Taide ja kasvatus?

1. Taideja kasvatus? • Miten taide ja kasvatus suhtautuvat tosiinsa? • Yhdistääkö taidetta ja kasvatusta jotkin piirteet? Ja mitkä niitä erottavat? • Seuraavissa dioissa on esitetty näkemyksiä taiteen ja kasvatuksen vaikutusprosessien luonteista sekä taiteen kyvystä kasvattaa. Arvioi näitä näkemyksiä ja mieti, miten itse vastaisit yllä esitettyyn kysymykseen.

2. KASVATUKSEN VAIKUTUSPROSESSI VOIDAAN MUOTOILLA SEURAAVASTI: Kasvatus on inhimillistä toimintaa, jossa joku (kasvattaja-subjekti) vaikuttaa johonkuhun eli kasvattaa jossakin henkilössä (kasvatettava) jotakin (kasvu, vaikutus) jonkin avulla (väline, virike) jotakin varten (intentio, motiivi, vaikutin.) KASVATUKSEN VAIKUTUSPROSESSI (Huuhtanen, 1984) Huom! Kasvatus ei koskaan ole vain yhden suuntaista vaikuttamista; kasvattajasta kasvatettavaan. Myös ”kasvatettava” on subjekti ja vaikuttaa niin omaan kasvuunsa kuin kasvattajaankin.

3. TAITEEN VAIKUTUSPROSESSI(Huuhtanen, 1984) TAITEEN VAIKUTUSSUHDE VOIDAAN MUOTOILLA SEURAAVASTI: On joku, joka vaikuttaa (taiteilija/taidekasvattaja). Hän saa aikaiseksi jossakussa (vastaanottajassa, kokijassa) jotakin eli taiteellisen vastaanottokokemuksen, elämyksen. Tämä vaikutus syntyy välineen eli jonkin (taideteos) varassa. Taideteos on tässä prosessissa sekä vaikutuksen väline että vaikuttaja. Vaikuttaminen tapahtuu jotakin varten (taiteilijan intentio). Huom! Vaikuttaako vastaanottaja taiteilijaan, samoin kuin edeltävässä kaaviossa kasvatettava kasvattajaan? Onko tässäkin kyse kahden suuntaisesta vuorovaikutus- prosessista?

4. TAIDE JA KASVATUS • Sekä kasvatuksessa että taiteessa pyritään siis vaikuttamaan toiseen ihmiseen. Mutta miten taide vaikuttaa, kasvattaa? Onko mikä tahansa taidekokemus, taiteen tuottama vaikutus kasvattava? • Onko kasvu yhtä kuin kokemusten lisääntyminen? • Tapahtuuko kasvua automaattisesti kokemusten karttuessa vai tuleeko kasvua myös auttaa, tukea, rikastaa?

5. TAIDE kasvatuksen välineenä? • Taiteen erityisluonnetta kasvatuksen välineenä voidaan kuvata mm. seuraavilla piirteillä: • henkilökohtaisuus, kontakti sisäiseen minään • ihmisen huomioiminen kokonaisuutena: tuntevana, tahtovana, toimivana ja ajattelevana selkärankaisena • merkitysten rakentaminen ja jakaminen • suvaitsevaisuus, arvopluralismi • luova ongelmanratkaisu • paradoksien, vastakohtien, sattumien ja mahdottomuuksien hyödyntäminen • epävarmuuden sietokyky • viipyminen leikin sisällä • metaforinen ja symbolinen ilmaisu • esteettisten ja eettisten arvojen käsittely • eheyttävät ja voimaannuttavat, itsetuntemusta rakentavat flow-kokemukset

6. Taide on mahdollisuus… • tunnistaa oma luovuutensa ja harjoittaa sitä joko ammatillisesti tai harrastuksena • nauttia taiteen kokijana ja yleisönä toisten luovuudesta • etsiä ihmisyyttä, omaa identiteettiään, paikkaansa omassa yhteisössään ja maailmassa • jäsentää todellisuutta ja rakentaa maailmankuvaa • vaalia ja kehittää tunne-elämää • vaikuttaa ja osallistua oman yhteisönsä ja yhteiskunnan arvoihin ja kehittymiseen. Lähde: TAO, 2002. Ehdotus valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittiseksi ohjelmaksi.

