JOHDATUS HOITOTIETEEN DIDAKTIIKKAAN (3 op)

1. JOHDATUS HOITOTIETEEN DIDAKTIIKKAAN (3 op) MK 2010

2. JOHDATUS HOITOTIETEEN DIDAKTIIKKAAN(3 op) VIIKKO 8 VIIKKO 9 VIIKKO 11 VIIKKO 12 VIIKKO 13 VIIKKO 10 • 24.2 • Johdatus kurssiin • Johdatus Wikiin • F2F • 15.3. • oppisstrategiat • opetusmenetelmät • opettajan ammattietiikka • F2F • 3.3. • Oppimis-näkemykset • oppisprosessit • F2F • yhteisöllinen työskentely Wikissä • 31.3. työpaja • Opetusmenetelmät, esitykset (3-4hlö/ryhmä) • itse- ja vertaisarviointi • F2F • HIIHTO-LOMA Yhteisöllinen työskentely Wikissä 4.3.-29.3. VIIKOT 8-9 VIIKKO 13 WIKI: 25.2-2.3. oma oppimiskäsitys ja omat oppimistavoitteet opintojaksolle (saa käyttää kirjallisuutta) deadline 2.3. WIKI: 29.3-30.3. oman oppimiskäsityksen kehittymisen ja oppimistavoitteiden itsearviointi, deadline 30.3.

3. Suullinen ryhmätentti RYHMÄT JA AIKATAULUT (laitoksen neuvotteluhuone, 281B) 12.4. klo 12-14: Mirja, Sari, Tuula 15.4. klo 10-12: Elina, Pirkko-Liisa, Leena, Laura 12.4. klo 14-16 TAI 15.4. klo 13-15 Kaija, Kristiina, Maria Mukana tentissä: muistiinpanovälineet, ei tenttimateriaalia. 4 kysymystä: 1kysymys luennoista, 1 kysymys kirjoista, 2 kysymystä artikkeleista Ajankäyttö /kysymys: Kysymys- ja vastausaika: 5 min Vastaaminen 15 min. Arviointi 10 min. Opiskelijoiden itsearviointia ja opettajan arviointia verrataan ja päätetään lopullisesta arvosanasta. Neljän kysymyksen perusteella lasketaan keskiarvo, joka on koko ryhmän lopullinen arvosana. 60 % kurssin kokonaisarvosanasta HUOM! Muista palauttaa itsearviointi tenttiin tullessasi !!!

4. Opetustapahtuman tavoitteet • Osaat selittää erilaisia oppimisnäkemyksiä ja –prosesseja • Osaat analysoida omaa oppimiskäsitystäsi • Jaat tietoa ja kokemuksia muiden kanssa

5. Opetuksen sisältö Oppimis-ympäristö Opetus Opiskelu Oppi-minen Oppimis-näkemykset Opetus-menetelmät Oppimis-prosessi Oppimis-strategiat Opettajan osaaminen Oppimateriaali, havainnollis-taminen Oppimis- orientaatiot Oppimis-tyylit Luennoilla käsiteltävät opetukseen ja opiskeluun vaikuttavat tekijät.

6. Miten opetus eroaa opiskelusta? Mitä opetus on?

7. Opetus toimintaa, jolla on pedagoginen tarkoitus: oppisisältöön kohdistuva oppimisprosessin edistäminen, oppiminen suunnitelmallista ja tietoista organisoitua, institutionalisoitunutta ja ammatillista eroaa opiskelusta opetus: opettajan intentio kohdistuu toisen henkilön eli oppijan oppimisprosessiin opiskelu: oppijan intentio omaan oppimisprosessiinsa pedagoginen tarkoitus sama, oppiminen

8. Opetuksella kaksi pääaspektia: sisältö ja oppimisprosessi Opetuksen sisältö opsista Oppijan ja sisällön välillä tarkoituksena tapahtua oppimisprosessi sitä opitaan, mitä opetetaan Opettajan tehtävänä edistää oppimis-prosessia opsin mukaisesti Opetus-käsitteen rakenne (Kansanen 2004, Siljander 2005).

