1 / 15

Vihannespunkin biologinen torjunta osana resistenssin hallintaa leikkoruusulla

Vihannespunkin biologinen torjunta osana resistenssin hallintaa leikkoruusulla. Vihannespunkin kemikaaliresistenssi ja sen hallinta. Marika Linnamäki Agropolis Oy 25.08.2005 Jokioinen (MTT/KSU). Joitakin biologisen/integroidun torjunnan hyötyjä.

gerda
Download Presentation

Vihannespunkin biologinen torjunta osana resistenssin hallintaa leikkoruusulla

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Vihannespunkin biologinen torjunta osana resistenssin hallintaa leikkoruusulla Vihannespunkin kemikaaliresistenssi ja sen hallinta Marika Linnamäki Agropolis Oy 25.08.2005 Jokioinen (MTT/KSU)

  2. Joitakin biologisen/integroidun torjunnan hyötyjä • torjunta-aineiden käyttö vähenee -> teho säilyy pidempään/palautuu • kasvusto voi paremmin • kemikaalien käytön väheneminen parantaa työympäristön laatua, viihtyisyyttä • kuluttajat arvostavat ”puhtautta”

  3. Kuva: MTT/M. Linnamäki Ansaripetopunkki (Phytoseiulus persimilis)… … on tehokas torjuntaeliö! • vilkasliikkeinen • lisääntyy vp:a nopeammin, populaatiosta yli 80% naaraita • aikuinen syö 20 vihannespunkin munaa/nuoruusastetta tai 5 aikuista vihannespunkkia päivässä (~20 C) • vihannespunkkien vioittamat kasvit erittävät yhdisteitä, jotka ohjaavat ansaripetopunkit saaliinsa luo • saaliin paikallistamiseen ja ansaripetopunkin leviämiseen vaikuttavat mm. vp:en määrä ja jakautuminen kasvustossa ja kasvuston tiheys (vp = vihannespunkki)

  4. Ansaripetopunkki • tehokas korkeassa ilmankosteudessa (70-90%) ja (15-) 20-25 (-30)°C lämpötiloissa • käytetään ennakkotorjuntaan tai heti kun ensimmäiset vihannespunkit havaitaan • soveltuu ympärivuotiseen käyttöön, talvellakin lämpötilan mielellään oltava vähintään 8-12 tuntia vuorokaudesta yli 20°C • käyttää ravinnoksi vain kehrääjäpunkkeja, tulee jonkin aikaa toimeen vedellä ja nektarilla (myös kannibalistinen) • saalistaa huonosti talvehtineita vihannespunkkeja

  5. Kuva: Biobest Kalifornianpetopunkki (Amblyseius californicus)… … on avuksi vp:n torjunnassa. • soveltuu käytettäväksi erityisesti ennakkotorjuntaan, lievässä saas- tunnassa ja ansaripetopunkin tukena • tulee toimeen kuumemmissa (yli 30°C) ja kuivemmissa olosuhteissa paremmin kuin ansaripetopunkki, kestää paremmin torjunta-aineita • käyttää ravinnoksi myös mm. syklaami- ja begonia-punkkeja, ripsiäisiä, siitepölyä (ei kannibalisti) • torjuntateho ei ole yhtä nopea kuin ansaripetopunkilla

  6. Kuva: Biobest Punkkisääski (Feltiella acarisuga)… … mukaan torjuntaan, kun kasvustossa vp- pesäkkeitä. • toukat ovat tehokkaita petoja (~30 punkkia tai 80 munaa/pv:ä) • paras torjuntateho: 20-27 °C ja korkea ilmankosteus (~80%) • toukat eivät lähde kuoriutumislehdeltään, vaikka ravinto loppuisi -> lepovaihe • koteloituu lehdelle (valkoinen kotelokoppa) • jatkuva rikitys voi heikentää petosääskien saaliin etsimiskykyä • esiintyy luonnonvaraisena

  7. Kuva: MTT/ I. Vänninen Jauhiaislude (Macrolophus caliginosus)… … moniruokainen yleispeto. • eläinravinnon lisäksi käyttää ravinnokseen kasvinesteitä • alustavissa kokeissa leikkoruusulla (Escimo) ei aiheuttanut kasvivioitusta • levitettävä kasvustoon ajoissa -> lisääntyvät hitaasti • tehokkain lämpimissä olosuhteissa • ei samanaikaisesti punkkisääsken kanssa