7. Miten taide kasvattaa? • Tuomo Lahdesmaa (1984): • ”Kuvaa tehdessään ihmisen päätösvalta ja itsemääräämisoikeus ovat suurimmillaan. Nimenomaan lapset tarvitsevat kasvuunsa sitä vapautta ja valtaa minkä kuvataiteen harjoittaminen antaa.” • Paula Tuomikoski (1993): • ”Taideteoksen arvo on siinä, että sen aikaansaamiseen on käytetty normaalia enemmän valintaa. Korkean arvosisältönsä vuoksi taiteella on kyky kasvattaa.” • Herbert Read (1967): • ”Vapaan yhteiskunnan olemassaolon edellytys on moraalisesti kehittynyt ihminen ja moraalinen kasvatus käy rinnakkaiseloa ja vuoropuhelua esteettisen kasvatuksen sisältöjen kanssa. Kasvatuksen tavoitteet eli ihmisen ja hänen henkisten ominaisuuksien orgaanisen kokonaisuuden aikaansaaminen sekä yksilöllisen onnellisuuden ja sosiaalisen harmonian saavuttaminen, voidaan tavoittaa vain kasvattamalla ihmisiä olemaan tekemisissä taiteen kanssa. Taiteen merkitys perustuu siihen, että taiteessa yhdistyvät maailma ja luova ihmismieli, ihmisen käyttäessä mielikuvitustaan havainnoidessaan taideteoksen olemusta.”

8. Miten taide kasvattaa? Esteettisen kasvatuksen ”isä, Friedrich von Schiller (~1793): • Esteettisen kasvatuksen ja taiteen vastaanoton kautta yhteisön jäsenistä saadaan sellaisia yksilöitä, että yhteisössä on mahdollisuus toteutua arvoista suurin eli vapaus. Taiteen (fine arts) ja kultivoituneen esteettisen maun myötä ihmisessä kasvatetaan arvokkaita käyttäytymis- ja menettelytapoja. Taiteen vastaanotossa saavutetaan korkeampi ihmisyys. Taide ja esteettinen kasvatus toimivat välineenä kun aisti-ihmisestä tehdään järjellinen ja siveellinen ihminen. (Taide ~ leikkivietti)

9. TAIDE JA KASVU • Taidekasvatuksen perusilmiöiksi muodostuvat taiteen vaikutussuhde yleisöön, kokijaan sekä tuon suhteen myötä tapahtuva muutoskokijassa ~ merkityksenantoprosessi; teoksen tulkinta ja arvottaminen. (Huuhtanen, 1984.) • Taide nähdään tekona, jolla on seuraamukset, ei ainoastaan teoksena, joka on katsomisen/toteut-tamisen arvoinen sellaisenaan. Teoksen merkityksen välittymisen myötä vastaanottajan nähdään saavan henkistä pääomaa; hahmottaessaan jotain teoksesta hän samalla myös tunnistaa jotain itsestään.(Huuhtanen, 1984.)

10. TAIDE JA KASVATUS? • "Psyykkisenä toimintana ihminen kokee voimakkaitakin elämyksiä, tunteita, haluja ja toiveita. Hän voi saavuttaa musiikissa, kuvataiteessa, kirjallisuuden tai draaman kautta voimakkaita 'huippuelämyksiä', saada merkitystä elämäänsä oman taideilmaisunsa kautta. Näin taidetta kokevan tai tekevän on mahdollista saada kontakti omaan minäänsä, itseensä: omiin tunteisiinsa, mielikuviinsa, eläytyä elämän eri ilmiöihin. Voidaan ajatella että kaiken taiteellisen toiminnan perusedellytys on tällainen psyykkinen kokeminen. Siinä oppiva ihminen ei kuitenkaan vielä SUHTEUTA, liitä kokemuksiaan mihinkään laajempaan yhteyteen, riittää kun kokee tai ilmaisee voimakkaasti elämyksiään, mielikuviaan, ajatuksiaan. …Arvottavan taiteellis-esteettisen työskentelyn avulla ihmisen on mahdollista saada sekä omiin että muiden psyykkisiin tiloihin - elämyksiin, mielikuviin, tunteisiin - etäisyyttä, joka mahdollistaa myös näiden kokemusten käsitteellistävän ymmärryksen…" (Sava 1993, 28)

11. Miten taide kasvattaa? • Tietoisesta taidekasvatuksesta voimmekin puhua vasta silloin kun kokija/tekijä reflektoi kokemaansa, kun hän tulee tietoiseksi kokemastaan; ymmärtää sen kieltä: esim. Puhutteliko taideteos minua vai ei? Miksi se puhutteli, miksi ei? Mistä pidin, mistä en? Mitkä tekijät saivat aikaan juuri tällaisen kokemuksen? Mitä kokemukseni kertoo minusta? • Koetun reflektointi voi tapahtua niin analyyttisen kirjallisen pohdinnan kuin myös kuvan, toiminnan tai musiikin keinoin. • Joskus taiteen metaforinen kieli saattaa tarjota juuri sopivan tavan tulkita koettua taide-elämystä.

