320 likes | 940 Views
Evankelis-luterilaisen uskonnon didaktiikan perusosa 61553 3 op. LUENTO 9.10. Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA. Uskontokasvatus ja teologia. Orientaatiot: Eksegetiikka Kirkkohistoria Systemaattinen teologia Uskontotiede Käytännöllinen teologia
E N D
Evankelis-luterilaisen uskonnon didaktiikan perusosa 61553 3 op LUENTO 9.10 Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA
Uskontokasvatus ja teologia • Orientaatiot: • Eksegetiikka • Kirkkohistoria • Systemaattinen teologia • Uskontotiede • Käytännöllinen teologia • Integroi edelliset aihealueet käytäntöön • Uskonnolliset perinteet • Liturgiikka • Juhlat • Musiikki martin.ubani@helsinki.fi
Eksegetiikka uskonnonopetuksessa • Eksegetiikka = Uskonnollisten tekstien merkityksen tutkimus • historiallinen konteksti: kulttuuri • Historiallis-kriittinen menetelmä • Hermeneutiikka ja eksegetiikka: merkitys nykyaikana • Kielitieteellinen tutkimus • Erilaiset tulkintatavat: • Allegorinen (vertauskuvallinen) • Fundamentaalinen (sana-inspiraatio –oppi) • Eksistentialistinen (Ihmisen ja Raamatun sanan kohtaaminen) • Pelastushistoriallinen (Raamatun pelastussanoma) martin.ubani@helsinki.fi
Eksegetiikka uskonnonopetuksessa • Pedagogiset lähtökohdat: Raamattutyöskentely • Raamattu uskonnollisen yhteisön pyhä kirja • Totuus? Mihin tarkoitettu? • Haasteena: Raamatun kielen ymmärtämisen vaikeudet • Rinnakkaiset (suom+engl.) käännökset tulkinnan tukena • Kertomuksen sävyjen esiintuominen • Kertomuksen konkretisointi • Kerrontamenetelmät (myös kuvin), draamat, taidetyötavat • Kontekstualisointi (esim. projektien avulla) • Kertomukset ja lapsen kehityspsykologia • Tarve kertomuksille ja vaikeiden teemojen käsittelylle turvallisessa ja hallitussa ympäristössä • Kertomukset yleiseurooppalaisena kertomus- ja arvoperinteenä
Vanha Testamentti 1400-400 EKr martin.ubani@helsinki.fi
Eksegetiikka uskonnonopetuksessa • Vanha Testamentti l. heprealainen Raamattu (tanakh) • Toora (laki: Mooses), Neviim (profeetat), Ketuvim (kirjoitukset: kaunokirjallisuus, viisaus, historia) • 39 kirjaa: Apostolien Raamattu, heprea martin.ubani@helsinki.fi
Eksegetiikka uskonnonopetuksessa • Eri VT:n kertomustyypit uskonnonopetuksessa • 1. Alkukertomukset (luominen, syntiinlankeemus, vedenpaisumus, Baabelin torni…) • Ihmisyyden perusolemus/ongelma • 2. Patriarkkakertomukset (Mooses, Aabraham…) • Juutalais-kristilllisen perinteen ”alkuisät” • Ihmissuhteiden ongelmat, Jumalan johdatus • 3. Viisauskirjallisuus (Psalmit, sananlaskut…) • Messiaaninen symboliikka, viittaukset UT • Tunne-elämä, pelot, merkityksen/tarkoituksen etsintä • 4. Profeettakirjallisuus (Daniel, Nehemia…) • Israelin kansan vaiheet, messiaaninen symboliikka • Jumalan historia martin.ubani@helsinki.fi
