Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

1. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta v2.0 03.10.2013

2. Sisältö Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta Mitä arkkitehtuurityön hallinta on? Laadun merkitys: Arkkitehtuurikuvausten katselmointi ja laadun merkitys Muutoshallinta Arkkitehtuurikuvausten taltiointi ja arkkitehtuurikuvausvälineet Arkkitehtuurin merkitys projekteille ja yhteentoimivuudelle Arkkitehtuurin hyötyjen ja vaikuttavuuden mittaaminen Raportointi Yhteisten arkkitehtuurien hallinta, lainsäädännön huomiointi, ohjaus ja rajoitukset

3. Mitä arkkitehtuurityön hallinta on? Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

4. Mitä arkkitehtuurin hallinta on? Visio ja strategia • Visio ja strategia ohjaavat arkkitehtuurin kehittämistä • Arkkitehtuurilla hallitaan kokonaisuutta ja ohjataan • hankkeiden valintaa hankesalkkuun • hankkeen suunnittelua • hankkeessa kehitettävien toimintoprosessien ja tietojärjestelmien suunnittelua • Kehityshankkeissa voidaan havaita muutostarpeita arkkitehtuuriin • Tämä palautelinkki on äärimmäisen tärkeä arkkitehtuurin toimivuudelle Toiminnan ja talouden suunnittelu Toiminnan kehittäminen Arkkitehtuurin hallinta Hankesalkun hallinta Hankehallinta Toiminnan kehittämishanke Tiedon hallinnan kehittämishanke Tietojärjestelmien kehittämishanke Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

5. Miten kokonaisarkkitehtuuri saataisiin jokapäiväisen toiminnan rinnalle? • Kokonaisarkkitehtuurin hallinta on osa julkisen hallinnon organisaatioiden johtamisen ja toiminnan ohjauksen menetelmiä • Arkkitehtuuritoiminnan kytkeminen toiminnan johtamiseen tuottaa seuraavat tuotokset: • Toiminnan kehittämisen kanssa yhteen sovitettu arkkitehtuuritoiminnan vuosikello • Arkkitehtuuritoiminnan muutostekijöiden jäsennys ja arviointi • Kehittämissalkun keskeiset hankkeet • Budjetti Lähde: JHKA Hallintamalli v1_0.pdf Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

6. Arkkitehtuurin rooli johtamisen tukena Muutostarpeiden tunnistaminen Muutoksen kohdentaminen Laaja kokonaisuus Toiminnan tavoitteiden tukeminen Arkkitehtuurin määrittely (tavoite ja päämäärä tiedossa) Strateginen johtaminen Arkkitehtuurin määrittely (tavoiteltu lopputulos tiedossa) Projektisalkun hallinta Taktinen johtaminen Rajattu kohde Muutoksen toteutus Operatiivinen johtaminen Arkkitehtuurin hallinta projekteissa Lähde: JHKA Hallintamalli v1_0.pdf Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

7. Arkkitehtuurin kytkeytyminen johtamiseen • Strategiset painopisteet, hankkeet, mittarit • Missio, Visio, Arvot Strateginen johtaminen Strateginen arkkitehtuurisuunnittelu • Arkkitehtuuriperiaatteet • Sidosarkkitehtuurit • KA-kehittämispolku • Vuosibudjetti • Projektisalkku • Vuositason mittarit Taktinen johtaminen Arkkitehtuurityön johtaminen • Vuosisuunnittelu • KA-mittarit • KA-projektisalkku • Toteutukset • Seuranta • Arkkitehtuuriin tarvittavat muutokset Operatiivinen johtaminen Arkkitehtuurinhallinta projekteissa • Arkkitehtuurilinjaustenmukaiset toteutukset Lähde: JHKA Hallintamalli v1_0.pdf Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