9. Erilaiset oppimis-näkemykset Opetuksen ja opiskelun perustana se, miten oppiminen käsitetään

10. Oppimisnäkemykset • tarkoitetaan selitystä tai teoriaa siitä, mitä oppiminen on • millaisia periaatteita oppimiseen sisältyy koskien • tiedon luonnetta • teorian ja käytännön suhdetta • oppijan ja opettajan roolia oppimisprosessissa

11. Oppimisnäkemys vs. -käsitys Oppimisnäkemys tieteelliseen oppimista selittävään teoriaan perustuva tiettyyn ajanjaksoon sidottu näkemys opetuksesta, oppimisesta, oppijoista, oppimisympäristöistä kehittyminen liittyy ihmiskäsitykseen ja tiedonkäsitykseen suora soveltaminen käytäntöön hankalaa Oppimiskäsitys Opettajan/opiskelijan oma käsitys oppimisesta sisältää monia tekijöitä (mm. kokemus, tiedonkäsitys) monet tekijät vaikuttavat (mm. odotukset)

12. Ihmiskäsitys Mm. Fysikaalinen, mekaaninen Biologinen, naturalistinen Sosiologinen, kulttuurinen Holistinen Tajunnallisuus (psyykkis-henkinen), kehollisuus (orgaaninen), situationaalisuus (elämäntilanne) (Rauhala 1989)

13. Tiedonkäsitys: objektivistinen - relativistinen Tietoa voidaan siirtää Opisk. aktiivinen tiedonetsimisessä, muokkaamisessa, ymmärtämisessä

14. Tiedonkäsitys & konstruktivismi tieto omakohtaisen ajattelun tulosta (yksilöllisyys) uusi tieto liitetään aikaisempiin tietorakenteisiin (rakentuvuus) tieto ymmärretään ja muistetaan osana kokonaisuutta (kokonaisvaltaisuus) tietoa käytetään toiminnassa (sovellettavuus) faktat muuttuvia, keskeiset periaatteet pysyvämpiä (muuttuvuus) tieto ajattelun ja toiminnan väline, joka mahdollistaa uuden oppimisen (välineellisyys)

15. Tiedonkäsityksen kehittyminenja vaikutus • Käsityksen kehittymiseen vaikuttavat: • Oppijan sisäiset psykologiset prosessit • Kontekstuaaliset tekijät • Käsitys ja sen kehittyminen vaikuttaa: • Opiskelijan oppimiseen, motivaatioon, kognitiivisten strategioiden käyttöön, syvälliseen ymmärtämiseen • Opettajan oppimiseen ja opetukseen liittyviin käsityksiin ja opetustapaan

16. Oppimisen käsite Oppimisesta useita teorioita ja tulkintoja Behavioristinen Kognitiivinen Humanistinen Konstruktivistinen

17. Erilaiset oppimisnäkemykset Muodostakaa 4 ryhmää. Pohtikaa oppimisnäkemystä… tiedon, opetuksen, oppimisen, opettajan ja opiskelijan roolin näkökulmista. millaisia haasteita siihen liittyy? miten se soveltuu hoitotyön opettamiseen? Perustelkaa miksi ja kertokaa esimerkki. Työskentelyaikaa noin 15min.

18. Behaviorismi empiristinen näkemys oppimisesta Tieto opettajan omistama Opetus tiedon siirtämistä oppiminen tiedon toistamista oppiminen heikentyy rankaisemalla/huomiotta jättämisellä oppiminen etenee osista kohti kokonaisuutta opetusprosessin systemaattinen ennakkosuunnittelu opetustavoitteiden tarkka määrittely oppimistulosten tarkka arviointi suhteessa tavoitteisiin Oppija passiivinen kuuntelija, ei vapautta ja vastuuta oppimisesta Opettaja tiedon valmistelija ja jakaja

19. Behaviorismin ongelmana ei edistä monimutkaisten taitojen kehittymistä ongelmanratkaisutaitoja ei voi jakaa selkeiksi osatehtäviksi opiskelijan rooli passiivinen korostaa ulkoapäin tapahtuvaa toiminnan motivointia arviointimenetelmillä varmistetaan, että oppija osaa toistaa oikein asiat (tieto pitää muistaa)