Uusi Testamentti 50-125 jKr • 1642 Ensimmäinen Raamattu suomeksi (UT+VT) • Agricola 1548 UT • 1933/38 Vanha Kirkkoraamattu • 1992 Uusi Kirkkoraamattu • Raamattu käännetty yli 2000 kielelle • Jumalan ilmoitusta ”Sanaa” l. ”logos” • Vrt. Jeesus, ”elävä sana”, ilmentää Jumalan lakia/järjestystä/merkitystä martin.ubani@helsinki.fi
Eksegetiikka uskonnonopetuksessa • Uusi Testamentti • ”Uusi liitto” eli Jumalan ja ihmisen uusi suhde • Karthagon kirkolliskokous 397 kanonisoi • kirjoittajat (apostolit): (1) Jeesuksen tunteminen elinaikanaan tai (2) opetuslasten työtovereita tai seuraajia ja (3) vakiintuneet käyttöön • Aramea ja kreikka • Evankeliumit, kirkkohistoria, kirjeet, profetia • 27 kirjaa • 4 evankeliumia (synoptiset: Matt, Mark & Luuk) • Matteus: ”Daavidin poika”: Jeesus juutalaisten messias, Vuorisaarna • Markus: Jeesus pelastaja, sovittaja, julkinen toiminta • Luukas: Pakanoille: Historiallisen Jeesuksen ihmeteot, Jouluevankeliumi • Johannes: Jeesuksen jumaluuden olemus, rakkaus, Isän ja Pojan suhde
Eksegetiikka uskonnonopetuksessa • Eri UT:n kertomustyypit uskonnonopetuksessa • 1. Jeesus evankeliumeissa • Filantropia • Sanoman radikaalius ja ainutlaatuisuus • Vuorisaarnan etiikka • Ihme- ja parannusteot • 2. Kirjeet (Paavali, Johannes…) • Elämä kristittynä • Eettinen ohjeistus • 3. Apostolien teot • Alkuseurakunta • Paavali • Historiallisuus: Lähetystyön alkaminen • 4. Ilmestyskirja (Johannes) • Eskatologia (historian loppu) • Jeesuksen kirjeet seurakunnille martin.ubani@helsinki.fi
Eksegetiikka uskonnonopetuksessa • Eri UT:n kertomustyypit • 1. Jeesus evankeliumeissa • Filantropia • Sanoman radikaalius ja ainutlaatuisuus • Vuorisaarnan etiikka • Ihme- ja parannusteot • 2. Kirjeet (Paavali, Johannes…) • Elämä kristittynä • Eettinen ohjeistus • 3. Apostolien teot • Alkuseurakunta • Paavali • Historiallisuus • 4. Ilmestyskirja (Johannes) • Eskatologia (lopun ajat) • Jeesuksen kirjeet seurakunnille martin.ubani@helsinki.fi
Kirkkohistoria uskonnonopetuksessa • Kristillisen kirkon historia • Alkaa ensimmäisestä helluntaista (50 d pääsiäisestä) • Jeesus 7-4 EKr – 29(-33) JKr • 311 Konstantinus Suuri • 325 Nikean kirkolliskokous • 1054 Kirkko jakautuu • 1100-l. Ristiretket • 1517 Lutherin 95 teesiä Wittenbergissä • 1700-1800 l. Pietismi Suomessa: Herätysliikkeet • 1800-l. Maailmanlaajuinen Lähetystyö • 1900-l. Ekumenia, uususkonnollisuus Ks. esim. http://www.suol.fi/raamattunet/kkohjana.html Timo Muola http://www.suol.fi/raamattunet/kkohist.html martin.ubani@helsinki.fi
Kirkkohistoria uskonnonopetuksessa • Länsimainen kulttuuri rakentunut (kreikkalais-)kristillisen tradition perustalle • ”Euroopan historia 1500-l asti kirkon historiaa” • Kulttuurin ymmärtämisen väline • Kirkkohistoria historiallinen tiede • huomio kristillisessä kirkossa • Yhteiset menetelmät mutta eron taustalla yhteiskunnalliset syyt • Kouluopetuksessa historian menetelmät: • Historialliset dokumentit • Aikahistorialliset kartat ja kaaviot • Projektityöt • Retket kulttuuriperintökohteisiin • Roolipelit tms.