8. Yhteisen arkkitehtuurin käyttökohteet Muutostarpeiden tunnistaminen Muutoksen kohdentaminen Palveluiden kehittäminen Vaikuttavuuden parantaminen Strateginen johtaminen Toiminnan tavoitteiden tukeminen Arkkitehtuurin määrittely (tavoite ja päämäärä tiedossa) Organisaatio- ja palvelurakenteiden kehittäminen Tuottavuuden parantaminen Arkkitehtuurin määrittely (tavoiteltu lopputulos tiedossa) Projektisalkun hallinta Taktinen johtaminen Yhteisten palvelujen kehittäminen Kehityksen kokonaiskuva Muutoksen toteutus Arkkitehtuurin hallinta projekteissa Yhteiset kehittämisohjelmat ja -projektit Operatiivinen johtaminen Lähde: JHKA Hallintamalli v1_0.pdf Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

9. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin johtaminen • Strategia • Lakimuutokset • Sidosarkkitehtuurit • Budjetti • Uudet teknologia • Uudet standardit • Uusi osaaminen • Hallintorakenteiden • muutokset • Nykytilan haasteet • Tarpeet Muutostekijät Arkkitehtuurin johtaminen Organisaatio, vastuut Jatkuva kehittäminen Arkkitehtuuri- lausunnot Muutostekijöiden seuranta ja arviointi Arkkitehtuuritoiminnan ja KA-linjausten viestintä Kehittämisideat ja -projektit Arkkitehtuuritoiminnan ja KA-linjausten koulutus Arkkitehtuuritoiminnan organisointi Mittarit ja mittaukset Projektisalkun hallinta Viestintä KA-kehittämis- polku Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

10. Liityntä toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen KA hallinta- prosessit KA-hallinnan roolit KA hallintamalli KA- työjärjestys ja vuosikello KA-hallinnan organisointi KA-toiminnan mittarit ja jatkuva kehittäminen Kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli Perusperiaatteet • Arkkitehtuurinhallinta on prosessilähtöistä • Arkkitehtuurilinjauksia noudatetaan ja hyödynnetään • Arkkitehtuurilinjausten vastaisia ratkaisuja ei tehdä, kaikki poikkeamat hyväksytään muutoksenhallintamenettelyn kautta • Arkkitehtuurin johtamisprosessit sijoitetaan etukäteen määritettyyn vuosikelloon • Jatkuvan kehittämisen periaate • Arkkitehtuuri ei ole koskaan ”valmis” Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

11. Arkkitehtuurin hallintamallin tarkoitus • Varmistaa kehittämisen johdonmukaisuus • Ohjeistaa arkkitehtuurilinjausten soveltaminen projekteissa • Määritellä kehittämisen, ylläpidon ja hyödyntämisen vastuut Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

12. Kokonaisarkkitehtuurityön organisointi Julkisen hallinnon yhteinen KA • Arkkitehtuurityön vastuutaho • Arkkitehtuurin johtoryhmä • Arkkitehtuurivastaava • Arkkitehtuuriryhmä Kohdealueen KA • Arkkitehtuurityön vastuutaho • Arkkitehtuurin ohjausryhmä • Arkkitehtuurivastaava • Arkkitehtuuriryhmä Lisäksi • Organisaatiokohtainen arkkitehtuurivastaava • Organisaatiokohtainen arkkitehtuuriryhmä Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

13. Esimerkki KA-työn organisoinnista Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuurityön organisointi Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

14. JHKA-työnorganisointi • Julkisen hallinnon KA-jaostontehtävä: • Vastata yhteisen kokonaisarkkitehtuurin kehittämisprosessistaja julkisen hallinnon yhteisten arkkitehtuurilinjausten hallinnasta • Suunnitella ja hallita JHKA:n kehittämistyötä • Ylläpitää JHKA:n kehittämispolkua • Laatia ja ylläpitää julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli • Huolehtia siitä, että JHKA:n kehittäminen tapahtuu arkkitehtuurin hallintamallissa kuvatulla tavalla • Ohjata ja koordinoida JHKA:n kehittämistä • Valvoa ja seurata JHKA:n noudattamista • Seurata ja koordinoida julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin eri kohdealueiden arkkitehtuurin kehittämistä • Antaa lausuntoja julkisen hallinnon ja tarvittaessa kohdealueiden arkkitehtuuri-projekteissa tuotettavista arkkitehtuuri-kuvauksista ja -linjauksista JUHTA Valtiovarain- ministeriö Ministeriöt Julkisen hallinnon KA-jaosto JHKA Kohde-alueen KA Kohde-alueen KA Kohde-alueen KA Kohde-alueen KA Kohde-alueen KA Julkisen hallinnon organisaatiot Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