20. Kognitivismi Tieto opettajan omistama, jonka oppija saa omakseen soveltamalla Opetus jäsennellyn tiedon välittämistä oppiminen tiedonkäsittelyä painottaa kognitiivisia prosesseja (havaintoja, muistia, ajattelua, tarkkaavaisuutta) oppimisprosessissa uuden ja aikaisempien kokemusten integrointi (ks. yksilökonstruktivismi) opetuksen tavoitteena ns. korkeamman tason taidot (mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun taidot) opettaja konstruoinnin mahdollistaja, tiedon jäsentäjä ja välittäjä oppija aktiivinen tiedon hankkija, prosessoija, tuottaja

21. Kognitivismi • Pitkäaikaismuistin edistäminen ja mieleenpainamisvaiheen tehostaminen • Oppiaines sopiviin osiin, kertaaminen • uutta tietoa jäsennellään kokonaisuutena • Käsitekartat, hierarkiat, orientaatioperusta • Opittavan asian esittäminen usealla tavalla ja useissa eri yhteyksissä

22. Mitä opitusta muistetaan? Pitkäkestoisen muistin %-osuus opitusta sisällöstä (National training laboratories, Bethel, Maine, USA).

23. Kognitivismin ongelmana oppimisen kontekstuaaliset ja kulttuuriset näkökulmat jäävät vähälle huomiolle

24. Humanismi Perustana oppijan ainutlaatuisuus ja vapaa tahto Korostaa oppijan itsensä toteuttamista Tieto opettajan omistama, minkä oppija löytää kokeilemalla Opetus keskusteleva prosessi Oppiminen aktiivista, kokeilevaa, vuorovaikutteista Oppija osallistuja Vastuussa tavoitteista, teoista ja ratkaisusta Itseohjautuva, sisäisesti motivoitunut Opettaja ohjaava, kannustava, tukija huomioi yksilölliset tavoitteet opiskelussa Organisoi vaihtoehtoisiin osiin Autenttisten oppimistilanteiden luoja, käytännössä oppiminen Oppimisprosessi tärkeä, ei ”loppuarvosana”

25. Humanismin ongelmana Oppijalla suuri vastuu oppimisesta Opettajalle vaativa, ohjaava merkitys tärkeä Ristiriita: opiskelijan omat tavoitteet vs. teoreettiset tavoitteet Autenttisten oppimistilanteiden luominen hankalaa Harjoittelu, työssä oppiminen, case-tehtävät Ohjaus- ja arviointikeskustelut Simulaatiot

26. Konstruktivismi ei yksi yhtenäinen teoria, sen sisällä useita erilaisia suuntauksia eri suuntauksia yhdistää käsitys tiedosta tieto yksilön itsensä rakentamaa Tieto suhteellista eri suuntauksilla erilaisia pedagogisia seurauksia miten opetus tulisi järjestää, että se edistäisi oppijoiden tiedon konstruointia eli oppimista

27. Yksilöllinen tiedon konstruointi Yksilökonstruktivismi Oppija rakentaa itse oman tietonsa Opetus prosessimaista, jossa opettaja tukee oppimisprosessia Opettaja ymmärtämisen auttaja Opiskelija aktiivinen tiedon hankkija ja muokkaaja pedagogiset keinot kohdistuvat esim. oppimateriaaleihin, opiskelustrategioihin ja motivaatioon radikaali konstruktivismi eli kognitiivinen konstruktivismi

28. Sosiaalinen tiedon konstruointi • Sosiaalinen konstruktivismi • painottaa tiedon sosiaalista konstruointia • kiinnostunut oppimisesta sosiaalisena vuorovaikutuksena • Opetus kehittävää, suuntaa näyttävää, ohjaavaa • Opettaja kehityksen alkuun panija • Oppija aktiivinen, tietoa hankkiva ja muokkaava oppivan yhteisön jäsen • eri suuntauksia: sosiokulttuuriset lähestymistavat, symbolinen interaktionismi, sosiaalinen konstruktivismi

29. Konstruktivismi oppiminen aktiivista tiedon konstruointia opettaminen oppimisprosessin ohjaamista alussa ulkoinen tuki ja kontrolli, oppimaan oppimisen myötä lisätään oppimisen itsesäätelyä ymmärtäminen merkityksellistä faktojen oppiminen liitetään aikaisempaan tietoon ja laajempiin kokonaisuuksiin (oppijan tuntemus) Teorian ja käytännön integrointi

