Ympäristötuet seurantatutkimuksen silmin

1. Ympäristötuet seurantatutkimuksen silmin Jyrki Aakkula MYTVAS 3 -seurantatutkimuksenvastuullinenjohtaja Maa- jaelintarviketaloudentutkimuskeskus (MTT) jyrki.aakkula@mtt.fi 0400 631 740

2. MYTVAS 3: Tausta ja tavoitteet • Päärahoittajamaa- jametsätalousministeriö (MMM), täydentävärahoitusympäristöministeriö (YM) • Käynnissäkolmasseurantatutkimus: 2008-2013 • MYTVAS 1: 1995-1999 • MYTVAS 2: 2000-2006, Luonto-MYTVAS jaVesi-MYTVAS • Tavoitteet • Mitenympäristötuellajaseneritoimenpiteillä on kyettyvaikuttamaanmaatalousympäristöntilaan? • Minkälaisiavaikutuksiaympäristötuella on ollutmaataloudenharjoittamisenedellytyksiin? • Mitenympäristötukeapitäisikehittää, jottasenvaikuttavuuslisääntyisi? • Maataloudenharjoittamisenvaikutukset • Vesistöjenravinnekuormitukseen • Maatalousluonnonmonimuotoisuuteen

3. MYTVAS 3: Toteuttajatahot • Maa- jaelintarviketaloudentutkimuskeskus (MTT) • Suomenympäristökeskus (SYKE) • Helsinginyliopisto, maataloustieteidenlaitos (HY/MAAT) • Riista- jakalataloudentutkimuslaitos (RKTL)

4. Seurannan haasteet • (Ympäristö)muutoksen mittaaminen eli seurantatiedon kerääminen riittävän kattavasti oikeista asioista • Tietyn ympäristötukitoimenpiteen vaikutuksen tunnistaminen (ympäristö)muutoksessa versus muut ympäristötukitoimenpiteet • Muiden ohjauskeinojen kuin ympäristötuen vaikutus tuotantopäätöksiin eli viljelijän valintoihin

5. Jotta perusasiat eivät unohtuisi… • Mikä vaikuttaa maatalouden kokonaisympäristökuormitukseen? • Viljelyksessä oleva kokonaisala • Viljelyn intensiteetti eli kuormitus/ha • Sääolosuhteet • Vähenevän rajatuoton laki • Panosten käytön lisääntyessä yhä suurempi osa viimeiseksi käytetystä panosyksiköstä päätyy jonnekin muualle kuin osaksi sadonlisäystä • Kuormituspotentiaali on eri asia kuin mitattu ja todennettu ympäristövaikutus

6. MYTVAS 3 -osahankkeet 1a Perus- ja lisätoimenpiteiden vaikutukset 1a1 Tilatason viljelytoimenpidemuutokset ja niiden vaikutukset potentiaaliseen ravinnekuormitukseen 1a2 Maan eroosio ja fosforikuormitus 1a3 Typpi- ja fosforitaseen seuranta 1a4 Maan rakenteen ja viljavuuden seuranta 1a5 Sadon laadun seuranta 1a6 Monimuotoisuuden seuranta maatalousalueilla: satunnaisruutututkimus 1a7 Kevätviljapeltojen rikkakasviseuranta 1a8 Maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus 1a9 Ympäristötuen merkitys visuaaliselle maisemalle 1b Erityistukien vaikutukset biodiversiteettiin ja ravinnekuormitukseen 2 Rakenteellisten muutosten vaikutus kuormitukseen ja biodiversiteettiin 3 Tulosten integrointi, johtopäätökset ja suositukset toimenpiteiden kehittämiseksi 4 Ainevirtaamat valuma-alueilla ja niihin vaikuttavat tekijät (YM:n erillisrahoitus)