15. Julkisen hallinnon arkkitehtuurihallinnan vuosikello Sovita johtamisenvuosikelloon! Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

16. Esimerkki KA-vuosikellon sovittamisesta Seuraavan vuoden kehittämiskohteiden viestintä ja jalkautus. Seuraavan vuoden käynnistyspäätökset. Arkkitehtuuritoiminnan arviointi. Tulostavoitteiden asettaminen. Tulevien vuosien kehittämiskohteiden tarkennukset. Jo julkaistujen KA-kuvausten ylläpito. Tulevien vuosien kehittämiskohteiden koostaminen. Seuraavan vuoden kehittämiskohteiden kuvaaminen ja arviointi. Muutostekijöiden kokoaminen ja arviointi. Kehittämissuunnitelman/ KA-kehittämispolun tarkennus. Kehittämiskohteiden konkretisointi, koulutuksen ja opetuksen arkkitehtuurit. KA-toiminnan vuosiraportointi ja työpajat. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

17. Vuosikello ja arkkitehtuuriryhmä Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta • Arkkitehtuuriryhmälle kuuluvista johtamisen tehtävistä vuosikelloon sidottuja ovat: • Arkkitehtuurimittarien mittausarvojen kirjaus ja käsittely • Arkkitehtuurikyvykkyyden arviointi • Sidosarkkitehtuurien käsittely (yhteensovittaminen) • Arkkitehtuurin kehittämispolun ja kehittämisohjelman/suunnitelman päivittäminen • Keskeisten kehittämisprojektien kokoaminen ja arviointi • Kehittämispolun konkretisoiminen arkkitehtuuriprojekteiksi

18. Laadun merkitys Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

19. Arkkitehtuurikuvausten laatu • Antaako kuvaus päätöksenteon kannalta oleellisen tiedon ymmärrettävästi ja selkeästi? Jos ei, niin miten kuvausta pitäisi kehittää? • Kuvaako arkkitehtuuri päätöksenteon kannalta oleellisen kohteen? Jos ei, niin miten kuvausta pitäisi kehittää? • Onko arkkitehtuurin kuvauksen tarkkuustaso riittävä päätöksenteon kannalta? Jos ei, niin miten kuvausta pitäisi kehittää? Arkkitehtuurikuvauksen ymmärrettävyys Arkkitehtuurikuvauksen kohde Arkkitehtuurikuvauksen taso Arkkitehtuurikuvausten laatu vaikuttaa niiden uudelleenkäytettävyyteen Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

20. Arkkitehtuurikuvausten katselmointi Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta • Arkkitehtuurikuvaukset on syytä katselmoida ennen kuin laatua lähdetään mittaamaan • Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessissa mainitaan katselmointi vasta toimeenpanon suunnittelu -vaiheessa, mutta siinä sillä tarkoitetaan laajaa lausuntokierrosta kaikissa sidosryhmissä • Ennen tätä laajaa ulkoista katselmointia on syytä tehdä katselmoinnit kaikissa aikaisemmissa vaiheissa, jotta virheet ja puutteet saadaan heti selville • Keveimmäksi laadunvarmistus tulee, kun se on sisäänrakennettuna tapaan tehdä työtä • Suosi epävirallisia, keveitä tapoja, esim. luetuta kollegalla

21. Katselmointitilaisuudet Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta • Valmistelut • Vähintään viikko, mieluiten 2 viikkoa ennen tilaisuutta • Materiaali katselmoijille (max 8 henkilöä, max 50 sivua) • Ns. esikatselmointi: katselmoijat toimittavat kommenttilistan etukäteen katselmoinnin järjestäjille, ja se voidaan käydä yhdessä läpi ennen varsinaista katselmointitilaisuutta • Tilaisuudessa • on pidettävä kiinni käytettävästä ajasta • on kirjattava kaikki tulokset • on etsittävä ja keskusteltava virheistä • Virheitä ei ratkota - ne etsitään