12. TAIDE JA KASVU • Mikäli MUUTOS ja sen tiedostaminen reflektion keinoin ovat merkkejä kasvusta, olennaista on kysyä: Millaiseen muutokseen taidekasvatuksella tähdätään? • määrälliseen • laadulliseen vai • ajattelurakenteissa tapahtuvaan muutokseen? …ja miten tätä muutosta voidaan mitata, arvioida? • Taiteellinen oppiminen, kasvu on monitasoinen ja aikaa vievä muutosprosessi ihmisessä, hänen mielessään ja hänen taidoissaan - se harvoin tuottaa välittömästi nähtävissä olevia tuloksia. Näin ollen muutoksen, kasvun arviointi edellyttääkin pidemmän aikavälin tarkastelua ja vertailua sekä tekijän/kokijan itsereflektiota.

13. TAIDE JA KASVU JA OPPIMINEN Kun mietitään, millaista muutosta/kasvua taiteen avulla tuetaan samalla pohditaan sitä, millainen • ihmiskäsitys, • tiedonkäsitys, • taidekäsitys, • oppimiskäsitys ja • maailmankuva …sisältyy ko. taidekasvatukselliseen ja -pedagogiseen toimintaan? • Kasvattaminen/kasvaminen sekä oppiminen ja opettaminen tapahtuvat aina tietyssä historiallisessa ja kulttuurisessa kontekstissa. • Kasvattajan tulee olla tietoinen niistä käsityksistä ja malleista, jotka vaikuttavat käytännön kasvatus- ja opetustyöhön, niiden suuntaan ja tavoitteisiin. Kasvattajalla tulee siis olla kasvatustahtoa, -tietoa ja –tietoisuutta. • Taidekasvatuksen käytännöt heijastavat ko. kulttuurissa vallitsevia enemmän tai vähemmän tiedostettuja käsityksiä taiteesta, taiteellisesta toiminnasta ja niiden asemasta yhteiskunnassa.

14. TAIDE JA OPPIMINEN • ”Kun lähdetään liikkeelle yksilöllisestä kokemuksesta, ei ole etukäteen varmaa, mihin tulokseen kokemus johtaa. Näin on myös taiteellisessa oppimisprosessissa, jota voidaan pitää käsitteellistävänä ja uutta ymmärrystä tuottavana luomistapahtumana.” (Sava, 1993.)

15. TAIDE JA KASVU? • Kasvatus taiteen keinoin on erityistä. Se voi käynnistää kokijassaan yllättäviäkin prosesseja ja se voi johtaa tuntemattomillekin teille. Parhaimmillaan se auttaa kokijaansa tunnistamaan itsestään jotain uutta, aiemmin tuntematonta. Parhaimmillaan se tuottaa tekijälleen/ kokijalleen voimaannuttavia kokemuksia rakentamalla vahvan sillan minuuteen. • Taidekasvatus hyödyntää taiteelle ominaista tapaa vaikuttaa tekijäänsä ja kokijaansa ja tällöin… ”…Sosiaalistaminen ei voi olla taidekasvatuksen tehtävä, sen on siedettävä anarkiaa, oikkuja ja pitkälle menevää yksilöllisyyden huomioimista.”(Laukka, M. 1998.)

16. TAIDE JA KASVU? ”Kasvatus taiteeseen, taiteen tekemiseen toisaalta ja toisaalta kasvatus taiteen kautta, taidetta tekemällä ovat molemmat kasvattamisen erityistapauksia. … Taidekasvatus ei tähtää aikuisuuteen, ei sosiaalisen status quon varmentamiseen eikä jonkin valmiiksi ajatellun saavuttamiseen. Pikemminkin se pyrkii avaamaan mahdollisuuksia, joita kasvavassa itsessään on: ilmaisemisen, tunnistamisen, ajattelemisen mahdollisuuksia.” • Juha Varto, 2001.

17. Lähteet ja kirjallisuus: • Huuhtanen, Päivi. 1984. Mitä on taidekasvatus? • Laukka, Maria. Teoksessa Bardy, Marjatta (toim.) 1989. Taide tiedon lähteenä. • Sava, Inkeri. 1993. Taiteen perusopetuksen käsikirja. • Taide on mahdollisuuksia, 2002. Ehdotus valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittiseksi ohjelmaksi. • Varto, Juha, 2001. Kauneuden taito.