1 / 26

NÄKÖKULMIA USKONNON OPPIMISEEN

NÄKÖKULMIA USKONNON OPPIMISEEN. Markku Salakka KASOPE Oulun yliopisto. NÄKÖKULMIA USKONNON OPPIMISEEN. 1-3 (Hull 2000, 2002) 1. oppia uskonto(on) 2. oppia uskontoa 3. oppia uskonnosta 4. poisoppia uskonto tai uskonnosta ”luopumus” Eri muodot saattavat vaihdella. 1. oppia uskonto(on).

jontae
Download Presentation

NÄKÖKULMIA USKONNON OPPIMISEEN

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. NÄKÖKULMIA USKONNON OPPIMISEEN Markku Salakka KASOPE Oulun yliopisto

  2. NÄKÖKULMIA USKONNON OPPIMISEEN • 1-3 (Hull 2000, 2002) • 1. oppia uskonto(on) • 2. oppia uskontoa • 3. oppia uskonnosta • 4. poisoppia uskonto tai uskonnosta • ”luopumus” • Eri muodot saattavat vaihdella

  3. 1. oppia uskonto(on) • Oppia ja sisäistää jokin uskonto ja omaksua se omaksi vakaumuksekseen • Esim. kasvaa uskontokunnan jäsenyyteen ja sisäistää uskonnollinen identiteetti omakseen • Oppia kokemaan uskonnon arvot ja normit omikseen • Sisäistää ja alkaa elää kyseisen uskonnon arvojen mukaista elämäntapaa todeksi omassa elämässään • Kasvatusympäristönä on tällöin uskonnollinen mikro- ja markoyhteisö ja kulttuurinen muoto, johon oppija on sitoutunut

  4. 2. Oppia uskonnosta • Oppia tarkastelemaan uskontoa sen ulkopuolelta, • Vaihtoehtoisesta uskonnollisesta viitekehyksestä tai perspektiivistä tai • ei-uskonnollisesta perspektiivistä • Prosessi vaihtelee riippuen siitä onko lähtötilanteena kyseisen uskonnon jäsenyys vai ei • Jos kyseessä on jäsenyys – perspektiivi muuttuu ja vaihtuu sisäpuolisesta ulkopuoliseksi • Tällöin ulkopuolinen perspektiivi pitää opetella ja oppia uutena • Ulkopuolinen perspektiivi voi olla myös valmis, ”annettu” (ateismi, sekularismi)

  5. 3. Oppia uskontoa • Oppia tapaa eläytyä uskontoon, sen omaan näkökulmaan, kun lähtökohtana on oppijan ulkopuolisuus suhteessa kyseiseen uskontoon • kyky ymmärtää toisin, itselle vierasta näkökulmaa tai kulttuuria • Kyky eläytyä itselle outoon näkökulmaan • Eläytyä ”turistina”, ei pysyvään oppimistulokseen pyrkien • Eläytyä pyrkimyksenä sisäistää tuo toinen näkökulma vaihtoehtoiseksi näkökulmaksi ja osaksi omaa maailmankuvaa

  6. 4. Poisoppia uskonnosta • Uskonto nähdään kielteisenä ja negatiivisena tekijänä ihmiselle, yhteiskunnalle ja kulttuurille • Uskontoa ei opeteta lainkaan • Ideologinen poisopettaminen uskonnosta • mustamaalaaminen • Ideologiset vaihtoehdot; • Vaihtoehtoinen uskonnollinen katsomus • Ateismi (sekularismi) • Agnostismi • Kvasiuskonnollisuus ideologioissa

  7. USKONNON ULOTTUVUUDET JA USKONNOLLINEN KOKEMUS

  8. USKONNOLLINEN ELÄMÄNTAPA JA USKONNON HARJOITTAMINEN • Voidaan aistia ja tunnistaa, sen ilmetessä • Näkyy käyttäytymisenä ja tapana elää • Uskonnollisesti merkitystäyteisenä maailmanku-vana • Uskonnollisena kasvatuksena • Rukouksena • Osallistumisena uskonnollisiin riitteihin ja kulttiin • Osallistumisena uskonnolliseen toimintaan • Uskonnollisen yhteisön jäsenyytenä

  9. Uskonnollisena puheena (ajatukset, sisäinen ja ulkoinen puhe) • Uskonnollisina ja uskontopohjaisina asenteina, arvoina, normeina • Uskonnollisina primäärisinä sosiaalisina suhteina, joihin käyttäytymistä säätelevien arvojen ja normien muotoutuminen perustuu • Ajankäytössä ja siihen liittyvissä valinnoissa ja perusteissa • Vallankäytössä ja siihen liittyvissä valinnoissa ja perusteissa • Uskonnollisten, henkisten ja aineellisten artifaktien ja kulttuuristen rakenteiden • Uskonnolliset paikat, johon liittyvät uskonnolliset kokemukset • Yksilöllinen uskonnollinen kokemus ja elämänhistoria • Yhteisöllinen ja kulttuurinen uskonnollinen kokemus ja elämänhistoria • Kenelle se näkyy? (yhteisölle, yhteiskunnal-le, yksilölle, ”Jumalalle”)

