Nuorisotyön laatu ja Laatua nuorisotyöhön –hanke Tampere 9.5.2014

1. Nuorisotyön laatu ja Laatua nuorisotyöhön –hanke Tampere 9.5.2014

2. Mitä on nuorisotyön laatu ja missä se piilee? Laadun määrittely nuorisotyön ja sen prosessien näkökulmasta vrt. asiakkaan kokemus palvelusta suhteessa odotuksiin Laadukas nuorisotyö = vaikuttava nuorisotyö? • Kun etsitään ja tavoitellaan toiminnan laatua, otetaan tarkasteluun prosessit • vaikuttavuus on tarkasteltavien prosessien ominaisuus ja tulos vuorovaikutustyössä → laatu ja vaikuttavuus ovat käsitteellisesti eri asioita, mutta kulkevat käsi kädessä Laadussa on kyse nuorisotyön perustehtävässä onnistumisesta

3. Mitä on laatutyö? • Laatutyö on arviointia, tiedon keruuta työn kehittämisen ja päätöksenteon tueksi Lähtökohta tiedon tarve ja tiedon hyödyntäminen! • Laatutyön eri muodot • laadun määrittely • laadun arviointi ja mittaaminen • laadun parantaminen ja kehittäminen • näiden toimenpiteiden toteuttamisen menetelmät (Cederlöf 2002)

4. Laadun arviointi on organisaation ja sen toiminnan jäsentynyttä, kokonaisvaltaista tarkastelua • Laadun kannalta tärkeiden tekijöiden jäsennyksiä on erilaisia, esim. EFQM • Laatuajattelu, laatukulttuuri… Asiakas-lähtöisyys Jatkuva kehittäminen & arviointi Strateginen suunnittelu Jaetut arvot Tiimityö Jatkuva oppiminen Johtaminen Resurssit Kumppanuudet

5. …mitä laatutyö on nuorisotyössä? • Myös nuorisotyön laatyön oltava kokonaisvaltaista, koko organisaation läpäisevää ja arjessa mukana • Nuorisotyössä huomio mm. Toiminnan sisältöihin ja suunnitelmallisuuteen, työntekijöiden osaamiseen, toiminnan välittömiin aikaansaannoksiin, nuorten osallistumiseen, oppimiseen ja toimintamahdollisuuksiin, sidosryhmiin, resurssien käyttöön…. → myös nuorisotyössä laatu on mahdollista jäsentää osatekijöiksi ja siten sitä on mahdollista myös kehittää Huomio myös asiakkaiden eli nuorten kokemaan laatuun!

6. Laatukäsikirjat 1990-luvulla julkiselle sektorille tilastointien rinnalle, 2000 –luvulla alettiin metsästää vaikuttavuutta → nyt oivallettu, että eri näkökulmat täydentävät toisiaan • Nuorisotyön arviointi ei ole koulukuntien keskinäistä kisailua, vaan määrällinen ja laadullinen tarkastelu tukevat toisiaan • Käytössä myös laatua kuvaavia tunnuslukuja • Tunnusluvut eivät kuitenkaan yksin riitä kuvaamaan nuorisotyön prosesseja ja niiden ominaisuuksia • Vaikuttavuuden tai edes välittömien tapahtuneiden muutosten osoittaminen arjen nuorisotyössä haasteellista: huomion kiinnittäminen toimintaan (prosessi) ja sen vaikutusmekanismeihin tärkeää

7. Asiakastyytyväisyys ja saatu palaute yksi näkökulma laatuun ja kehittämiseen, mutta… • Oman toiminnan onnistumisen arvioinnissa ”ansoja” päättelykyky, kyky arvioida ja suunnitella toimintaa vaikeutuu,kun kyse itsestä ja omasta toiminnasta The Curse of the Self (Mark Leary 2004) • Spontaanin palautteen saaminen ja siitä oppiminen ja toiminnan kehittäminen osana arjen työtä haasteellista negatiivinen palaute: ”jaloilla äänestäminen” – huomaako sitä kukaan? palaute pitäisi saada tietystä prosessista

8. Laatua nuorisotyöhön -hanke • 1.3.2014 – 30.8.2015 • OKM:n erityisavustus 79 000 € • Kumppaneina Nuorisotutkimusverkosto, nuorisoalan oppilaitokset, Kaakonkulman Junareissu –hanke sekä auditointeja ja itsearviointeja tekevät nuorisotyöntekijät ja nuoret

