150 likes | 300 Views
Vuorovaikutus ja kielitaito. Marjo Vesalainen. Opetussuunnitelmissa tavoitteina (A-kieli). Vuosiluokat 3-6
E N D
Vuorovaikutus ja kielitaito Marjo Vesalainen
Opetussuunnitelmissa tavoitteina (A-kieli) Vuosiluokat 3-6 • Oppilas oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen. Hän oppii viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla
Ops (A-kieli): vuosiluokat 7-9 • Oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin ja oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa. Oppilas oppii selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisista palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään
Ops (A-kieli): lukio • Tavoitteena mm., että opiskelija osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla. • Kursseilla painotetaan myös keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita, harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti.
Kommunikatiivinen kompetenssi Kommunikatiiviset kielelliset kompetenssit (Eurooppalainen viitekehys) • Lingvistinen kompetenssi • Sosiolingvistinen kompetenssi • Pragmaattinen kompetenssi Keskustelutaitopitääsisälläänkaikki ne verbaaliset ja nonverbaalisettaidot, joitatarvitsemmekyetäksemmekommunikoimaantoistenkanssasosiaalisestisopivallatavallaerilaisissatilanteissa(vrt. Fiehler/Schmidt 2009; Hartung 2009)
Vuorovaikutus ja kielitaidontaitotasot – viitekehys Eurooppalaisessaviitekehyksessä: • Puhumisenlaadullisetarviointikriteerit -taulukko • Vuorovaikutusstrategiat: • puheenvuoronvaihtaminen, • yhteistyö, • tarkennuksenpyytäminen (A1-kuvain puuttuu)
Vuorovaikutus ja kielitaidontaitotasot – opsit • Vuorovaikutusmukanaopsien taitotasokuvausten kategoriassa "Teemat, tekstit ja tehtävät” (ensimmäinen tähti) • Minkälainenpainoarvovuorovaikutukselleannetaanarvioinnissa? • Huomioidaanko, ettävuorovaikutussyntyypuhujienyhteispelinä, ei oleyksilösuoritus? (vrt. McNamara/Roever 2006: 44ff.)
Keskustelunpiirteitä • Keskustelutovatkontekstisidonnaisia • Keskustelutovatinteraktiivisia • Keskusteluissa on säännönmukaisuutta • Keskustelutovatmultimodaalisia • … (vrt. Fiehler/Schmidt 2009)
Keskustelu • Keskustelu ei ole kaaos eikä puhujien keskinäinen ymmärtäminen perustu sattumaan • Keskustelu on jäsentynyttä Keskustelu hahmottuu vuorottelunormien nojalla jaksoiksi eli sekvensseiksi; vuorotteluun on samalla sisäänrakennettu korjauksen mahdollisuus • Keskustelu on yhteistoiminnallista keskustelua ei nähdä yksioikoisesti puhuja-kuulija-kahtiajakona, vaan katsotaan että merkitykset syntyvät yhteistyönä, neuvotteluna
Suullisessa keskustelussa omat pelisääntönsä • Osanottajien osattava avata keskustelu, vastata toisen aloitteeseen, ylläpitää keskustelua, lopettaa keskustelu. • eräs keskustelun säännöistä on vuoron vaihtuminen tauon aikana. Suomalaiset kuulijat kärsivällisempiä kuin saksalaiset taukoja pitäisi oppia täyttämään sopivalla tavalla • korjaussekvenssit • Palautekäyttäytyminen • Kuuntelijankin on osoitettava olevansa mukana pelissä
Puheenvuorot Alku ja loppu erityisen tärkeitä paikkoja puheenvuorossa • Vuoron alussa usein erilaista interaktion kannalta tärkeää ainesta, joka antaa vihjeitä siihen, onko alkamassa eri vuoro vai jatkuuko edellinen, onko vuorosta tulossa lyhyt jne. • Vuoron alussa runsaammin partikkeleita, puhuttelusanoja, huomionkohdistimia, asenneilmauksia • Lopussa saattaa olla konjunktion kaltaisia partikkeleita, jotka voivat ennakoida vuorolle jatkoa auttaa puhujaa säilyttämään vuoron itsellään • Rutiini-ilmauksilla tärkeä rooli vuorottelun organisoinnissa ja niillä saadaan esim. lisää aikaa puheenvuoron säilyttämiseksi
Vuorovaikutus-/keskustelutaito • Miten rakennetaan keskustelua, ylläpidetään sitä • Taito ottaa toinen keskustelun osapuoli huomioon ja tulkita tämän suullista ja sanatonta palautetta • Vuorovaikutustaidontärkeänäosananonverbaalisetaktiviteetit • Vuorovaikutteisuus ei oleyksilökeskeistävaanmuodostuukooperatiivisesti, tosinkeskustelukumppaneidenosallistujastatusvoitilanteestariippuenollaerilainen • Läheinenkytkössujuvuuteen
Hyvän vuorovaikutuksen piirteitä • Vuoronvaihdotsujuvat ja tukevattoisiaan • Osallistuja on läsnä ja mukanakommunikaatios-sa, on myösaktiivinenkuuntelija: • yhteistyö • kehonkieli: katsekontakti, nyökkäilyjne. • palauteilmaukset • aloitteellisuus • tietynlaineninnostuneisuus, tarkkaavaisuusjne.
Vuorovaikutus testitilanteessa:vaikuttavia tekijöitä taustalla • Motivaatiolla ja suhtautumisellatestiinsuurimerkitysvuorovaikutuksenkannalta, samoinitsevarmuudella • Koetilanne ja keskustelukumppani • Testinluonne ja kuinkatarkkaantehtävä on ohjeistettuvaikuttavatvuorovaikutuksenonnistumiseen • Kielitaitovaikuttaamuttatoisaaltakielitaito ja vuorovaikutustaitoeivätmyöskäänvälttämättäkuljekäsikädessä • Persoona, kotikasvatus, koulunulkopuolinenelämä
Kirjallisuutta • Deppermann, A. (2009): ,Gesprächskompetenz‘ – Probleme und Herausforderungen eines möglichen Begriffs. In: Analyse und Vermittlung von Gesprächskompetenz. Michael Becker-Mrotzek/Gisela Brünner (toim.). 15-27. http://www.verlag-gespraechsforschung.de/2004/becker1.htm • Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. (2003) • Faust, L. (2005): RhetorikundGesprächstechnikfür das Management. • Fiehler, R./Schmidt, R. (2009): Die Vermittlung kommunikativer Fähigkeiten als Kommunikation. Kommunikationstrainings als Gegenstand der Gespächsanalyse. In: Analyse und Vermittlung von Gesprächskompetenz. Michael Becker-Mrotzek/Gisela Brünner (toim.). 113-174. http://www.verlag-gespraechsforschung.de/2004/becker1.htm • Fulcher, G./Davidson, F. (2007): Language TestingandAssesment. • Goffman, E. (1981): Forms of Talk. • Goffman, E. (2005): Rede-Weisen: Formen der Kommunikation in sozialen Situationen. • Goodwin, C./Goodwin, M. (2004): Participation. In: A Companion toLinguisticAnthropology. Alessandro Duranti (toim). 222-244. • Hartung, Martin (2009): Wie lässt sich Gesprächskompetenz wirksam und nachhaltig vermitteln? Ein Erfahrungsbericht aus der Praxis. In: Analyse und Vermittlung von Gespräschskompetenz. Michael Becker-Mrotzek/Gisela Brünner (toim.). 47-66. http://www.verlag-gespraechsforschung.de/2004/becker1.htm • McNamara,Tim/Roever, Carsten (2006): Language Testing: The Social Dimension.