7. Alaosio 1a1: Tilatason viljelytoimenpidemuutokset ja niiden vaikutukset potentiaaliseen ravinnekuormitukseen Tilahaastattelujen tuloksia • MYTVAS 3 -tilahaastattelut toteutettiin talvella 2011 185 tilalla Yläneenjoella, Lepsämänjoella ja Lestijoella • Lannoituksessa ei ole 2000-luvulla tapahtunut suuria muutoksia puoleen tai toiseen. Myöskään ravinnetaseissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia • Talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus lisätoimenpide: toteutetaan pääosin (85%) kevennetyllä muokkauksella • Talviaikainen kasvipeitteisyys, 30% ja 50% lisätoimenpiteet Yläneenjoella: sänki (55% lisätoimenpidealasta), nurmi (12%), syysvilja (14%), LHP (14%), muut (5%)

8. Alaosio 1a2: Maan eroosio ja fosforikuormitus Eroosio ja P-kuormitus • Koko maan keskiarvona pellon viljavuus-P vakiintunut (1990-2010) tasolle 12-13 mg/l; yleisestä P-lukujen laskusta ei ole merkkejä • Kasvintuotannon kannalta tarve täydentää lannan fosforia koko maan tasolla 1-2 kg/ha • Lannan P jakautuu hyvin epätasaisesti maan sisällä • Joillakin alueilla, joilla syntyy paljon lantaa myös mineraali-P:a myydään suhteellisen paljon (ja päinvastoin)

9. Alaosio 1a3: Typpi- ja fosforitaseen seuranta Typpi- ja fosforitase • Typpitaseen vaihtelu 50 kg/ha ympärillä • Karjanlannan typen käytön tehostaminen (sijoitus, syyslevityksen vähentäminen) • Typpilannoituksen optimointi lohkon typpivarojen vapautumisen mukaan • Fosforitase laskenut 0-5 kg/ha alueelle • Karjanlannan fosforin hyödyntäminen kotieläintilojen ulkopuolella

10. Alaosio 1a4: Maan rakenteen ja viljavuuden seuranta Toimenpide-ehdotuksia • Perusparannustoimenpiteillä suuri merkitys maan rakenteeseen: toimiva vesitalous ja riittävä kalkitus tulisi taata, ns. rakenne-kalkituksella voidaan stabiloida pintamaan mururakennetta ja siten vähentää eroosioriskiä • Monivuotiset nurmikasvit ja muut monivuotiset runsasjuuriset viljelykasvit viljelykierrossa parantavat maan rakennetta ja multavuutta • Peltomaan laatutesti on osoittautunut havainnolliseksi tavaksi maan rakenteen tarkasteluun maatalouden ympäristönsuojelun kehittämishankkeissa ja voitaisiin liittää osaksi maan rakenteen parantamiseen tähtääviä tukitoimenpiteitä • Eloperäisen aineksen lisäys peltomaahan yleensä parantaa maan viljavuutta ja maaperäeliöstön monimuotoisuutta, kunhan raskasmetalli- ja muu vierasaineriski minimoidaan • Viljellyn pellon maaperän eliöstön monimuotoisuutta voidaan ylläpitää ja lisätä monipuolistamalla viljelykiertoa ja kasvilajivalikoimaa sekä lisäämällä kasvipeitteisyyttä ja vähentämällä muokkausta

11. Alaosio 1a4: Maan rakenteen ja viljavuuden seuranta Seurantatiedon saatavuuden varmistaminen • Maan rakenteesta, eloperäisen aineksen määrästä ja raskasmetalleista sekä maaperäeliöstöstä on heikosti saatavilla seurantatietoa • Jatketaan MTT:n 10 v välein tekemää valtakunnallinen viljelymaiden tilan seurantaa (620 pistettä vv. 2009-10; eloperäisen aineksen määrä, raskasmetallit)

12. Alaosio 1a5: Sadon laadun seuranta Sadon valkuaispitoisuuden kehittyminen • Ympäristötuen mukaiset lannoitustasot eivät ole heikentäneet laatua (esim. valkuaispitoisuus) • Kasvukausien väliset vaihtelut ovat merkittäviä