22. Muutoshallinta Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

23. Muutoshallinta Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta Arkkitehtuurilinjauksista (tavoitetilaa koskevat suositukset) poikkeaminen, arkkitehtuurilinjausten ja kuvausten täydentäminen, ylläpito ja uudet arkkitehtuurilinjaukset käsitellään muutoksenhallinnan kautta Arkkitehtuurilinjauksen tai tavoitetilan muutos johtaa usein erilliseen kehittämissuunnitelmaan ja sen toteuttamiseen.

24. Arkkitehtuurin muutoshallintaprosessi Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta Muutoshallintaprosessi perustuu yleiseen ITIL-malliin ja ISO/IEC 20000 –standardiin:

25. Muutoshallinnan organisointi Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta • Organisaatio, projekti tms • Esittää muutostarpeen • Kohdealueen arkkitehtuuriryhmä tai julkisen hallinnon arkkitehtuuriryhmä • Käsittelee muutostarvepyynnön ja tarkentaa sitä • Jos koskea saman tason arkkitehtuurimuutosta, tekee päätöksen • Jos koskee ylemmän tason arkkitehtuurimuutosta, tekee muutosehdotuksen ja ohjaa sen KA johtoryhmälle tai ohjausryhmälle • KA johtoryhmä / ohjausryhmä • Käsittelee tarkennetun muutospyynnön ja tekee päätöksen

26. Rajoitettu erityistapaus Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta Rajoitettu erityistapaus on tyypillisesti yksittäisen ratkaisun tiettyyn tarpeeseen hyväksytty erityistapaus, jossa kyseinen toiminto tai organisaatio voi käyttää muuta kuin aikaisemmin hyväksyttyä arkkitehtuurilinjausta tiettyyn rajattuun kohteeseen Rajoitetut erityistapaukset tulee perustella sekä muutospyynnössä että muutoksen hyväksymismuistiossa. Hyväksyminen edellyttää sitä, ettei kyseisellä organisaatiolla tai toiminnolla ole muutospyynnössä kuvatuista hyvin perustelluista syistä mahdollista toimia voimassa olevien arkkitehtuurilinjausten mukaisesti. Rajoitetut erityistapaukset liitetään selvästi rajattuina varsinaiseen arkkitehtuuridokumentaatioon.

27. Arkkitehtuurikuvausten muutokset Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta • Jos arkkitehtuurikuvaukset on jo katselmoitu ja hyväksytty, niitä ei saa muuttaa hallitsemattomasti • Muutoksesta täytyy laatia muutospyyntö, jonka arkkitehtuuritiimi käsittelee • Jos muutos hyväksytään, kuvauksesta laaditaan uusi versio, joka täytyy myös katselmoida • Vanha hyväksytty versio jää talteen • Jos käytetään arkkitehtuurin kuvausvälineitä, niiden tulee tukea versiointia

28. Arkkitehtuurikuvausten taltiointi ja arkkitehtuurikuvausvälineet Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

29. Kuvausten taltiointi Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta • Julkisen hallinnon arkkitehtuurivastaava nimeää henkilön vastaamaan julkisen hallinnon arkkitehtuuridokumentaatiosta • Hyväksytty arkkitehtuuridokumentaatio tallennetaan yhteen dokumenttivarastoon, johon julkisen hallinnon arkkitehtuuritoimintaan liittyvillä asiantuntijoilla on pääsy • Rakenteessa noudatetaan julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurikuvauksissa kuvattua rakennetta

30. Yhteentoimivuus.fi • Yhteentoimivuus.fi –portaali on rakennettu mm. julkaisuja varten • Sisältää sekä julkisen että käyttäjätunnusten takana olevan osan • Käyttäjätunnusten taakse organisaatiot voivat julkaista omia kuvauksiaan ja niitä voivat muut uudelleenkäyttää Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