Kirkkohistoria uskonnonopetuksessa • Kirkkohistoria alakoulussa • Temaattisuus vai kronologisuus? • Haasteena sisältöjen vieraus lapselle • 1. Kirkon synty • Kulttuurihistoriallinen konteksti • Rooman valtakunta • 2. Kirkon jakautuminen ja uskonpuhdistus • Keskiajan elämä • Mikael Agricola • 3. Henkilökuvat • Paavali, Luther, Paavi • Inhimillisyys, psykologinen ymmärtäminen • 4. Kirkkovuosi ja -pyhät
Kirkkovuosi uskonnonopetuksessa • TEHTÄVÄ: Valitse parisi kanssa kirkkovuosikalenterista 5 tärkeintä pyhää ja merkitse niiden v. 2008 päivämäärät kirkkovuosikalenteriin. Merkitkää lisäksi kirkkovuoden alkamis- ja loppumispäivämäärä • Perustelkaa valintanne • Merkitkää kirkkovuoden alku ja loppu ympyrään • Väritä pyhät/kaudet liturgisilla väreillä (valk., musta, pun., viol., vihr.) • Miettikää kalenterin avulla, mitä eri värit symboloivat Suuri Kertomus: WSOY martin.ubani@helsinki.fi
Kirkkovuosi ja liturgiset värit ILO, KIITOS, PUHTAUS -Kristus, Jumala, enkelit -Suuret Kristus-juhlat: Joulu, pääsiäisyö • Liturgiset värit • Määräytyvät pyhän mukaan • Vaihdetaan pyhän aattona klo 18 • Vrt. juutalainen sapatti • Ilmenevät kirkkotekstiileissä • Alttaritekstiilit • Stola eli pappisvirantunnus harteilla ”Ottakaa minun ikeeni harteillenne” • Violetti/sininen • Anglikaanisen kirkon perinne • Porvoon hiippakunta PYHÄ HENKI, MARTTYYRIUS -Pyhä Henki, veri, tuli, todistus -Helluntai, tapaninpäivä KASVU, ELÄMÄ, TOIVO -Toivo, iankaikkinen elämä, kasvu -Yleisväri KÄRSIMYS, PAASTO, ODOTUS -Katumus, odottaminen -2-4 adventit, hiljainen viikko KUOLEMA, SURU -Kuolemansuru, katoavaisuus -Pitkäperjantai, hiljainen lauantai Kuvat: tampereenseurakunnat.fi martin.ubani@helsinki.fi
Kirkkovuosi • 1. adventista (Jeesuksen syntymän odotus) – tuomiosunnuntaihin (Jeesuksen kuninkuus, paluu tuomarina) • Kehittynyt pääsiäisen ympärille • Pääsiäinen tärkein kristillinen juhla • Juutalainen pesah (Lähtö Egyptistä, happamaton leipä) • Kr. 22 maaliskuuta – 25 huhtikuuta • Joulu 25.12. Roomalainen Saturnalia (keisarien syntymäpäivä) • 350-l. kristillinen joulu • Nimipäiväperinne: Pyhimyskalenterit (katolinen/ortodoksinen) • Agricolan Karjalan jumalat: • Egres hernet Pawudh Naurit loi Caalit Linat ja Hamput edestoi. • M. Haavio (1952): Pyhä Kräs: 14.9. ”Pyhän ristin ylentäminen”: Ristin löytymisen muistopäivä (Pyhä Helena)
Kirkkovuosi ja juhlat • JUHLAPUOLISKO (valmistus, juhla, jälkivietto): Vapahtajan elämä • Adventista helluntaihin • Joulu • Pääsiäinen • Helluntai • JUHLATON PUOLISKO: Uskon vaikutus arkielämässä • Helluntain jälkiviettoa • Kolminaisuuden päivästä tuomiosunnuntaihin martin.ubani@helsinki.fi