13. Alaosio 1a7: Kevätviljapeltojen rikkakasviseuranta Ympäristötuki ja kevätviljapeltojen rikkakasvit • Luonnonmukainen tuotanto on tärkein rikkakasvillisuuden runsautta ja lajiston monimuotoisuutta säätelevä tukitoimi. Merkitys suhteessa pinta-alan kehitykseen. Rikkakasvit runsastuneet, joten torjuntatoimia olisi tehostettava tuotannon kannattavuuden edistämiseksi. • Tavanomaisessa viljelyssä rikkakasvien runsaus muuttumaton 90-lukuun verrattuna. Monimuotoisuutta edistävät toimet tehokkaimpia peltoaukeatasolla, esim. erilaiset kesannot tai monimuotoisuuskaistat. • Kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus (sis. suorakylvö) ovat suosineet heinämäisiä (mm. kylänurmikka, timotei) ja talvehtivia (mm. peltomatara, linnunkaali, voikukka) lajeja. Haasteellisia torjuttavia. • Juolavehnän osuus vähentynyt glyfosaatin yleistyneen käytön myötä, erityisesti suorakylvetyillä pelloilla. • Rikkakasvillisuuden kehitys ei anna aihetta merkittäviin ympäristötuen toimenpiteiden muutoksiin. EU:n tiukentuva kasvinsuojeluainepolitiikka edellyttää rikkakasvien torjuntakeinojen monipuolistamista.

14. Alaosio 1a9: Ympäristötuen merkitys visuaaliselle maisemalle Ympäristötuen vaikuttavuusvisuaalisessa maisemassa • Visuaalisen maisemaseurannan viljelymaisema-kuvaparien yleispiirteinen analyysi (tehty 2011/TY) • Visuaalisen maisemaseurannan valokuvien arviointi peltolohkorekisterin avulla (tehty 2012/TY) • Tarkastelussa perus-, lisä- ja erityistoimenpiteet • Otos: 26 kuvauspistettä eri puolilta maata; niiltä kuvat neljään pääilmansuuntaan vuosilta 2000, 2005 ja 2010 • Päätulokset /viljelymaisemat: • Viljelymaisemat pysyneet viljeltyinä ja avoimina ympäristötuen piirissä olevilla lohkoilla • Peruslohkojen välisten ojien pohjien pensoittumisella (joka ei kuulu ympäristötuen piiriin) on vaikutusta viljelymaiseman avoimuuteen

15. Esimerkki: niittykuvaukset • Visuaalisen maisemaseurannan toisintokuvaukset(MTT ) • Viljelymaisemat 1996 – 2010 • Niityt 2001 – 2011/2012 • Kansalaiskysely(MTT) • Maiseman miellyt-tävyyden arvottaminen Alaosio 1a9: Ympäristötuen merkitys visuaaliselle maisemalle 2000: 4,41 2010: 4,29

16. Esimerkki viljelymaisemien muutoksesta 2000-2010 Halikko P2 N/ 2000 Alaosio 1a9: Ympäristötuen merkitys visuaaliselle maisemalle Halikko P2 N/ 2005 Halikko P2 N/ 2010

17. Alaosio 1a6: Monimuotoisuuden seuranta maatalousalueilla: satunnaisruutututkimus Alaosio 1a8: Maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus Osio 1b: Erityistukien vaikutukset biodiversiteettiin ja ravinnekuormitukseen Maatalousluonnon monimuotoisuuden kehitys 2001-2011 • Piennarkasviyhteisöt lievästi köyhtyneet • Päiväperhoskannat laskivat lievästi vuosina 2001-2009 • Suotuisat kesät 2010 ja 2011 käänsivät perhoslajien keskimääräiset trendit lievään kasvuun • Viljelemättömien pellon pientareiden pinta-alan jatkuva väheneminen ainoa systemaattinen trendi seuranta-alueiden maisemarakenteessa • Kasvit ja perhoset kärsineet piennar- ja niittyalan vähentymisestä • Samaan aikaan ilmaston lämpeneminen on hyödyttänyt (ainakin) monia perhoslajeja

