SOSIAALINEN VUOROVAIKUTUS

SOSIAALINEN VUOROVAIKUTUS TUTKIMUSALOJEN ESITTELY 09.2.2009 ANSSI PERÄKYLÄ

TUTKIMUSKOHDE • Välitön sosiaalinen vuorovaikutus • Reaaliaikainen • Visuaalinen ja/tai auditiivinen kontakti (toisinaan myös tuntoaistin välittämä kosketus) • Usein samassa tilassa tapahtuvaa • Tekstien välityksellä tapahtuva vuorovaikutus rajatapauksena • Kyse on ensimmäisestä sosiaalisuudesta • Lajinkehityksen ja yksilönkehityksen näkökulmasta • Joka on ihmislajille erityistä • Jonka piirissä ihmiset viettävät suuren osan valveillaoloajastaan • Joka on välttämätön sekä psyykkisen organisaation että laajemman institutionaalisen organisaation rakentumiselle ja toiminnalle • Joka tapahtuu paljolti (muttei yksiomaan) kielen varassa, mutta on kielestä riippumaton kompetenssi.

TUTKIMUSKOHTEITA 1: VV:n YLEISET RAKENNEPIIRTEET • Keskinäisen ymmärryksen mahdollistavat oletukset ja käytänteet (esim. Heritage) • ’intersubjektiivisuuden ongelma’, Schutzin ratkaisu, ymmärtämisen velvoittavuus Garfinkelilla, intersubjektiivisuuden rakentuminen keskustelussa. • Keskustelun kulkua säännöstelevät sosiaaliset perusrakenteet (esim. Tainio, toim.) • Vuorottelu, sekvenssit, korjaus • Eleet, asennot ja ruumiin liikkeet välittömässä vuorovaikutuksessa (Kendon) • Tervehtiminen, asettuminen keskusteluasentoon, fyysinen kontakti.

TUTKIMUSKOHTEITA 2: INSTITUTIONAALINEN VUOROVAIKUTUS • Institutionaalisen vuorovaikutuksen yleiset piirteet (Arminen) • Esim. Strateginen vuorovaikutus, asiakas-ammattilainen vuorovaikutus, neuvottelut teknologisten ympäristöjen vuorovaikutus • Spesifejä institutionaalisen vuorovaikutuksen muotoja (Peräkylä et al; Maynard) • Psykoterapia • Uutisten kerronta terveydenhuollon ympäristöissä

TUTKIMUSKOHTEITA 3: PSYYKKINEN TODELLISUS JA VUOROVAIKUTUS • Vuorovaikutusrituaalit emotionaalisen energian synnyttäjinä ja kanavoijina (Collins) • Taustalla Goffmanin vuorovaikutusrituaaliteoria • Kognitio, emootiot yms. vuorovaikutuksellisesti tuotettuina asioina (Edwards) • Kognitiivisen psykologian kritiikistä liikkeelle lähtenyt tutkimusohjelma.

TUTKIMUSKOHTEITA 4: TEORIAHISTORIA • Goffman: interaction order ja G:n ajattelun kehittyminen enne sitä (Manning; Collins) • ‘kasvot’, ‘tilanne’, ‘stigma’, ‘totaaliset laitokset’, puhujan ja kuulijan suhde, etc. • Garfinkelin etnometodogia (Heritage) • Normeja ja jaettua tietoa koskevien standardinäkemysten haastaminen • Diskursiivinen psykologia (Edwards) • Kognitiivisen psykologian kritiikki • Keskustelunanalyysi (Tainio) • Systemaattinen tutkimusohjelma yllä mainittujen näkemysten pohjalta.

TENTTIKIRJAT • 1.Heritage J: Harold Garfinkel ja etnometodologia • 2.Manning P: Erving Goffman and modern sociology • 3.Edwards D: Discourse and Cognition • 4.Kendon A: Conducting interaction. Patterns of behavior in focused encounters • 5.Tainio L (toim): Keskustelunanalyysin perusteet • 6.Arminen I: Institutional Interaction • 7.Collins R: Interaction ritual chains • 8.Peräkylä, A, Antaki, C, Vehviläinen, S, Leudar, I: Conversation analysis and psychotherapy • 9.Maynard, D W: Bad news, good news : conversational order in everyday talk and clinical settings.

