Klubitalotoiminta osana mielenterveyspalveluja

1. Klubitalotoiminta osana mielenterveyspalveluja Lakisääteiset työ- ja päivätoiminnan palvelut 29.1.2009 Ulla Lehtinen

2. Lakisääteistä….miksi ? • Klubitalotoimintaa Suomessa noin 10 vuotta • Rahoituskäytännöt kirjavia • Kuntarahoitus usein epävarmalla pohjalla • RAY:n rahoituksen väheneminen siirtymäkauden jälkeen • Kunnissa palvelurakenteiden muutoksia, sosiaalipalveluiden muutoksia • kunnat eivät ehkä rahoita enää • ”klubitalotoimintaa” sellaisenaan • kunnat eivät usein tunne ”työpai-notteista päivää” tai ”siirtymätyötä”

3. Mielenterveyslaki Mielenterveyspalvelujen järjestäminen 3§ • Kunnan tulee huolehtia alueellaan tässä laissa tarkoitettujen mielenterveyspalvelujen järjestämisestä osana kansanterveystyötä siten kuin kansanterveyslaissa säädetään ja osana sosiaalihuoltoa siten kuin sosiaalihuoltolaissa säädetään.

4. Sosiaalihuoltolainmukainen työtoiminta • Sosiaalihuoltolaki on ensisijainen • Järjestäminen kunnan harkinnassa Sosiaalipalvelut 17 § • Kunnan on jäljempänä säädetyin tavoin huolehdittava seuraavien sosiaalipalveluiden järjestämisestä: 7) vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta;

5. 27 e § • Vammaisten henkilöiden työtoiminnalla tarkoitetaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja sitä edistävää toimintaa. Työtoimintaa järjestetään työkyvyttömille henkilöille, joilla vammaisuudesta johtuen ei ole edellytyksiä osallistua 27 d §:ssä tarkoitettuun työhön ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. • Vammaisten henkilöiden työtoimintaan osallistuva henkilö ei ole työsopimuslain 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa toiminnan järjestäjään tai palvelun tuottajaan.

6. Uusia mahdollisuuksia antaa 27 § d ? • Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevalla toiminnalla tarkoitetaan erityisien työhön sijoittumista edistävien kuntoutus- ja muiden tukitoimien järjestämistä. • Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaa toimintaa järjestetään henkilöille, joilla vamman tai sairauden tai muun vastaavan syyn johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista ja jotka tarvitsevat työhallinnon palvelujen ja toimenpiteiden lisäksi 1 momentissa tarkoitettuja tukitoimia työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille.

7. Työhön sijoittumista edistävät kuntoutus- ja muut tukitoimet…. • Voivat olla esim. tuetun työllistymisen kuntoutus- tai valmennustoimia, joiden avulla vammaiset henkilöt voivat työllistyä koko- tai osa-aikaiseen työsuhteeseen tavallisille työpaikoille… Toimenpiteiden tulee tarvittaessa auttaa siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeeltä työelämään. • Näiden toimenpiteiden järjestäminen tulee kysymykseen silloin kun työhallinnon työvoimapalvelut …eivät ole riittäviä… ja henkilö tarvitsee lisäksi erityisiä tukitoimia työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille.

8. Vammaispalvelulainmukainen päivätoiminta • Toissijainen: Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Vastuu palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä • Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat palvelut kunta on velvollinen järjestämään taloudellisesta tilanteestaan riippumatta ja palveluihin liittyy oikeus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. • Edellyttää palvelusuunnitelmaa

9. Päivätoiminta 8 b § • 1.1.2008 astunut voimaan Päivätoimintaa koskeva muutos • Vammaisten henkilöiden päivätoimintaan kuuluu kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. • Päivätoimintaa järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään työkyvytöntä henkilöä, jolla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e §:ssä tarkoitettuun työtoimintaan ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. • Päivätoimintaa on järjestettävä mahdollisuuksien mukaan siten, että vaikeavammainen henkilö voi osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossatai tätä harvemmin, jos vaikeavammainen henkilö kykenee osallistumaan työtoimintaan osa-aikaisesti tai siihen on muu hänestä johtuva syy.

10. Miten edetä? • Yhdessä jatkettava toimintamallien selvittelyä asiantuntijoiden kanssa (myös RAY:n) • Verkostona hahmoteltava työ- ja/tai päivätoiminnalle kohtuullinen hinta €/pv • Kunnissa lähdettävä hakemaan päätöksiä, ja tarvittaessa valittamaan niistä.

