370 likes | 473 Views
Euroalue ja Suomi maailmantalouden myllerryksessä. Märten Ross Neuvonantaja Suomen Pankki. Finanssikriisin taustoja. Kriisiä edelsi epätavanomaisen pitkä kasvukausi koko maailmassa. Ns. kehittyvien talouksien osuus nousi yhtä suureksi kuin vanhojen teollisuusmaiden.
E N D
Euroalue ja Suomi maailmantalouden myllerryksessä Märten Ross Neuvonantaja Suomen Pankki
Kriisiä edelsi epätavanomaisen pitkä kasvukausi koko maailmassa
Ns. kehittyvien talouksien osuus nousi yhtä suureksi kuin vanhojen teollisuusmaiden
Myös rahapolitiikka oli keveää nopean kasvun vuosina Mailman talous
Korkeasuhdanne alkoi lopulta näkyä myös raaka-aineiden hinnoissa
Velalla tärkeä rooli kasvun kiihtymisessä: esimerkkinä Yhdysvallat
Korkeat kasvuodotukset ja riskin aliarvioiminen pönkitti lainanottoa myös Euroopassa
Velanoton vaikutukset näkyivät erityisesti asuntomarkkinoilla
Hyvät ajat jätettiin usein hyödyntämättä myös finanssipolitiikassa
Velan kasvu voi olla tasapainoista, mutta ei loputtomasti • Velka-asteen nousulle voi olla monta oikeutusta: • Jos tapahtuu edistystä riskien hallinnassa tai … • … riskilisää nostavat väliaikaiset vaikutukset häipyvät. • Mutta: • Korkean velka-asteen on havaittu vähentävän kasvupotentiaalia • Nopean velankasvun aikoina investointien tehokkuus vähenee • Velkakriisin jälkeen kyky/halu velanottoon vähentyy ja velkatasoa pyritään alentamaan (deleveraging) • Talouspolitiikan tulee lieventää velkojen purkamisen haittavaikutuksia mutta ei pyrkiä estämään prosessia
Työmarkkinoiden toipuminen hidasta Työttömyysaste Mailman talous
Kriisin opetuksia julkiselle taloudelle • Valtiontaloudella on kolme tärkeää roolia: • Julkisten menojen rahoitus • Kasvua vakauttava suhdannepolitiikka • Kriisipuskuri • Yksikään näistä rooleista ei oikeuta pitkäaikaista korkeaa velkatasoa sekä pysyvää valtionvelan kasvua • Hyvien aikojen hyödyntämättä jättäminen valitettavan yleistä
Rahapolitiikka yrittää elvyttää myös ”epätavanomaisin keinoin” ja sillä pitää prosessia hallittuna
Eikä maailma sinänsä ole kovinkaan huonosti kehittynyt kriisin puhkeamisen jälkeen (IMF:n WEO ennuste)
Euroalueen ongelma ei sinänsä ollut heterogeenisuus BKT:n kasvu
Iso osa kulutusta rahoitettiin ulkomaisella velalla, sopeutus oli välttämätöntä
Sama optimismi heijastui valtion kulutuksessa, nyt on jouduttu menoja karsimaan
Alle 60 prosentin velkataso antoi joissain maissa liikkumatilaa
Valtionlainojen korkojen eriytyminen heijastanut useimmiten maiden rakenneongelmia
Ongelmamaiden elintason alentuminen ei ole syklistä – pikemminkin ”oikean tason” etsintä (Kreikan esimerkki)