1 / 24

Miten eläke määräytyy ja miten siihen voi vaikuttaa?

Naiset ja eläketurva - Miten eläke määräytyy? - Miesten ja naisten eläke-ero - Onko eläkejärjestelmä tasa-arvoinen? Suvi Ritola. Miten eläke määräytyy ja miten siihen voi vaikuttaa?. Eläkkeensaajan perusturva. Työeläke + Kansaneläke ja

schuyler
Download Presentation

Miten eläke määräytyy ja miten siihen voi vaikuttaa?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Naiset ja eläketurva- Miten eläke määräytyy?- Miesten ja naisten eläke-ero- Onko eläkejärjestelmä tasa-arvoinen?Suvi Ritola

  2. Miten eläke määräytyy ja miten siihen voi vaikuttaa?

  3. Eläkkeensaajan perusturva Työeläke + Kansaneläke ja takuueläke Saavutetun toimeentulon tason kohtuullinen säilyttäminen Vähimmäistoimeentulon turvaaminen = Kokonaiseläke Eläketurvakeskus

  4. Työeläkelajit ja eläkeiät Eläketurvakeskus

  5. Kokonaiseläkkeen muodostuminen eri tulotasoilla vuonna 2013 Eläketurvakeskus

  6. Eläkettä karttuu iän mukaan Työeläke = vuosityöansiot x karttumisprosentti x elinaikakerroin 18 v. 53 v. 63 v. 68 v. 4,5 % 1,9 % 1,5 % Eläketurvakeskus

  7. Eläkkeen karttuminen sosiaalietuuksista (v. 2013)- Eläkettä karttuu 1,5 % etuuden perusteena olevasta ansiosta Eläketurvakeskus

  8. Pidempään työskentely kompensoi elinaikakertoimen vaikutusta Kompensoiva lisätyöskentely

  9. Eläke ulkomailla työskentelystä • Työntekijä kuuluu työskentelyvaltion sosiaaliturvan piiriin. • Lyhyelle ulkomaan työkomennukselle lähetetty työntekijä voi kuulua edelleen Suomen sosiaaliturvaan. • Työkomennus alle 2 vuotta, poikkeusluvalla 5 vuotta • Työeläke kertyy työskentelymaahan ja sen saa aikanaan työskentelymaan eläkeiässä ja maan sääntöjen mukaisesti. • EU/ETA- ja sosiaaliturvasopimusmaista ansaittua eläkettä voi hakea samalla hakemuksella kuin Suomen eläkkeitä. Eläkkeet maksetaan Suomeen. • Sopimuksettomat maat: Eläkeoikeuden selvittäminen ja eläkkeen hakeminen hoidettava itse. Eläkkeitä ei välttämättä makseta Suomeen. Eläketurvakeskus

  10. Oman eläkekarttuman voi tarkistaa • Työeläkeote: www.tyoelake.fi • Tiedot eläkettä kartuttavista ansioista: • Yksityisen ja julkisen alan työ- ja palvelussuhteet • Yrittäjätoimintajaksot • Eläkkeeseen oikeuttavat palkattomat ajat • Kertynyt eläke • Korjauspyyntö työeläkelaitokselle / Kevaan Eläketurvakeskus

  11. Miesten ja naisten eläke-ero - Naisten eläke-euro on 70 senttiä?

  12. Vuonna 2011 omaan työuraan perustuvalle eläkkeelle siirtyneet työeläkkeen suuruuden ja sukupuolen mukaan €/kk Miehet Naiset Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet eivät ole mukana kuvion luvuissa.

  13. Miesten ja naisten keskimääräiset eläkkeet31.12.2012 Eläketurvakeskus

  14. Kohti tasa-arvoisempaa tulevaisuutta?Naisten eläkkeet % miesten eläkkeistä vuosina 2000–2012 - Kaikki eläkkeellä olevat Eläketurvakeskus

  15. Kohti tasa-arvoisempaa tulevaisuutta? Naisten työeläkkeet % miesten työeläkkeistä vuosina 2000–2012 - Kunakin vuonna alkaneet eläkkeet Eläketurvakeskus

  16. Miesten ja naisten eläke-ero EU-maissa Source: estimationfrom EU-SILC 2010. Note: Estimatesfor CY and IE are based on 2009 data. THE GENDER GAP IN PENSIONS IN THE EU (2013) FrancescaBettio, Platon Tinios, GianniBetti. EuropeanCommission – Directorate-General for Justice http://ec.europa.eu/justice/gender-equality/files/documents/130530_pensions_en.pdf Eläketurvakeskus