TUTKIMUSESIMERKKI:TERVEHDYS JA SOSIAALINEN SUHDE • Duranti 1992: Tervehdys tiivistää sosiaalisia suhteita ja sosiaalista rakennetta • Goffman 1967; 1971: Tervehdys on rituaali joka “marks the change of the degree of access”. Suhteen jatkuvuus, affekti, status. • Tervehdyksen “multi-modaalisuus”: sanat, ruumis, tilankäyttö • Tervehdyksen universaalisuus (myös ylitse ihmislajin rajojen) ja kulttuurinen vaihtelu

Tervehdyksen mikrorakenne • Kendon: Conducting interaction, CUP 1990 (yksi tenttikirjoista) • Aineisto 1960- ja 70 luvun taitteesta USAssa. • Menetelmänä “mikroanalyysi”, jossa nonverbaali toiminta enemmän esillä kuin esim. KAssa • Tervehdys sekvenssinä

(a) Huomaaminen, orientaatio ja lähestymisen aloitus • Tervehtimisen aloittaminen heti kun huomaa toisen, tai vasta kun toinenkin huomaa (katsoo). • Suhteen dokumentoiminen tämän kautta • Toisen katseen tavoittaminen • Katsomalla • Kääntämällä vain päätä (Ote 196a) • Välttämällä katsetta mutta synkronoimalla liikkeet • Torjunnan uhan käsittely • Toisen huomion saaminen kriittisenä kohtana, jossa “itsen” tunnistaminen ja tunnustaminen on riskialtis.

(b) Etätervehdys • Tervehdysprosessin aloitus • Pään taakse- tai eteenpäin kallistaminen, lyhyt nyökkäys tai kädenheilautus. • Pään taaksekallistamiseen vastataan eteenpäin kallistamisella • Ote 198 b + c; • Eteen kallistaminen “1. positiossa” ylemmän statuksen omaavien tekona. • Mukana hymy ja mahdollisesti tervehdyssana

(c) Pään laskeminen • Toinen osapuoli kallistaa päätä niskasta alkaen eteenpäin. • Ote 196 d • “Attention gear”: huomion suunnan vaihtaminen kohti tervehdittävää.

(d) Lähestyminen • Kuka kulkee pidemmälle toisen luo: statuksen ilmituominen • Ote 196 d & e • Hymyn lopettaminen • Katseen pois kääntäminen • toinen tai molemmat • Yleensä se joka siirtyy pidemmän matkan • Uhkan vähentäminen? • “Body cross” • Ote 200 b • Haavoittuvampi osapuoli (esim pitempi matka) • Suojautumisen esittäminen; uhkan minimointi

(e) Lähestymisen päätös • < 3,5 m päässä • Hymy ja katse palautuvat • Sanallinen tervehdys • Pään asento erilainen naisilla ja miehillä • Ote 190 a • “Kämmenen esittäminen” • Ote 190 a, b, c. • Samanaikanen katseen kanssa. • Universaalisuus? • Avoimmuus sosiaaliselle kontaktille

(f) Lähitervehdys • Pysähtyminen • Nyökkäys, kättely (3 kertaa ylös-alas; mukana ehkä nyökkäys tai poskisuudelma) tai halaus • Nopea vetäytyminen molemminpuolisesta orientaatiosta. • Sukupuoli ja lähitervehdyksen tyyppi • Mies-mies: kättely • Nainen-nainen: ei kosketusta • Mies-nainen: halaus

Tervehdys ”interaction orderin” osana • Tervehdys on yksityiskohtiaan myöten organisoitu vuorovaikutuskäytänne. • Se on käytänne, jossa “self”in riippuvaisuus interaktiosta aktualisoituu. • Erikson 1968: ”The Hindu greeting of looking into another’s eyes – hands raised close to the face with palms joined – and saying ’I recognize the God in you’ expresses the heart of the matter.” • Tervehdyksen yksityiskohtainen kuvaaminen johtaa kuitenkin uusiin kysymyksiin.

Tervehdyksen yksityiskohtaisen kuvauksen merkitys (1/2) • Kaikkialla läsnä olevan sosiaalisuuden yksi fragmentti. • Ikkuna sosiaalisen suhteen jännitteisiin. • Katseen välttäminen ja “body cross” lähestymisvaiheessa • Mitä tapahtuu jos pidät katseesi toisessa? • Näillä voi olla tärkeä tehtävä uhan säätelyssä • Huomion hakeminen sekvenssin alussa • “kasvojen” ylläpito, häpeän välttäminen • Pään asento lähestymisen päätöksessä • Sukupuoli performanssina

Tervehdyksen yksityiskohtaisen kuvauksen merkitys (2/2) • Mahdollisuus tutkia tervehdyksiä muissa ympäristöissä •  lisääntyvä ymmärrys erityisistä sosiaalisuuden muodoista. • Esimerkkinä Timo Kaukomaan gradu.

SOSIAALINEN VUOROVAIKUTUS