31. Mitä taltioidaan? Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta • Dokumenttivarastoon taltioidaan • arkkitehtuurin nyky- ja tavoitetilakuvausten lisäksi • (julkisen hallinnon) kokonaisarkkitehtuurin rakenteen ja hallinnan kuvaava dokumentaatio sekä • arkkitehtuurityöhön liittyvät ohjeet ja • KA-kehittämispolku • Dokumenttivarastona voi toimia myös jokin arkkitehtuurin mallinnusväline • Esimerkkejä seuraavilla sivuilla

32. Arkkitehtuurikuvausvälineet • Kuvausten pitää olla kaikkien saatavilla • Arkkitehtuurin kuvaamiseen tarvitaan välineitä • On hyvä muistaa, että myös Excel ja Word ovat välineitä • Kaavioiden luomiseen tarvitaan mallinnusvälineitä • Välineet tukevat versiointia ja tiimityöskentelyä • Uudet versiot syntyvät muutoshallinnan kautta • Välineiden avulla saavutetaan myös uudelleenkäytettävyyttä • Vaihtoehto 1: Excel, Word ja jokin UML-mallinnusväline kaavioiden piirtämistä varten • esim. SparxSystemsin Enterprise Architect tukee sekä UML:ää että BPMN:ää ja ArchiMatea • Vaihtoehto 2: Kaikki kuvaukset arkkitehtuurin kuvausvälineeseen • esim. QPR Enterprise Architectiin on toteutettu JHS 179:n mukaiset kuvaukset Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

33. Esim. Sparx Systemsin Enterprise Architect Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

34. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

35. Toiminta Tietojärj. Tieto Teknologia Linjaukset Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

36. Arkkitehtuurin merkitys projekteille ja yhteentoimivuudelle Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

37. Arkkitehtuuria käytetään keskeisenä ohjausvälineenä Kertaus Visio ja strategia • Arkkitehtuurilla hallitaan kokonaisuuttaja ohjataan • hankkeiden valintaa hankesalkkuun • hankkeen suunnittelua • hankkeessa kehitettävien toimintoprosessien ja tietojärjestelmien suunnittelua • Hankkeessa voidaan havaita muutostarpeita arkkitehtuuriin • Tämä palautelinkki on äärimmäisen tärkeä arkkitehtuurin toimivuudelle • Toimintoprosessien ja tietojärjestelmien kehittämisen ja käyttöönoton kautta arkkitehtuurin tavoitetila muuttuu nykytilaksi Toiminnan ja talouden suunnittelu Toiminnan kehittäminen Arkkitehtuurin hallinta Hankesalkun hallinta Hankehallinta Toiminnan kehittämishanke Tiedon hallinnan kehittämishanke Tietojärjestelmien kehittämishanke Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

38. Arkkitehtuurin kehittämisprojektit Julkisen hallinnon KA-projektisalkku Johtoryhmä hyväksyy kehittämiskohteiden arvioinnin Johtoryhmä hyväksyy projektiesityksen valmistelun käynnistämisen Johtoryhmä hyväksyy esityksen projektin käynnistämisestä Johtoryhmä hyväksyy projektisuunnitelman Johtoryhmä hyväksyy KA-työn onnistumisen arvioinnin KA-kuvauksen elinkaari 0. 1 2 4 5 6 3 Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

39. Julkisen hallinnon KA-projektisalkku Julkisen hallinnon KA-projektisalkku Viitearkkitehtuurit KA-kehittämisprojektit Kohdealueen KA-projektisalkku Kehittämisprojektit Viitearkkitehtuurit Kehittämisprojektit Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

40. KA ja toteutusprojektit / -hankkeet • Arkkitehtuurin hyödyntämis- ja noudattamisprosessin tarkoitus on varmistaa, että julkisen hallinnon kehittämisprojekteissa • noudatetaan julkisen hallinnon tavoitetilan arkkitehtuurilinjauksia ja muita arkkitehtuurisuosituksia sekä • hyödynnetään kokonais-arkkitehtuurikehyksen kuvausmenetelmiä keskeisissä suunnittelun ja toteutuksen vaiheessa • Kokonaisarkkitehtuuri tarjoaa näkymän siitä, miten projektin kohde kytkeytyy toiminnan tavoitteisiin ja miten se vaikuttaa olemassa olevaan toimintaympäristöön • Arkkitehtuurinäkökulmien lisääminen muihin projektin arviointitekijöihin ja projektisalkun kriteeristöön tukee strategista päätöksentekoa mm. projektien priorisoinnin ja rahoituksen osalta Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