  10. Teologinen näkökulma • Kysymys “jumalasta”, “jumaluudesta” tai “tuonpuoleisuudesta”, tai “arvopohjasta • Monoteismi, polyteismi, panteismi, ateismi, agnostismi, panenteismi • Kasvatustoimintanatähtääasetettuihinihanteisiin, jotkailmenevätarvoina • Arvotsuuntaavatkäyttäytymistä, yhteiskuntaajaidentiteettiärakentavaanormistoa • ihanteetovatainajotaintoteutumatonta

  11. KIRKKOPEDAGOGIIKKA USKONNONOPETUKSEN MENETELMÄNÄ Kirkko oppimisympäristönä – oppiminen viidellä aistilla

  12. SYMBOLIDIDAKTIIKKA • Synballein = ”heittää yhteen”, liittää toisiinsa kaksi asiaa, jotka kuuluvat yhteen, mutta jotka ovat toisistaan erillisiä • Symboli viittaa itsestään poispäin johonkin toiseen • Kerrostuneet toisiinsa liittyvät merkitykset • Kerrokselliset tai toisiinsa verkottuneet merkitykset • Raamatun vertaukset ja vertauskuvat • Jeesuksen sanat: ”minä olen elämän leipä/hyvä paimen/lammasten ovi/ • Kylväjä vertaus

  13. KIRKKOPEDAGOGIIKKA • Kirkko tulee sanasta ”kyriachee” (kr.) Herran oma ja se viittaa kristilliseen yhteisöön ”seurakuntaan” • Kirkot rakennettiin usein esikristillisille pyhille paikoille • Kirkko symboliympäristönä • Kirkkorakennus uskonnollisena tilana ja pedagogisena tilana täynnä pedagogisia viestejä, joka liittyy symbolididaktiikkaan, opettamiseen symbolien avulla

  14. OPPIMISYMPÄRISTÖ • Ei intentionaalisesti muotoutunut pedagoginen ympäristö, joka sinänsä ei ole tietoisesti muodostettu tai rakennettu oppimisympäristöksi, mutta jossa kuitenkin oppimista tapahtuu (esim. luonto) • Intentionaalisesti muotoutunut eli rakennettu pedagoginen oppimisympäristö, jossa näkyy selkeästi pedagoginen intentionaalisuus (esim. koulu tai kirkko)

  15. OPPIMISYMPÄRISTÖ • Oppiminen on jatkuva tapahtuma, jossa oppiva organismi on vaikutussuhteessa ympäristöönsä • Tämän vaikutuksen ymmärtäminen vuorovaikutukseksi • Tämän vaikutuksen ymmärtäminen intentionaaliseksi ts. että vaikutuksella on jokin tiedostettu tarkoitus intentio • Vaikutuksen ymmärtäminen pedagogisesti intentionaaliseksi tarkoitukselliseksi toiminnaksi

  16. OPPIMISYMPÄRISTÖ • FYYSINEN • KULTTUURINEN • SOSIAALINEN • PSYYKKINEN • ESTEETTINEN • EETTINEN • USKONNOLLINEN • SPIRITUAALINEN • PEDAGOGINEN

  17. FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ • Ei-intentionaalinen ympäristö saa konstruoituu uskonnolliseksi oppimisympäristöksi (vrt. Jaakobin uni - Beetel) • Intentionaalinen fyysinen oppimisympäristö • ”Reaaliympäristö”, esineet fyysiset kohteet, materiaaliset objektit • Havaittavat ja havaitsemattomat objektit • Kirkkorakennus fyysisenä objektina (mitat, muodot, paino, materiaaliset ominaisuudet) • Fenomenologinen kuvaustapa, jossa objektiin liitetään intentionaalinen merkitys (stoola, epistolapulpetti tai alttarikaide)

  18. KULTTUURIYMPÄRISTÖ • Kulttuuriympäristö (ihmisen muokkaama) • Kulttuuriympäristö ihmisen vastauksena fyysisiin olosuhteisiin (vrt. pohjoiset kylmien olosuhteiden kulttuurit) • Ihmisen vastaus fyysiseen ympäristöön – luo(ko) se vasta oppimisympäristön(Jaakobin uni – kivi – Beetel) • Kirkkorakennuksen kulttuurinen funktio tekee siitä erityisen oppimisympäristön – uskonnollis-hengellisen ja moraalisen oppimisympäristön • Oulun eri kirkkorakennukset ja uskonnolliset rakennukset esimerkkinä. Jokaisella ominaisleimansa