18. Alaosio 1a6: Monimuotoisuuden seuranta maatalousalueilla: satunnaisruutututkimus Alaosio 1a8: Maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus Osio 1b: Erityistukien vaikutukset biodiversiteettiin ja ravinnekuormitukseen Maatalousympäristön lintukannat kasvussa • 2000-luvulla 40 runsaimman lajin joukossa 28 on runsastunut, 7 vähentynyt ja viidellä ei suuntausta • Euroopassa talvehtivat lajit runsastuneet enemmän kuin Afrikassa tai Etelä-Aasiassa talvehtivat (Euroopan leudot talvet 2000-luvulla) • Avoimessa ympäristössä pesivät ja ruokailevat lajit runsastuneet vähemmän kuin pelloilla ruokailevat, pihoilla tai metsässä pesivät lajit • Linnusto on hyötynyt • Kesannoinnista (aiemmin CAP-kesannot, nyt luonnonhoitopellot) • Suorakylvöstä (yleistynyt kasvipeitteisyystoimenpiteen ansiosta) • Luomuviljelystä • Ojanvarsien kasvillisuuden rehevöitymisestä

19. Alaosio 1a6: Monimuotoisuuden seuranta maatalousalueilla: satunnaisruutututkimus Alaosio 1a8: Maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus Osio 1b: Erityistukien vaikutukset biodiversiteettiin ja ravinnekuormitukseen Kosteikkojen, suojavyöhykkeiden, luonnonhoitopeltojen ja maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus –toimenpiteen merkitystä tutkittiin erillisin tapaustutkimuksin • Pienilläkin perustetuilla kosteikoilla voidaan lisätä merkittävästi kosteikkoeliöiden monimuotoisuutta • Etenkin alueilla, joilla luontaisia kosteikkoja niukasti jäljellä • Esim. sudenkorennot ja muut kosteikkojen hyönteiset ja kasvit • Pieni kosteikko => alhaiset kustannukset ja kevennetty hakumenettely? • Suuremmilla kosteikoilla merkitystä myös vesilinnuille • Suojavyöhykkeiden kasvi- ja perhoslajisto monipuolistuu vähitellen 10 ensimmäisen vuoden ajan • Nuoret suojavyöhykkeet lajiköyhiä elinympäristöjä • Etenkin perhoset kärsivät liian aikaisin (ennen heinäkuun loppua) tehdystä niitosta

20. Alaosio 1a6: Monimuotoisuuden seuranta maatalousalueilla: satunnaisruutututkimus Alaosio 1a8: Maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus Osio 1b: Erityistukien vaikutukset biodiversiteettiin ja ravinnekuormitukseen • Luonnonhoitopeltojen luontovaikutuksia tutkittiin kenttäkokein • Lajistollinen monimuotoisuus kasvoi kesannon iän myötä, mutta myös perustamistavalla suuri merkitys • Monimuotoisin tulos niittykasviseoksella • Tavallista heikommin kilpailevien heinien seos parempi kuin perinteinen voimakkaasti kilpailevien heinien ja apilan seos • Loppukesällä toteutetulla niitolla lievä myönteinen vaikutus, mutta monimuotoisuus kasvoi tasaisesti myös ilman niittoa • Maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus • Kyselytutkimus 106 viljelijälle ja tarkemmat tiedot kartoituksen sisällöstä ja maastossa todetuista luontokohteista 67 maatilalta • Tulosten analysointi kesken, mutta kokemukset toimenpiteen vastaanotosta ja hyödyllisyydestä eivät rohkaisevia • Kartoituksen täyttö usein kovin puutteellista