41. Arkkitehtuurin noudattamisen arviointi Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta • Arkkitehtuurin noudattamisvelvollisuus koskee kaikkia • Erityisvastuu on projektipäälliköllä • Arviointi toteutetaan seuraavien kysymysten kautta: • ”Miten olemassa olevat arkkitehtuurilinjaukset otetaan huomioon tässä projektissa? Mitä linjauksia tässä projektissa noudatetaan?” • ”Mitä olemassa olevia arkkitehtuurikuvauksia tai ratkaisuja tämä projekti hyödyntää?” • ”Miten tässä projektissa hyödynnetään kokonaisarkkitehtuurimenetelmää ja sen kuvauspohjia?” • ”Mitä tämä projekti edellyttää olemassa olevalta arkkitehtuurilta tai mitä vaatimuksia se tuo muun arkkitehtuurin kehittämiselle?”

42. Arkkitehtuurin hallinta ratkaisuprojekteissa Ideoiden kokoaminen ja arviointi Tarkempi projekti- suunnittelu Hankeideat, innovaatiot Projektiesitys Käyttöönotto Alasajo / purku Ratkaisun elinkaariprosessi 0. 1 2 3 4 5 6 7 8 Käyttövaihe / ylläpito /jatkokehitys /sovellushallinta Yhteisten osien tunnistaminen Määrittely /suunnittelu /toteutus /testaus Päätös projektin käynnistämisestä Jatkokehitystä tehdäänusein projektoimalla, jolloinkatkoviivan vasen puoli toistuu. Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

43. Arkkitehtuurin hallinta yhteisten ratkaisujen kehittämisessä Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta • Yhteisten palveluiden toteutuksessa arkkitehtuurin mukaisuuden vähimmäisvaatimuksena on: • ratkaisun julkisen hallinnon arkkitehtuuriperiaatteiden mukaisuus • ratkaisun arkkitehtuurin kuvaus JHS 179 -suosituksen mukaisesti • ratkaisun ja sitä käyttävien organisaatioiden liityntäarkkitehtuurin kuvaus JHS 179 -suosituksen mukaisesti • Arkkitehtuurikuvaukset toimivat syötteenä ratkaisun palvelumallin ja käyttöönoton suunnittelulle sekä ratkaisun kustannus-hyöty-analyysille kokonaiskustannusten ja -hyötyjen osalta.

44. Elinkaareen kiinnitetty arkkitehtuurin tarkistus 1/3 KA-arkkitehtuuriryhmä 1 Hyödynnettävät asiat ideassa ja mahdolliset arkkitehtuurin muutokset 2 ja 3 KA-linjausten noudattamisen valvominen ja mahdolliset arkkitehtuurin muutokset Ratkaisun elinkaariprosessi 0. 1 2 3 4 5 6 7 8 7 1 2 4 5 6 8 9 10 3 Projektisalkun omistaja 1. Toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutuksen tukemisen arviointi 2 ja 3 Tukeeko projekti toiminnan tavoitteita? Millä resursseilla ja aikataululla kehitystyö ja sen tuotosten käyttöönotto on mahdollista toteuttaa? Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

45. Elinkaareen kiinnitetty arkkitehtuurin tarkistus 2/3 KA-arkkitehtuuriryhmä 4 ja 5 Sovittujen KA-linjausten noudattamisen valvominen kehitystyössä ja apu ratkaisun arkkitehtuurin suunnittelussa sekä menetelmien soveltamisessa 6 ja 7 Käyttöönoton tuomat muutokset olemassa olevaan arkkitehtuuriin. Arkkitehtuurin päivitys. Ratkaisun elinkaariprosessi 0. 1 2 3 4 5 6 7 8 7 1 2 4 5 6 8 9 10 3 Projektin omistaja 4 Tukevatko projektin tavoitteet ja tuotokset toiminnan tavoitteita? Millä tehtävillä ja resursseilla ja aikataululla kehitystyö toteutetaan? 5, 6 ja 7 Projektin tuotosten ja tavoitteiden toteutumisen arviointi. Vastaako tuotosten käyttöönotto kehitystyön tavoitetta? Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

