VESIKASVILLISUUSSELVITYKSET V. 1994–2012 TULOSTEN VERTAILUA Pro Immalanjärvi, 7.5.2013, Hakala

1. VESIKASVILLISUUSSELVITYKSET V. 1994–2012TULOSTEN VERTAILUA Pro Immalanjärvi, 7.5.2013, Hakala Imatran seudun ympäristöviranomainen ympäristöinsinööri Helena Kaittola Kuva: H. Kaittola

2. Tutkimus v. 1994 Laitilanlahdelta: • Tutkimusmenetelmä: • Näytteitä 2 kpl, syyskuu • Tausta:- Vesikasvit olivat vuosi vuodelta runsastuneet. • Kalansaaliit olivat romahtaneet alueilla, joilla on paljon vesikasveja. • Kesä 1994 oli poikkeuksellisen lämmin, joten vesikasvillisuuden oletettiin olevan yleisesti runsasta. • Tulokset:Löydettiin outoja sinileväpampuloita, ”järviluumuja”. • Sammallahden runsas kasvusto todettiin vesirutoksi.

3. Selvitys 1997, Immalanjärvi Tutkimusmenetelmä: • Näytealoja oli 6 kpl, vesikasvillisuus niitettiin pohjasta, elokuu Tausta: Lämmin kesä 1997 Tulokset: • Ilmaversokasvillisuus oli melko niukkaa • Lajistosta valtaosa oli puhtaan veden ja niukkaravinteisuuden ilmentäjiä. • Yleisimmät lajit ovat järviruoko ja järvikorte. Vesiruttoa vain vähän • Kasvillisuusraja vaihteli 3- 5,5 m syvyyteen. • Eniten kasveja vesilaitoksen edustalla ja Raution uimarannalla • Vähiten Laitilanlahden Sammallahdella.

4. Selvitys v. 2000: • Tutkimusmenetelmä: • Näytealoja 6 kpl.Näytteet otettiinpohjanoutimella 20 eri paikasta, elokuu • Tulokset: • Ilmaversoisia ja kelluslehtisiä kasvia oli Immalanjärvessä niukasti. • Uposkasvillisuus oli melko runsasta. • Valtalajeja olivat järviruoko ja järvikorte. • Runsaimmat olivat pohjaruusukekasvit raani ja tummalahnaruoho (hiekassa), vesirutto (hienossa hiekassa ja savessa) ja näkinpartaislevä (savipohjilla ja pehmeillä pohjilla) • Kasvillisuus kuvasti pääasiassa vesistön karua luonnetta ja hyvää pohjan laatua. Tulokset olivat lajistokoostumukseltaan melko yhteneväisiä verrattuna v. 1997 tehtyyn kasvillisuusselvitykseen

5. Selvitys 2012 Videokuvaus 4 eri paikasta 3.9.2012 "Pohjaruohoa” eli tummalahnaruohoa ja/tai raania. Molemmat ilmentävät karua vedenlaatua. Toisaalta kuvissa näkyvä runsas päällysleväkasvusto kertoo rehevöitymisestä.

6. Laitilanlahti, Sammallahti • Kehityspiirteitä: Ennen v. 1994 niukasti kasveja -> v. 1994 ravinteisuutta ilmentävä vesirutto -> 1997 iso näkinsammal (tai näkinpartaislevä?) sekä karuutta ilmentävä ruskoärviä ja järvisätkin -> v. 2000 kasvillisuus runsasta, karuutta ilmentävät raani ja tummalahnaruoho, lisäksi vesirutto ja näkinpartaislevä -> 2012 kasvillisuus runsasta matalassa vedessä, kasvillisuuden päällä runsaasti päällysleviä, myös pilvimäisiä levämuodostumia ja sinileväpampuloita; kasvillisuusraja mataloitunut huomattavasti, mikä kertoo veden tummumisesta/samentumisesta

7. Mäntyniemi (2000, 2012), (Raution = Immalan uimaranta (1997) • Kehityspiirteitä:v. 1997 ahvenvita, näkinpartainen, kasvillisuusraja syvällä (kirkkaus) > v. 2000 raani, ruskoärviä, nuottaruoho, tummalahnaruoho (ilmentävät karuutta) > 2012 näkinpartaiskasvuston syvyysraja on madaltunut, mikä kertoo veden samentumisesta/tummumisesta

8. Päivärannan kurssikeskus, Varpaanlahti • Kehityspiirteitä: • v. 1997 tummalahnaruoho (ilmentää karuutta), ahvenvita, näkinparta > v. 2000 raani, tummalahnaruoho, ruskoärviä, (ilmentävät karuutta) pikkuvita, vesirutto, ahvenvita • Kasvillisuusraja, 5- 6 m v. 2000 ilmentää kirkkautta • 2012?

9. Jäppilänniemi, Lauvalahti v. 2012, Varpaanlahti • jonkin verran "pohjaruohoa" (tumma lahnaruoho?) • harvakseltaan myös järviruokoa • ruskoärviää • pilvimäisiä leväkasvustoja • ahvenvita, ruskoärviä • 3,2 -3,4 m kasvusto harvaa, ahvenvita, nuottaruoho • n. 3,6 m ensimmäinen kasvillisuusraja • 3,7 tummaa pohjaa • 4,5 näkinpartaislevää (kuollutta?) • 4,7 m toinen kasvillisuusraja • Ei eläviä simpukoita; vain kuoria.