21. Alaosio 1a6: Monimuotoisuuden seuranta maatalousalueilla: satunnaisruutututkimus Alaosio 1a8: Maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus Osio 1b: Erityistukien vaikutukset biodiversiteettiin ja ravinnekuormitukseen Toimenpidesuosituksia luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi • Avoimen viljelemättömän alueen pinta-alan lisääminen peltomaisemassa tärkein toimenpide lajistollisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden säilyttämiseksi • Luonnonhoitopeltojen määrän kasvattaminen • Suojavyöhykkeiden perustaminen helpommaksi • Pientareiden leventäminen • Kannusteita leveiden viljelemättömien monimuotoisuuskaistojen jättämiseksi peltojen reunoille (myös muualle kuin vesistöjen varsille!) • Viljelemättömien alueiden hoidossa vältettävä liian aikaista niittoa • Tehokkaiden erityistukien pinta-alan kasvattaminen hakumenettelyä keventämällä ja kannusteita sekä maksutonta neuvontaa lisäämällä • Perinnebiotooppien hoito ja LUMA-erityistuki

22. Osio 2: Rakenteellisten muutosten vaikutus kuormitukseen ja biodiversiteettiin Maataloustuotannon alueellinen eriytyminenongelmallista • Typpikuormituksen muutokset liittyvät todennäköisesti kotieläintalouden alueelliseen eriytymiseen entistä harvemmille, mutta jo ennestään vahvoille tuotantoalueille • Kokonaisasetelmaa, joka johtaa jatkossakin karjatalouden alueelliseen eriytymiseen ja kasvuun usein alueilla, joilla pellosta on niukkuutta, on vaikea muuttaa • Typpikuormitus on pääsääntöisesti vähentynyt alueilla, joilla kotieläintalous on vähentynyt • Havaittu tilastollinen yhteys nousseen typpikuormituksen ja nurmituotannon välillä Pohjanmaan alueella • Eloperäisten maiden raivaaminen kasvavan kotieläintuotannon tuottaman lannan (lietteen) levitykseen johtaa todennäköisesti kasvavaan typpikuormaan ja kasvihuonekaasupäästöihin useiksi vuosiksi eteenpäin

23. Osio 2: Rakenteellisten muutosten vaikutus kuormitukseen ja biodiversiteettiin Huomio lantaan • Lantaravinteiden tehokas hyödyntäminen yhä keskeisempään osaan jo investointihankkeita arvioitaessa ja tuettaessa • Avainasemassa (paitsi lietelannan sijoituslevityksen lisääminen) myös lannankäsittely, joka alentaisi kuljetuskustannuksia • Esimerkiksi lietelannan jakeistaminen ja kiintojakeen markkinointi maanparannusaineena ja fosforilannoitteena on hyvä potentiaalinen keino lisätä orgaanisen aineksen määrää kivennäismailla • Pelkkä jakeistus (tai biokaasu) ei takaa tehokkaampaa lantaravinteiden kiertoa, vaan tarvitaan myös markkinat ja työnjakoa lannan orgaanisen aineksen levittämiseen kauemmas => kotieläintuotannon keskittyminen mahdollistaa tehokasta työnjakoa • Lannan tulisi olla vastaanottajalle selvästi edullisempi vaihtoehto kuin kaupalliset epäorgaaniset lannoitteet

24. Osio 3: Tulosten integrointi, johtopäätökset ja suositukset toimenpiteiden kehittämiseksi Huomionarvoista • Vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämisen potentiaalisimmat toimenpiteet ovat peltokasvien lannoitus - ja luonnonhoitopellot -perustoimenpiteet sekä kasvipeitteisyyteen ja lannoitukseen liittyvät lisätoimenpiteet • Maatalousluonnon monimuotoisuuden kannalta ominaisvaikuttavuudeltaan parhaimmat toimenpiteet löytyvät erityistukisopimusten joukosta. Erityistukisopimusten teho perustuu pistemäiseen, kohdennettuun vaikutukseen. Perus- ja lisätoimenpiteiden ominaisvaikuttavuus on hyvin vaatimaton, mitä jonkin verran paikkaa niiden laaja-alainen toteutus. • Kaasumaisiin päästöihin ympäristötuella on vähäinen vaikutus. Suurempi merkitys on maatalouden toimintaympäristön yleisellä muuttumisella. Kasvihuonekaasu- ja ammoniakkipäästöihin liittyy vähennyspaineita. • Viljelyn jatkaminen on paras maisemanhoitotoimenpide • Orgaanisen aineksen väheneminen viljelymaassa on ongelma, joka vaatii toimenpiteitä

