirjo Harjanne

31. Kulttuuri on… • Eila Isotalus: - Kulttuurisipuli - Kulttuuri pyramidina Pirjo Harjanne

32. Pirjo Harjanne

33. Pirjo Harjanne

34. Kulttuuri on… • elämäntapa, jonka ihmisryhmä on kehittänyt ja jonka se siirtää sukupolvelta toiselle • käsitteitä, taitoja, ajattelu- ja toimintatapoja, taiteita, instituutioita, suhtautumistapoja maailmaan • kulttuurisia luomuksia: rotu, etnisyys, yhteiskuntaluokka ja sukupuoli -- merkityssisällöt juontuvat kulttuurista • viestintää (E. Hall 1973) Pirjo Harjanne

35. Kulttuurienvälinen viestintä? Pirjo Harjanne

36. Kulttuurienvälinen viestintä • Viestintää eri kulttuureista tulevien ihmisten kesken • Vuorovaikutus, ihmisten kohtaaminen ja ihmisten väliset suhteet Edward T. Hall, 1959: The Silent Language Pirjo Harjanne

37. Kulttuurienvälinen viestintä • Viestintää, joka perustuu yksilöiden kunnioitukselle ja yhtäläisille ihmisoikeuksille demokraattisena perustana sosiaaliselle vuorovaikutukselle. Byram, M., Gribkova, B. & Starkey, H. (2002). Developing the intercultural dimension in language teaching. Council of Europe,Strasbourg. Pirjo Harjanne

38. Kulttuurienvälinen viestintä • ”... on parhaimmillaan kulttuurienvälistä dialogia, yhdessä kuljettua matkaa kohti oppimista ja ymmärtämistä, kunnioitusta ja vastuuta. Erilaiset mielipiteet ovat lähteitä uusille ratkaisuille ja kulttuurista tulee arvokas resurssi. Monikulttuurisessa maailmassa kulttuurienvälinen dialogi on mahdollisuutemme muuttaa asioita.” (L. Salo-Lee) Pirjo Harjanne

39. Kulttuurienvälinen viestintä on kyky • käyttää kieltä sosiaalisesti ja kulttuurisesti sopivalla tavalla • välittää informaatiota ja luoda suhteita eri kieliä ja kulttuureja edustavien ihmisten kanssa • olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, joilla on monia sosiaalisia identiteettejä ja oma yksilöllisyytensä • päästä jaettuun ymmärrykseen Byram, M., Gribkova, B. & Starkey, H. (2002). Developing the intercultural dimension in language teaching. Council of Europe,Strasbourg. Pirjo Harjanne

40. Kulttuurienvälisen viestinnän haasteita • Nonverbaalinen viestintä • Etnosentrisyys (omakulttuurikeskeisyys) • Viestintätyylit • Kohteliaisuus • Puhe ja hiljaisuus • Hierarkia • Aikakäsitys • Yksilöllisyys vs. kollektiivisuus (Salo-Lee 2001) Pirjo Harjanne

41. Kulttuurienvälinen viestintä Keskeisiä kysymyksiä: • Tulkinta: ratkaisevaa ei ole se, mitä sanot, vaan miten se tulkitaan – suurelta osalta opittua ja kulttuurisidonnaista Pirjo Harjanne

42. Myyttejä, jotka estävät kulttuurienvälisen viestinnän • Pelkkä tiettyyn kulttuuriseen ryhmään kuuluminen takaa sen, että henkilö osaa toimia kulttuurisesti pätevällä tavalla muiden ko. kulttuuriryhmään kuuluvien kanssa. Ei totta. • Vähemmistökulttuurin jäsen, joka työskentelee valtakulttuurin piirissä, voi olla automaattisesti vähemmistökulttuurinsa edustaja. Ei totta. • Kulttuurisesti merkittävimmät erot ovat elämäntyyli, kieli, ruoka ja muut vastaavat näkyvät erot. Ei totta. • Kulttuurinen kompetenssi on jotakin, jonka ilman muuta opimme työskennellessämme henkilöiden kanssa, jotka ovat erilaisia kuin me. Ei totta. Pirjo Harjanne

43. Mitä kokemuksia sinulla on kulttuurienvälisestä viestinnästä? Pirjo Harjanne

44. Different Communication Cultures Edward T. Hall High-Context Cultures Low-Context Cultures Middle-Context Cultures Pirjo Harjanne

45. Korkean kontekstin kulttuuri • Informaatio ja merkitys ilmaistaan sanallisesti niukasti • Oletus: kuulija tietää mitä tarkoitetaan, koska puhuja ja kuulija jakavat saman tiedon ja oletukset • Esimerkkinä Kiina Pirjo Harjanne

46. Korkean kontekstin kulttuuri • Viestintä epäsuoraa, kaksiselitteistä, harmoniaa ylläpitävää, varautunutta ja vähättelevää (Gudykunst et al., 1996) • Toisten oletetaan ymmärtävän ilman selityksiä tai erityisiä yksityiskohtia • Selityksiä pidetään loukkaavina (kuulija tietämätön, ymmärtämätön, yhteiskuntaa tuntematon) Pirjo Harjanne

47. Korkean kontekstin kulttuuri • Kontekstuaalista tietoa käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja vain osa informaatiota ilmaistaan kielellisesti • Suuri osa viesteistä 'luetaan’ kontekstista: henkilöstä, hänen ei-kielellisestä käyttäytymisestä ja muista vuorovaikutustilanteen liittyvistä tiedoista ja vihjeistä • Keskustelutilanteissa tarkkaillaan kuulijan ei-kielellisiä reaktioita erityisen tarkasti ja omaa puhetta ohjaillaan vastaavasti. (Salo-Lee, L. 1996) http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/yviperust/termikirjasto/high_context.html Pirjo Harjanne

48. Korkean kontekstin kulttuuri • Laajat informaatioverkostot perheen, ystävien, työkavereiden ja asiakkaiden kesken • Kiinteät ja henkilökohtaiset suhteet • Pitävät itsensä hyvin informoituna ihmisistä, jotka ovat tärkeitä heidän elämässään • Laaja taustatieto tuodaan automaattisesti antamaan merkityksiä tapahtumille ja viestinnälle Pirjo Harjanne

49. Korkean kontekstin kulttuuri • Käytä epäsuoraa viestintää • Käytä niin vähän sanoja kuin mahdollista • Lue rivien välistä • Vältä käyttämästä ihmisten nimiä • Sideä hiljaisuutta Pirjo Harjanne

50. Matalan kontekstin kulttuuri • Informaatio ja merkitys ilmaistaan eksplisiittisesti • Yksilöt odottavat selityksiä, jos ilmaisut ja tilanteet ovat epäselviä (kuten ne usein ovat) • Viestintä on suoraa, tarkkaa, dramaattista, avointa, perustuu tunteille (Gudykunst et al., 1996) • Esimerkkinä USA Pirjo Harjanne