30. Konstruktivismi Oppiminen sidoksissa kontekstiinsa ei helppo soveltaa toisessa tilanteessa (oppimisen transferi, siirtovaikutus heikko) ratkaisuksi kognitiivinen oppipoikakoulutus (oppijoita ohjataan käyttämään samanlaisia ongelmanratkaisustrategioita kuin ekspertit) Tiedon kytkeminen monenlaisiin konteksteihin, eri näkökulmiin ja erilaisiin esitystapoihin ja oppimistehtäviin edistää opitun käyttämistä uusissa tilanteissa Yhteistoiminnalliset/yhteisölliset opiskelumuodot hyödyntävät oppimisen sosiaalisuutta ja vuorovaikutuksellisuutta oppimisympäristössä mahdollisuus tiedon jakamiseen, keskusteluun, neuvotteluun, erilaisten tulkintojen esittämiseen ja perustelemiseen

31. Konstruktivismi Arviointi osaksi oppimisprosessia, ei vaan loppuarviointi Oppisisältöjen lisäksi käsitellään tiedonmuodostusta (miten nykyiseen tietämykseen päästy) ja korostetaan tiedon muuttuvuutta Opsiin pääsisällöt, elinikäisen oppimisen ja tiedonkäsittelyn taidot

32. Erilaiset oppimis-prosessit

33. Oppimisprosessi polku, jossa oppiminen tapahtuu etenee erilaisten vaiheiden kautta jokainen vaihe edellyttää oppijalta määrätynlaisia tekoja opittavan työstämiseksi

34. Behavioristinen oppimisprosessi -Opettaminen tiedon siirtämistä -Oppiminen tiedon toistamista Asetetaan käyttäytymistavoitteet Jaetaan oppiaines osiin Määritetään käyttäytymisen vahvistajat Arvioidaan lopputulos suhteessa tavoitteisiin Pysyvä käyttäytyminen Ärsyke Reaktio Käyttäytymisen säätely oppijan ulkopuolelta Vahvistaminen Heikentäminen Oppiminen

35. Kognitiivinen oppimisprosessi tietoisen sisällöllisen mielenkiinnon herääminen Motivoituminen ennakkokuvan, orientaatioperustan muodostuminen oppisisällöstä Orientoituminen aikaisemman ajattelu- ja toimintamallinmuokkaamista Sisäistäminen Ulkoistaminen soveltaminentodelliseen toimintaympäristöön uuden toimintamallin toimivuuden kriittinen tarkastelu, oppimis-prosessin arviointi ja kehittäminen Arviointi ja kontrollointi Täydellisen oppimisen malli (Engeström 1992).

36. Täydellisen oppimisen malli(Engeström 1992) Oppija muodostaa opittavasta asiasta jo alussa selkeän kokonaiskuvan pyrkii ymmärtämään opittavaa asiaa itsenäisyys kasvaa, tietoisuus ja vastuu omasta opiskelusta lisääntyvät Opettaja pyrkii tekemään oppimisen suunnitelmalliseksi (orientoitunut, tietoinen ja syvällinen oppiminen) luo tietoiseen, sisällölliseen motivaatioon johtavan ristiriidan jäsentää opittavan asiasisällön, nostaa esille keskeiset periaatteet ja muovaa sen toimivaksi kokonaisuudeksi varmistaa, että opiskelu etenee suunnitellulla tavalla ja että siitä tulee täydellinen, kaikki osatekijät kattava oppimisprosessi

37. Kokemuksellisen oppimisen kehä(Kolb 1984) • Oppiminen aktiivista, kokeilevaa, vuorovaikutteista Henkilökohtaiset kokemukset (aidot ja simuloidut tilanteet) Käytännön toiminta, uusien käsitysten testaaminen ja soveltaminen Kokemusten ja tilanteiden monipuolinen reflektointi Systemaattinen ajattelu ja ongelmanratkaisu Mallia ei empiirisesti testattu? Teoreettinen perusta heikko?