46. Elinkaareen kiinnitetty arkkitehtuurin tarkistus 3/3 KA-arkkitehtuuriryhmä 8 ja 9 Sovittujen KA-linjausten noudattamisen valvominen versionhallinnassa. Uuden version käyttöönoton tuomat muutokset olemassa olevaan arkkitehtuuriin. Arkkitehtuurin päivitys. 10 Ratkaisun alasajon / purun tuomat muutokset olemassa olevaan arkkitehtuuriin. Arkkitehtuurin päivitys. Ratkaisun elinkaariprosessi 0. 1 2 3 4 5 6 7 8 7 1 2 4 5 6 8 9 10 3 Palvelun / prosessin omistaja 8, 9 ja 10 Mitä vaatimuksia toiminnan tarpeiden muuttuminen asettaa ratkaisun kehittymiselle? Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

47. Arkkitehtuuri yhteentoimivuuden edistäjänä Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta • Yhteentoimivuus on • prosessien sujuvaa liittymistä toisiinsa • toiminnan tasolla tietosisältöjen yhdenmukaisuutta ja • eri järjestelmien tiedonsiirto- ja rajapintatekniikoiden sovittamista yhteen • Haasteen yhteentoimivuudelleaiheuttavat palveluprosessiin osallistuvien eri organisaatioiden ja tietojärjestelmien erilaiset tietosisällöt ja käsitteistöt • Kokonaisuuden suunnittelu on tärkeätä tavoiteltaessa laajamittaista yhteentoimivuutta. Väline yhteentoimivankokonaisuuden suunnitteluun on kokonaisarkkitehtuuri, KA

48. KA:n muutokset vs. ratkaisuprojektit Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta • Entäs jos kokonaisarkkitehtuuri muuttuu projektin aikana? • Jokainen tilanne pitää tarkastella erikseen • Jos muutos on sellainen, joka oleellisesti helpottaa tai vaikuttaa projektin lopputulokseen, on syytä pysähtyä arvioimaan siihen liittyvät kustannus- yms. vaikutukset. Faktoihin perustuen tehdään päätös. • Erityisen tärkeää arviointi on suuria, pitkäikäisiä järjestelmiä rakennettaessa • Järkevän, muutossietoisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelu on a ja o. • Yleensä kuitenkin mennään projektin alkutilanteen lähtötiedoilla

49. Yhteentoimivuuden kuvauksen tarkoitus Yhteentoimivuuden kuvaus Miksi asioiden pitää toimia yhteen? Toiminnan tavoitteet Arkkitehtuuriperiaatteet Minkä pitää toimia yhteen? Prosessien yhteentoimivuus Tavoitetilan viite- ja kohdearkkitehtuurit Mitä pitää toimia yhteen? Semanttinen yhteentoimivuus Tavoitetilan viite- ja kohdearkkitehtuurit Miten pitää toimia yhteen? Tekninen yhteentoimivuus Tavoitetilan kohdearkkitehtuurit / toteutuksen suunnitelmat Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta

50. Yhteentoimivuuden kuvaus Kokonaisarkkitehtuurityön hallinta • Yhteentoimivuuden kuvaus sisältää kuvauksen tai määrityksen • käyttötarkoituksesta ja asiayhteydestä • siirrettävistä tiedoista ja niiden rakenteesta • tiedonsiirto- tai rajapintapalvelun pääasiallisesta toiminnallisuudesta • tietojen siirrossa käytettävistä sanomista ja niiden rakenteesta • tiedonsiirto- tai rajapintapalvelun toteutusteknologiasta • Tietohallintolain tarkoittamia julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin yhteentoimivuudenkuvauksia toteutetaan jokaisessa julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuurin kehittämisprojektissa.