  8. Punkkipirkko (Stethorus punctillum) • luonnonvarainen • sekä toukat että aikuiset syövät vihannespunkkeja • aikuinen kuoriainen voi syödä 75-100 vp:n munaa päivässä, vanhimmat toukka-asteet jopa hivenen enemmän • mitä enemmän saalista sitä tehokkaampia ovat • aikuiset erittäin aktiivisia etsimään vp-pesäkkeitä Kuva: http://membres.lycos.fr/ipmvigne/Auxiliaires/Photos/larvecoccinelle.jpg

  9. Ripsiäispetopunkki Ruskopetopunkki kuva: www.extremelygreen.com/ images/Amblyseius-cucumeris.jpg Kuva: MTT/ I. Vänninen Ripsiäis- ja ruskopetopunkki (Amblyseius cucumeris ja A. degenerans)… … saalistavat myös vihannespunkkeja. + Amblyseius swirskii

  10. Torjuntaeliöiden levitysohjeet leikkoruusulla

  11. Vihannespunkin tarkkailu leikkoruusulla (M. Parrella ym.) • noin 1000 m2 alalta (10 000 ft2) valitaan satunnaisesti 20 kasvia • kustakin kasvista tarkastetaan kruunun alueelta 2 lehteä (= 40 lehteä/1000 m2) • lasketaan vihannespunkit ja merkitään ylös onko lehdellä < 5 tai > 5 vp:a • merkitään ylös myös vallitseva elinvaihe (muna, nuoruusvaiheet, aikuiset) • LISÄKSI: tarkkailun tai hoitotöiden yhteydessä merkitse kasvustoon värillisellä nauhalla kasvit, joiden pystyversoilla on vihannespunkkeja http://entomology.ucdavis.edu/faculty/parrella/rose%20pma%20two%20spotted%20mite.html

  12. Torjuntakynnysarvoja leikkoruusulla (M. Parrella ym.) Tarkastettuihin lehtiin perustuvat: • yli 50 %:lla kasveista > 5 vp:a per lehti -> käsittele kasvit integroituun torjuntaan soveltuvalla akarisidilla, käsittelyn jälkeen levitä ansaripeto-punkkeja • yli 20 %:lla kasveista > 5 vp:a per lehti -> levitä ansaripetopunkkeja • kun yli 80 %:lla lehdistä on sekä vihannes- että ansaripetopunkkeja -> tilanne hallinnassa, ei ansaripetopunkkien lisälevityksiä http://entomology.ucdavis.edu/faculty/parrella/rose%20pma%20two%20spotted%20mite.html

  13. Torjuntakynnysarvoja leikkoruusulla (M. Parrella ym.) Saastuneisiin pystyversoihin perustuvat: • alle 10 kasvia, joilla vihannespunkkeja pystyversoilla -> poista saastuneet versot • kasveja 10 tai yli, joilla vp:ja pystyversoilla -> käsittele integroituun torjuntaan soveltuvalla punkkien torjunta-aineella ja levitä käsittelyn jälkeen ansaripetopunkkeja http://entomology.ucdavis.edu/faculty/parrella/rose%20pma%20two%20spotted%20mite.html

  14. www.biobest.be www.koppert.nl/e005.shtml Punkkien torjunta-aineiden vaikutus torjuntaeliöihin Tehoaine Valmistenimi sopivuus IPM heksytiatsoksi Nissorun +++ fenbutatinaoksidi Torque +++ bifenatsaatti Floramite 240 SC +++ abamektiini Vertimec 018 EC + (1 vko) (fenatsakviini Pride Ultra + (0-1-3 vko)) fenpyroksimaatti Danitron 5 SC + (?) saippuavalmisteet ++ öljypohjaiset valm. ++ pyretriini Bioruiskute S + (1-2 vko) metiokarbi Mesurol 500 SC --- (4-8 vko) oksidemetonimetyyli Metasystox R --- (1-8 vko) deltametriini Decis 25 EC --- (8-12 vko) lambda-syhalotriini Karate 2,5 WG --- (8-12 vko)

  15. Vihannespunkin onnistunut IPM leikkoruusulla • leikkoruusun kasvatus taivutusmenetelmällä edesauttaa petopunkkien menestymistä ja leviämistä • käytetään torjuntaeliöiden kanssa yhteensopivia torjunta-aineita, ei rikitystä joka yö (esim. 2.-3. yönä 3-4 h) • lt- ja kosteusolosuhteet mahdollisimman optimaaliset (sumutus) • torjuntaeliöiden laadunseuranta • oikea ajoitus ja riittävä torjuntaeliömäärä • TARKKAILE!

More Related