Juhlapuoliskon pyhät • Joulupiiri (valmistautuminen, juhla, jälkivietto) • Adventti: (adventus Domini) Herran tuleminen ja odotus (messiasennustukset) • Jouluaatto: Aatami ja Eeva, VT: messias-ennustukset • Joulu: Jeesuksen syntymäjuhla 25.12. • Loppiainen: ”Joulupyhien loppuminen”: Itämaan tietäjien juhla (500-l.: Melchior, Balthasaar, Kaspar) • Pääsiäispiiri • Laskianen: ”Laskeutuminen paastoon”: 40d laskiaistiistaita seuraavasta päivästä • Palmusunnuntai: Jeesus ratsastaa Jerusalemiin (Palmunoksat) • Kiirastorstai: Ehtoollisen asettaminen, Getsemanen taistelu • Pitkäperjantai: Kristuksen kuoleman ja hautaamisen muistopäivä (ei urkuja, kukkia, ehtoollista) • Pääsiäinen: Ylösnousemuksen päivä (perint. sunnuntait) • Helatorstai: Kristuksen taivaaseenastumisen päivä (40d pääsiäisestä) • Helluntai: Pyhän Hengen vuodattaminen, seurakunnan synty • 50d pääsiäisestä • Juhlaton puolisko jälkiviettoa martin.ubani@helsinki.fi
Juhlattoman puoliskon pyhiä • Juhannus: Johannes Kastajan juhla • Mikkelinpäivä: Enkelit ja lapset • Pyhäinpäivä: Vainajien muistopäivä (marttyyrit), hautojen koristelu • Tuomiosunnuntai: Toivo, tuleva tapahtuma (Kristuksen paluu) martin.ubani@helsinki.fi
Kirkolliset toimitukset • Kirkolliset toimitukset • Käsittely koulussa • Luontevaa kirkkopyhien yhteydessä • Esim. juhlan viettäminen (elämyksellinen työskentely, musiikki, asetussanat, jne.), retket, lehti-ilmoitukset • Tutustutaan kirkon elämään • Mahdollistaa lapsen elämänkysymysten käsittelyn niihin liittyvissä kulttuurisissa yhteyksissä ja käytänteissä • Sakramentit (2): • Raamatullinen peruste: Jeesuksen asettamat • Kaste • Kastekäsky (Kristuksen taivaaseenastumisen päivä) • Ehtoollinen • Kiirastorstai • Muut kirkolliset toimitukset: • Avioliittoon vihkiminen, hautajaiset, konfirmaatio (vahvistaminen) martin.ubani@helsinki.fi
Virret uskonnonopetuksessa • Virsi osa kristillistä kulttuuriperintöä • Opetuksessa • Aiheeseen ohjaavana • Pedagogisen siirtymän välineenä • Syventävänä • Teemankäsittelyn runkona • Virsivuosilista kouluun: • http://www.evl.fi/kkh/to/kjmk/kouluvirret.html martin.ubani@helsinki.fi
Systemaattinen teologia uskonnonopetuksessa • ”Filosofiaa, joka perustuu teistiseen jumalakäsitykseen tai jäsentää teististä maailmankuvaa” • Perinteisesti tutkimusalueina: • Uskonnollinen oppi (dogmatiikka) ja ilmaisut • Uskonnonfilosofia: esim. Onko Jumalaa olemassa? Mitä Jumalasta voidaan tietää? Millainen Jumala on? • Teologinen etiikka • Ekumenia Katekismuksen kansilehti 1831 martin.ubani@helsinki.fi
Systemaattinen teologia uskonnonopetuksessa • Systemaattinen teologia koulussa • Position ottamisen tukeminen • Mahdollisuus jäsentää omaa katsomusta suhteessa tradition totuusväittämiin • Edellyttää tutustumista totuusväittämiin • Pääoppien pelkistetty käsittely: • Kertomukset (esim. Touhis) • Katekismus ja lasten katekismus • Rukoukset ja uskontunnustus • POPS: Luottamus ja turvallisuus sisältöalue • Jumala Isänä ja Luojana, Herran siunaus, Isä meidän, Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta • Luterilaisen kirkon sisältöalue • Luterilainen käsitys Jumalasta, Jeesuksesta, armosta, pelastuksesta, Raamatusta