38. Ongelmaperustainen oppimisprosessi(seven-jump process, seven jump step-model) • Oppija: • oppii ottamaan huomioon muiden käsityksiä • toimimaan vastuullisesti • tuomaan esille omia kannanottoja • Opettaja: • ympäristön luoja • Ohjaaja, alan asiantuntija ARVIOINTI

39. Itsesäätöisen oppimisen prosessi 1. Suunnittelu • Aikaisemman tiedon aktivointi, tavoitteiden ja strategioiden valinta 2. Kontrollointi- ja monitorointi • Pääasioiden hahmottaminen • Keskeisten käsitteiden avaaminen • Kokonaisuuksien hallinta • Oman ymmärryksen tarkistaminen, strategioiden mahd. muuttaminen 3. Reflektointi • Oman oppimisen pohdinta

40. Yhteistoiminnallinen oppimisprosessi Oppimisympäristön luominen Lämmittely ja kokemusten kartoittaminen Tavoitteiden määrittäminen Yhteistoiminnallinen opiskeluvaihe Oppimiskokemusten jakaminen Tavoitteiden arviointi Johtopäätösten tekeminen ja jatkon suunnittelu

41. Tutkivan oppimisen prosessi 3. Työskentelyteorioiden luominen 2.Ongelmien määrittely 1.Kontekstin luominen 4. Kriittinen arviointi 7. Teorioiden tarkentaminen 5. Syventävän tiedon etsintä 6.Ongelmien tarkentaminen (Hakkarainen, Lonka, Lipponen & Raami, 1999).

42. Mitä huomioitava, jos suunnittelee hoitotyön opetusta konstruktivistisen oppimisnäkemyksen perustalle?

43. Opetuksen suunnittelun lähtökohtia opetuksen tavoitteet oppimistehtävien luonne opettajan toiminta oppimistilanteessa opettajan ja oppilaan roolit käsitteellisen tiedon ja soveltamisen yhteys sosiaalisen kontekstin merkitys oppimisessa tiedon esitysmuodot arvioinnin toteutustavat

44. Oppimisnäkemyksen ja –käsityksen vaikutus opetukseen

45. Reflektoi omaa oppimistasi • Mitä opit… • erilaisista oppimisnäkemyksistä? • erilaisista oppimisprosesseista? • omasta oppimiskäsityksestäsi? • tiedonjakamisesta muiden kanssa? • Mikä jäi epäselväksi?

46. Lähteet (esim.) Bastable, SB. 2003. Nurse as educator. Jones and Bartlett Publishers. Jyrhämä, R. 2002: Ei kysyvä tieltä eksy. Pedagogisen ajattelun kehitysvaiheita. Teoksessa: Luovuutta, motivaatiota, tunteita. Opetuksen tutkimuksen uusia suuntia. Jyväskylä: PS-kustannus, 73 – 95. Kansanen, P. 2004. Opetuksen käsitemaailma. Juva: PS-kustannus. Kotila, H. 2003. Oppimiskäsitykset ammattikorkeakoulussa. Teoksessa Ammattikorkeakoulupedagogiikka. Ajankohtaisia puheenvuoroja. Toim. H. Kotila. Helsinki: Edita, 13 – 23. Laakkonen, R. 2003. Muuttuva opettajuus. Teoksessa Ammattikorkeakoulupedagogiikka. Ajankohtaisia puheenvuoroja. Toim. H. Kotila. Helsinki: Edita, 273 – 285. Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. 2003 (toim.) Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Helsinki: WSOY. Luukkainen, O. 2004. Opettajuus – Ajassa elämistä vai suunnan näyttämistä? Acta Universitatis Tamperensis 986.

47. Lähteet (esim.) Patrikainen, R. 1999. Opettajuuden laatu. Ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys opettajan pedagogisessa ajattelussa ja toiminnassa. Opetus 2000. Jyväskylä: Gummerus. Puolimatka, T. 2002. Opetuksen teoria. Konstruktivismista realismiin. Helsinki: Tammi. Rauste-von Wright, M., von Wright J. & Soini T. 2003. Oppiminen ja koulutus. Helsinki: WSOY. Siljander, P. 2005. Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Helsinki: Otava. Säljö, R. & Grönholm, B. 2001. Oppimiskäytännöt: sosiokulttuurinen näkökulma. Helsinki: WSOY. Tynjälä, P. 2002. Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Tammi. Uusikylä, K. & Atjonen, P. 2000. Didaktiikan perusteet. Helsinki: WSOY.