  19. SOSIAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ • Oppimisyhteisö, joka on luonteeltaan ”tapahtuma”, prosessi, jonka kesto voi vaihdella • Sosiaalisen tapahtuman tilannesidonnaisuus ja ajallinen rajoittuneisuus • Toteutuu ryhmän (ryhmien) sosiaaliseen vuorovaikutukseen sitoutuneena • Esim. seurakunnan kokoontuminen tapahtuma, jossa konkreettiset yksilöt oppivat konkreettisessa reaaliaikaisessa tilanteessa • Liittyy em. Kulttuuritasoon esim. siten, että on osa tiettyä historiallista jatkumoa • Oma yhteisömme: alakoulun ammattiin opiskelevien yhteisönä kokoonnumme tiettyyn kirkkotilaan, joka pedagogisoituu tästä näkökulmasta (muuttuu sosiaalisesta pedagogiseksi)

  20. PSYYKKINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ • Perustuu psykologian eri osa-alueisiin • Lähtökohtana havaintopsykologia (aistit ja oppimisstrategiat ja –tyylit) • Koko oppimispsykologiseen näkökulmaan (esim. motivaatio ja erilaiset oppimiskäsitykset) • Kirkko yksilön kokemana ja kokemuksen yksilöllisyys (hengellinen, pedagoginen, sosiaalinen psyykkinen ympäristö yksilön kokemana) • Oppijan aistivalmiudet, ikä, sukupuoli, tempperamentti

  21. ESTEETTINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ • Esteettinen arvoympäristö kauneuden ja kauneusihanteiden ilmentymänä • Ympäristön kauneus palvelee oppimista • Ympäristön pedagoginen kaunistaminen – estetisointi • Kirkko uskonnollisena rakennuksena estetisoitu • Kauneuden, hengellisyyden ja pedagogiikan yhdistäminen

  22. EETTINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ • Arvoympäristö, ympäristö koetaan suhteessa arvoihin, arvokkaana, vähäarvoisena tai arvottomana • Normiympäristö ympäristöön sisältyy normeja ja normit määrittyvät suhteessa ympäristöön ja sen kautta • Uskonnolliset ja hengelliset ympäristöt sisältävät symboliviestinnässään ja –pedagogiikassaan arvoja ja normeja • Esim. suuntien arvottuminen, ylhäällä – alhaalla, oikealla – vasemmalla, edessä takana

  23. USKONNOLLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ • Luonnolliset ympäristöt saavat uskonnollisia sisältöjä (em. Beetel, Gehenna, Jerusalem) • Esim. uskonnollinen ja hengellinen maantiede • Ympäristöjen hengellistyminen ja hengellinen merkitys yhteisölle tai yksilölle • Ympäristön merkitys ja arvo (tässä on jotain suurempaa)

  24. SPIRITUAALINEN ELI HENGELLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ • Paikat ja ympäristöt, jotka tulevat tärkeiksi ja johon liittyy ja tiivistyy merkityksiä, merkitykseen liittyviä syvyysulottuvuuksia • Liittyvät tapahtumiin, jotka saavat hengellisen merkityksen • Paikassa koetaan jotain erityistä, ”suurempaa” • Yksilö, yhteisö, kulttuuritaso • Liittyy paikan erityisluonteeseen; esim. Beetel,

  25. SPIRITUALITEETTI JA SPIRITUALITEETTIKASVATUS • Auttaa lapsia tutkimaan hiljaisuutta • Keskittymään itseensä • Tulemaan tietoiseksi läsnäolostaan ja läsnä olevasta yhteisöstä ja toisista ihmisistä • Tulemaan tietoiseksi tässä ja nyt • Tulemaan tietoiseksi arvoistaan (arvotietoisuus) ja niiden vaikutuksesta elämäänsä • Uskonnollinen spiritualiteetti = hengellinen ulottuvuus • Esim. kristillinen, islamilainen, hindulainen spiritualiteetti • Uskonnoton spiritualiteetti 0 henkisyys

  26. Lapsen herkkyys spiritualiteettiin liittyvänä ominaisuutena • Eettinen herkkyys • Spirituaalinen herkkyys • Kyky ymmärtää sanatonta ja symbolista • Näiden kykyjen kunnioittaminen ja vahvistaminen • Tutustuminen lapsen omaan uskonnolliseen ja katsomukselliseen perinteeseen, tapoihin ja käytänteisiin • Annetaan valmiuksia lapsen oman uskonnollisen ja katsomuksellisen identiteetin rakentamiseen ja lähellä olevien uskontojen ja katsomusten tapoihin • Uskonnollis-katsomuksellisen orientaation lapsikohtaisista sisällöistä sovitaan lapsen vanhempien kanssa • Miten ihmiset uskonnon pohjalta ilmaisevat itseään yksilöinä ja uskonnollisten yhteisöjen jäseninä

More Related