11. Puheenvuoroja täysistunto-käsittelyssä 24.10.2006 • Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:  • Arvoisa puhemies! Eduskunta on saanut lukuisan määrän lakeja, joiden yhteydessä on todettu mielenterveyspotilaiden vaikea asema. Mielenterveysongelmat kasvavat räjähdys-mäisesti, ja nämä henkilöt ovat usein palveluiden saatavuuden osalta väliinputoajia. Lainsäädäntö kaipaisikin täsmentämistä monilta osin. Tämä laki tuo mielenterveyspotilaat päivätoiminnan piiriin. Tätä voidaan pitää erittäin myönteisenä kehityksenä. Toivon, että kunnat tulkitsevat tätä lainkohtaa mielenterveyspotilaiden näkökulmasta myönteisellä tavalla.

12. Anneli Kiljunen /sd: Paitsi tässä hallituksen esityksessä on mielenterveysongelmaisten palveluihin ja tukeen myös jatkossa panostettava. Päivätoimintalain piiriin arvioidaan tulevan noin 3 000 uutta asiakasta. On erittäin tärkeätä, että tällä esityksellä voimme parantaa näiden ihmisten elämänlaatua, tukea avohoitoa ja vähentää sairaalajaksoja. Päivätoiminnassa harjaannutetaan sosiaalisia taitoja, harrastetaan liikuntaa, keskustellaan, laitetaan ruokaa jne. Päivätoiminnasta on mahdollista kuntoutua työtoiminnan piiriin, jossa toimintakykyä, elämänhallintaa ja erilaisia työelämän taitoja edistetään.

13. Anne Holmlund /kok: Tältä osin minulle heräsi kysymys lähinnä siitä, miten tämä hallituksen esitys suhtautuu mielenterveyskuntoutujien klubitalotoimintaan. Tämähän on maailmanlaajuinen konsepti, joka on käytössä 30 maassa muistaakseni, ja Suomessakin taitaa olla 19 klubitaloa toiminnassa. Ne tekevät varsin arvokasta työtä mielenterveyskuntoutujien parissa, ja siellä on erittäin paljon merkittävää osaamista. Klubitalollahan on myös käytössä niin sanottu siirtymätyö, jolla pyritään auttamaan mielenterveyskuntoutujien siirtymistä työelämään sitten, kuin heillä on omia valmiuksia kokeilla siipiään myös työelämän parissa. Tämä on varsin turvattua toimintaa, ja siinä pyritään antamaan mahdollisimman pehmeä mahdollisuus tutustua työelämään. Pidänkin erittäin tärkeänä, että tämän tyyppinen toiminta sisältyy tähän kokonaisuuteen, ja kaiken kaikkiaan tämä on osa erittäin tärkeää kokonaisuutta, jolla pyritään auttamaan mielenterveyskuntoutujien sijoittumista yhteiskuntaan ja heidän arkista elämäänsä. Toinen kysymys on se, miten toiminta voidaan saavuttaa eli miten esimerkiksi tämän lain osalta on tarkoitus hoitaa matkakustannusten korvaus tai matkojen järjestäminen päivätoimintaa antavaan yksikköön tai päivätoimintaan ylipäätään. Olisikin mielenkiintoista tietää, jos jollakin sattuisi olemaan tähän suurempi viisaus, miten tämä kysymys on tarkoitus hoitaa. Käytännössä esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien osalta matkojen korvaaminen klubitaloille on ollut hyvin ongelmallista.

14. Päätös kunnalla, vastuu myös ohjata eteenpäin • Jos sosiaalihuollon asiakas tarvitsee kuntoutusta, jota ei ole säädetty sosiaalihuollon tehtäväksi tai jota ei ole tarkoituksenmukaista järjestää sosiaalipalveluna, sosiaalihuollon tehtävänä on huolehtia siitä, että asianomaiselle annetaan tietoja muista kuntoutusmahdollisuuksista ja että hänet ohjataan tarpeen mukaan terveydenhuolto-, työvoima- tai opetusviranomaisen taikka Kansaneläkelaitoksen tai muun palvelujen järjestäjän palveluiden piiriin yhteistyössä niitä järjestävien tahojen kanssa. Lisäksi on noudatettava, mitä kuntoutuksen asiakas-yhteistyöstä annetussa laissa (497/2003) säädetään.

15. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista • Korostaa asiakkaan oikeutta saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista (5§) sekä • Asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallistumista (8§)