9. Keskiössä nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalli • auditointi- ja itsearviointimallin kehittäminen • seudullisen auditointiyhteistyön mallin levittäminen • suurimpien nuorisojärjestöjen laatutyön kokemusten kerääminen • Nuorisotyön arviointi – käsikirjan (Hovi ym. 2009) päivittäminen → kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden nuorisotyön laadun kehittäminen yksiin kansiin • (Laadun) arvioinnin sisällyttäminen nuorisoalan opintoihin

10. Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalli • Auditoinnissa ja itsearvioinnissa arvioidaan nuorisotyön toimintamuotoa ko. kriteeristön avulla • Kriteeristöjä avoimet illat, pienryhmät, leiritoiminta, verkkopohjainen talotyö, pelitoiminta, osallisuustoiminta sekä paikalliset ja nuorten kanssa tehdyt sovellukset • Auditoidessa auditoijat tekevät arviota pääosin havaintojensa perusteella ja kriteeristöön perustuen • Kriteereittäin 4 tasokuvausta erinomaisesta heikkoon/puutteelliseen • kuvaus ko. tason edellytyksistä • alemmalla tasolla mainittu hyvä toiminta tai käytäntö sisältyy korkeampaan tasoon

11. Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalli • Auditoinnista tai itsearvioinnista tehdään raportti, johon kirjataan lisäksi havaintojen ja kriteerien avulla perusteltuja vahvuuksia ja kehittämiskohteita • Raportin on tarkoitus hyödyntää työyhteisöä kehittämään työtään ja organisaatiota kehittämään auditoitua toimintamuotoa → hyöty nuorille • Auditointi ja itsearviointimalli luo yhteistä ymmärrystä siitä, mitä on (laadukas) nuorisotyö, ja tarjoaa uuden paikan vertaisoppimiseen nuorisotyössä

12. Mallin kehittämistarpeet 1/2 Malliin liittyy niin rakenteellisia kuin arvioinnin tai siihen liittyvän koulutuksen sisältöjä koskevia kehittämistarpeita Arvioinnin kytkeminen johtamiseen ja arviointitiedon hyödyntäminen Arvioinnin seuranta ja säännöllisyys Nuorten osallistuminen arviointiin ja mallin kehittämiseen Seudullinen auditointiyhteistyö Työkaluja järjestöjen ja seurakuntien nuorisotyön arviointiin

13. Mallin kehittämistarpeet 2/2 Työmuotojen omista kriteereistä yhteiseen, sovellettavissa olevaan työkaluun? Alueen erityispiirteiden huomioiminen arvioinnissa Osallisuuden ja oppimisen arviointi Yhteistyön arviointi Arviointipalautteen ”rehellisyys” Mestari-kisälli –malli auditoinnin kouluttamisessa

14. Nuorisotyön johdon näkövinkkelistä… • Väline jatkuvaan kehittämistyöhön Korostettu työn kehittämistä, ei kontrollia • Tarjoaa jäsenneltyä tietoa nuorisotyön prosesseista Miten nuorisotyön johto hyödyntää auditoinneista ja itsearvioinneista saatavaa tietoa? • Johdon kiinnostuksen kohteena esimerkiksi systemaattinen kehittämistyö, toiminnan vahvuudet ja kehittämistarpeet, yhteiset tavoitteet, resurssit, raportointi Toisaalta johdon sitoutuminen, kannustus tai lupa laatutyöhön.

15. Näin kohti kesää… • Kerätään auditointiverkostoa haastatellen tietoa auditointien ja itsearvioinnin nykytilanteesta ja kehittämistarpeista → saadaan tietoa mallin nykyisestä käytöstä, eri kehittämiskohteiden merkityksestä kentän näkökulmasta sekä pystytään toivottavasti hahmottamaan alueellisia eroja ja yhteisesti tärkeitä kriteerejä • Tehdään Allianssin jäsenjärjestöille kysely järjestöissä tehtävästä laatutyöstä ja työn arvioinnin ja kehittämisen välineistä → päästään kärryille järjestöjen laatutyön nykytilanteesta SUUNTAVIIVAT MALLIN KEHITTÄMISELLE

16. Materiaali: Nuorisokanuuna.fi → Materiaalipankki → Arviointi Projektisihteeri Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön –hanke p. 040 173 2783 taija.nojd@lappeenranta.fi