25. Osio 4: Ainevirtaamat valuma-alueilla ja niihin vaikuttavat tekijät Maatalouden ravinnekuormituksen(sis. taustakuorman) muutos • Typpikuormituksen nousua selittää kasvanut peltopinta-ala ja karjatalouden keskittyminen • Ilmastonmuutos on saattanut lisätä maan orgaanisen aineksen hajotusta, lisäten siten kuormitusta • Fosforikuormituksen laskua selittää laskenut fosforilannoitus ja eroosiota torjuvat viljelytoimenpiteet

26. MYTVAS 3: Politiikkasuositukset (väliraportti toukokuu 2010) • PS1: Lannanlevitysala- ja eläintiheysvaatimusten tiukentaminen kotieläintilojen ympäristölupien myöntämisen yhteydessä • PS2: Kasvihuonekaasupäästöjen pienentäminen otetaan nykyistä huomattavasti keskeisemmäksi tavoitteeksi • PS3: Ympäristötuen tavoitteet, toimenpiteet ja korvaustasot räätälöidään enenevässä määrin alue-, tuotantosuunta- ja tilakohtaisesti • PS4: Mahdollistetaan ympäristötuen korvausten maksaminen toimenpiteiden tuottamien ympäristöhyötyjen arvon perusteella

27. MYTVAS 3: Toimenpidesuositukset(väliraportti toukokuu 2010) • TS1: Alennetaan erikoiskasvien fosforilannoituksen enimmäistasoja • TS2: Kehitetään lietelannan sijoittaminen peltoon –toimenpidettä • TS3: Tehostetun lannankäytön toimenpide kotieläintiloille • TS4: Otetaan käyttöön primääriravinteiden panttimaksu • TS5: Kehitetään ravinnetasetoimenpidettä primääriravinnetaseen suuntaan • TS6: Minimipinta-alavaatimus varsinaisen peltoviljelyn ulkopuolisille alueille • TS7: Laaditaan kaikille tiloille tilakohtainen ympäristönhoitosuunnitelma

28. MYTVAS 3: Seurannankehittäminen • Ominaisvaikuttavuudeltaanmerkittävimmättoimenpiteetkattavastiseurannanpiiriin (esim. perinnebiotooppienhoito) • Tietoaineistojenkehittäminen: • Myytyjenlannoitteidensisältämätravinnemäärätkaikkientoimijoidenosalta • Maaperäanalyysientulostenluotettavuudenlisääminen • Ympäristökorvausjärjestelmänpiirissäolevilleviljelijöilleosallistumisvelvollisuus (korvaustavastaan) vaikutustenseurantaan

29. Take home -kiteytys • Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen • Ravinteiden kierrätyksen tehostaminen • Lannan prosessointi ja levitys • Agrobiodiversiteetin kohentaminen • Varsinaisen viljelyn ulkopuolella (mielellään pysyvästi) olevien alueiden määrän tai ainakin suhteellisen osuuden lisääminen • Maan kasvukunnosta huolehtiminen • Orgaanisen aineksen vähenemisen pysäyttäminen • Tarvitaan paljon juurimassaa tuottavia (monivuotisia) viljelykasveja • Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen • Turvemaiden pelloksi raivauksen rajoittaminen ja turvepeltojen viljelykäytännöt • Suunnittelun johtava periaate pitäisi aina olla ”targeting and tayloring”