Systemaattinen teologia uskonnonopetuksessa • Jumala: Itsensä ilmoittava ja salaava • Jumala yksi, joka ilmoittanut itsensä kolmena persoonana (Isä, Poika ja Pyhä Henki) • Haasteena tasapaino Jumalan rakkauden ja totuuden (tuomari) välillä • Teodikea eli kärsimyksen ongelma (ks. ryhmätehtävä) • Synti ja armo • Isä: Luoja • Turvallisuus, positiivinen jumalakuva • Legalismin ongelma: vaativa, pelottava, rankaiseva • Antropomorfisuus • Kolminaisuusoppi: vrt. likiarvo Jumalasta • Jeesus • Haasteena historiallisuus vs. satuhenkilö • Elämänkerta, tapahtumien merkitys kristinuskon historiassa • ”Jumalan Poika”, Messias (Kristus) • Pyhä Henki • Vaikea käsite (kreikkalainen dualismi) • ”Rinnallakulkija” (parakleetos), Puolustaja • Jeesuksen jälkeen srk:lle • Lahjaksi kristitylle: Rohkaisee, lohduttaa, suojelee • Persoona, ei voima: esim. Apostolien teot
Uskontotiede uskonnonopetuksessa • Uskontotiede lähestyy uskontoa inhimillisenä ilmiönä • Vertaileva uskontotiede ja uskonnon olemus • Maailmanuskonnot • Homo religiosus yksilönä ja yhteisössä • Uskonnollinen kokemus • ”Pyhyyden kokemus” (Otto) • Transsitilat ja mystinen kokemus (Smart) • Riitit, myytit, pyhän olemus Lähde: suol.fi martin.ubani@helsinki.fi
Uskontotiede uskonnonopetuksessa • Uskontotieteen merkitys uskonnonopetuksessa kasvanut • Monikulttuurisuus, suvaitsevaisuus, yleissivistys • Perusopetuksen lähtökohdat • ”Tutusta vieraaseen” eli oman uskonnon jäsentäminen tukee muihin tutustumista • Käsiteltävä aines liittyy oppilaan välittömään elämänkokemukseen • Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma • Oppilaiden kohtaamat uskonnot ja kirkot Suomessa ja maailmalla • Juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteiset ja eriävät piirteet • Maailmanuskonnot: kristinusko, islam, buddhalaisuus, kiinan ja japanin uskonnot ja juutalaisuus • Huom. Myös Raamatun uskonnollisten kokemusten tarkastelu • Patriarkat, Paavali Damaskon tiellä… • Kristinuskon muutos juutalaisesta lahkosta maailman uskonnoksi • Suhde kulttuuriin ja erityispiirteet eri alueilla martin.ubani@helsinki.fi
Kirkkotaide ja uskonnonopetus • Uskonnonpedagoginen instituutti (UPI) • Pääsiäinen ja taide • http://www.srk-opisto.fi/sivu.php?artikkeli_id=254 • Tulkintamalli • Kuvaluettelo • Koodiavain • Muut verkkopohjaiset opetusmateriaalit ja vinkit • SUOL.fi • EVL.fi • Edu.fi (opetushallitus)
Symboliikka ja taideuskonnonopetuksessa • Tunnistustehtävä: Kristilliset symbolit • Pareittain/ryhmissä • Mitä eri symbolit merkitsevät? Liittyvätkö ne johonkin tapahtumaan?