  17. Työuran pituus vaikuttaa eläkkeen määrään • Palkkaerot pääasiallinen syy eläke-eroon • Naisten työurat keskimäärin n. 2 vuotta miesten uria lyhyempiä. Vanhemmissa ikäryhmissä ero suurempi. • Ero pysynyt samana viime vuodet: 2005–2011 työeläkkeelle siirtyneiden naisten työurat 1,7–2,0 miesten uria lyhyempiä • Vuonna 2011 omaeläkkeelle siirtyneellä miehellä oli takanaan 33,4 työvuotta, naisella 31,7 vuotta (työkyvyttömyyseläkkeet mukana) • Työllisen ajan odote 2000–2010 • Naisten elinajanodote +2,2 vuotta, työllisen ajan odote +2,8 vuotta  työllisen ajan osuus elinajasta 39  41 vuotta • Miesten elinajanodote +2,6 vuotta, työllisen ajan odote +1,2 vuotta  työllisen ajan osuus elinajasta 45  45 vuotta Järnefelt, Noora; Kautto, Mikko; Nurminen, Markku ja Salonen, Janne (2013) Työurien pituuden kehitys 2000-luvulla. Eläketurvakeskuksen raportteja 01/2013 Eläketurvakeskus

  18. Onko eläkejärjestelmä tasa-arvoinen? • Mitä laki määrää tasa-arvosta? • Mitä asioita on syytä katsoa, kun tarkastellaan eläkejärjestelmän tasa-arvoa?

  19. Kysymyksiä tasa-arvoon liittyen • Naisten eläkkeet ovat miesten eläkkeitä matalampia • Eläkkeellä olevien naisten köyhyysriski on korkeampi kuin miehillä. • Naiset elävät pidempään: Naisille maksetaan eläkkeitä keskimäärin pidempään ja siten suhteessa maksettuihin maksuihin enemmän kuin miehille. • 65-vuotiaan elinajanodote vuonna 2011 miehillä 17,6 ja naisilla 21,4 vuotta • Toisaalta järjestelmän rakenteellinen tasa-arvo ja eläkkeen tekninen määräytyminen, toisaalta tilastojen esille tuomat erot esimerkiksi naisten ja miesten eläkkeiden tasossa. Eläketurvakeskus

  20. Tasa-arvolainsäädäntö • Kansallinen lainsäädäntö: • Perustuslaki (säännös tasa-arvosta vuonna 2000) • Tasa-arvolaki (1987) • EU:n lainsäädäntö • Perustamissopimukset (samapalkkaisuusperiaate) • Direktiivit • Lakisääteisiä sosiaaliturvajärjestelmiä koskeva 79/7/ETY • Ammatillisia lisäturvajärjestelmiä koskeva 2006/54/EY • Kuluttajavakuutuksia koskeva 2004/113/EY • Tuomioistuimen ratkaisut (esim. Barber, Niemi) • EU:n tasa-arvostrategiat Eläketurvakeskus

  21. Tasa-arvoinen kohtelu eläkejärjestelmässä • Syrjintää ei saa esiintyä, kun on kysymyksessä • järjestelmän piiriin pääsemisen edellytykset • maksujen laskentaperusteet • etuuksien laskentaperusteet ja edellytykset etuuksien kestolle • Välitön syrjintä on lainvastaista, välilliselle syrjinnälle on mahdollista osoittaa perustelut • Lakisääteisiä järjestelmiä koskeva tasa-arvodirektiivi sallii poikkeuksia: • Ei koske perhe-eläkkeitä • Sallii poikkeuksia sukupuolten kohteluun esim. eläkeiän määrittelyssä ja lastenhoidosta saatavissa etuuksissa • Tavoitteena päästä eroon poikkeuksista Eläketurvakeskus

  22. Miesten ja naisten erilaiset vanhuuseläkeiät Euroopassa Eläketurvakeskus

  23. Suomen eläkejärjestelmä on teknisesti tasa-arvoinen • Perhe-eläkkeen erot muutettiin vuonna 1990 • Etuuksien määräytymisessä ei teknisesti eroa miesten ja naisten välillä • Vakuutusmaksujen määräytymisessä ei eroa (laskennassa sukupuoli vaikuttaa) • Eläkeikä ollut alusta alkaen sama • Aiemmin lisäeläketurvassa naisilla alempia eläkeikiä • Puolustusvoimien siviilien eroamisikäjärjestely korjattiin 2005 • Tasa-arvo eläkekeuudistuksissa, sukupuolivaikutusten arviointi (2005 uudistus) • Arvioitiin parantavan tasa-arvoa Eläketurvakeskus

  24. Suomen eläkejärjestelmä on teknisesti tasa-arvoinen, mutta… • Ansioihin perustuva, koko työuran huomioiva järjestelmä heijastaa työmarkkinoiden piirteet eläkkeisiin --> välillistä sukupuolisyrjintää? • Karttumat lastenhoidon ajalta kompensoi • Kansaneläke kompensoi – ei korkeammilla tulotasoilla • Perhe-eläke • Verotus • Muu sosiaaliturva • Eläkemaksujen ”tuottoprosentti” naisilla korkeampi, naisilla enemmän eläkevuosia suhteessa työvuosiin • Ei voi vaikuttaa yksilöiden maksuihin tai etuuksiin • Yksilöiden, miesten ja naisten tasa-arvon kannalta oleellista kuukausittainen toimeentulo • Työeläke on sosiaalivakuutusta: tavoitteena turvata toimeentulo riskin toteutuessa Eläketurvakeskus

More Related