TYTTÖJEN ALUEVALMENNUS Lounais-Suomi

1. TYTTÖJEN ALUEVALMENNUSLounais-Suomi TOIMINTALINJAUKSET PELIN JA JOUKKUEIDEN MUODOSTAMISEN OSALTA

2. VALMENNUKSEN LINJAUS • LOUNAISEN ALUEEN TYTTÖJEN ALUEVALMENNUKSESSA NOUDATETAAN LENTOPALLOLIITON VALMENNUKSEN LINAJUKSIA. • SEURAAVISSA DIOISSA KERROTAAN LOUNAIS-SUOMEN TYTTÖJEN ALUEJOUKKUEIDEN TOIMINTALINJAUKSIA PELIN JA JOUKKUEIDEN MUODOSTAMISEN OSALTA

3. Miltä ykkösjoukkueen pelin pitäisi näyttää C-tytöissä: Yleisesti C-tyttöjen pelin pitäisi olla lähempänä naisten peliä, kuin C-poikien miesten peliä Johtuen tyttöjen aikaisemmasta fyysisestä kehittymisestä. C-tyttöjen alueemme I-joukkueen pelin tulisi näin siis olla hyvää Naisten II-sarjatasoa ja lähellä I-sarjan hännän tasoa.

4. Miltä ykkösjoukkueen pelin pitäisi näyttää C-tytöissä passipelin osalta: • I-tempohyökkäyksessä etu- ja takapateri käytössä • passari osaa heittää hyvin sekä taakse että eteen laitoihin • passari hallitsee hyppypassit, jolla pallo myös lentää laitaan asti (pääasiallisesti) • peli koko verkon leveydellä kaikissa rotaatioissa • laitapeliä mahdollista pelata myös nopealla temmolla

5. Miltä ykkösjoukkueen pelin pitäisi näyttää C-tytöissä hyökkäyspelin osalta • laitahyökkääjillä monipuolinen osaamisvalikoima (raja, viisto, joillakin tsekkilyönnit, peipit) • I-tempohyökkääjät ajoissa paterissa • järkevät ratkaisut remonttipassitilanteissa • meillä on tyttöjä, jotka osaavat antaa pallolle ”kyytiä” = hyvä lyöntitekniikka, eli heittoliike ”poikamaisesti” hallussa • ”Vääräjalkaisia” pelaajia mahdollisimman vähän • vastaanotto nais- ja tyttölentopalloilun mukaisesti

6. Miltä ykkösjoukkueen pelin pitäisi näyttää C-tytöissä torjuntapelin osalta • linjausten mukaiset liikkumistavat osattava • linjausten mukainen torjunta-puolustustaktiikka • kolmen pelaajan torjunta tarvittaessa

7. Miltä ykkösjoukkueen pelin pitäisi näyttää C-tytöissä puolustuspelin osalta • Maihinmeno- ja liikkumistekniikat pääsääntöisesti hallinnassa (läpijuoksut, lantio pallon ”ympäri”, tynnyri, slide, chin, sprawl) • Taktisella puolella ”raja kiinni” (box defence)- puolustus hallinnassa.

8. Miltä ykkösjoukkueen pelin pitäisi näyttää C-tytöissä syötön osalta • osa pelaajista syöttää hyppyleijaa (ei aluejoukkueessa, koska säännöissä kiellety) • linjausten mukaisista syöttöpaikoista osataan syöttää eri kohteisiin • osataan ajatella syöttötilanteessa ts. jos vastustaja on lähellä, niin syöttö kauas, jos vastustaja kaukana; lyhyt syöttö • syöttötaktiikassa pysyminen/kurinalaisuus

9. Miten fyysinen suorituskyky ja sen kehittäminen linkittyy edellisiin kohtiin? • keskivartalo oltava riittävän hyvässä kunnossa. Jos ei ole, niin sitten ”kotiläksyjä” • pelaajilla on oltava sellainen peruskestävyys, että kaksi kertaa päivässä harjoitteluun alkaa olla eväitä = testattava myös kestävyyskuntoa esim. kestävyyssukkulajuoksulla. Jos puutteita, niin edelleen kotiläksyjä • peruskestävyystesti ei saa romuttaa leirillä jaksamista. Jos näin käy, niin kunto ei ole aluejoukkuepelaajalle riittävä = oltava urheilija!! • leirien oltava fyysisesti niin kovia, että niille ei voi tulla huonossa kunnossa ilman, että silloin on leirillä ikävää ja vaikeaa

10. Miltä ykkösjoukkueen pelin pitäisi näyttää B-tytöissä? • Yleisesti pelin tulisi olla jo melko lähellä naisten liigatason peliä. Vähintään hyvää ykkössarjatasoa. • Seuraavissa dioissa pelin eri osa-alueilla C-tyttöjen pelistä mainittujen kohtien lisäksi.

11. Miltä ykkösjoukkueen pelin pitäisi näyttää B-tytöissä passi- ja hyökkäyspelin osalta: • satanen, siirto ja kolmen metrin hyökkäykset mukana • hyppypassit laitoihin asti säännöllisemmin • remonttipassit tarkkoja • laitatempo nopeutuu

12. Miltä ykkösjoukkueen pelin pitäisi näyttää B-tytöissä torjunta- ja puolustuspelin osalta: • mahdollisia pelaaja- ja joukkuekohtaisia taktisia variaatioita osattava soveltaa vastustajan mukaan • kolmen pelaajan torjunta • liberon mukaan tulo jämäköittää puolustusta

13. Miltä ykkösjoukkueen pelin pitäisi näyttää B-tytöissä syötön osalta: • jotkin pelaajat syöttävät kovaa kierteistä hyppysyöttöä, pääasiassa käytössä suunnattu aggressiivinen hyppyleija • lyhyt syöttö varma • pelaaja osaa ajatella syöttöviivan takana

14. Miten fyysinen suorituskyky ja sen kehittäminen linkittyy edellisiin kohtiin? • urheilijoiden oltava valmiita ympärivuotiseen ammattimaiseen harjoitteluun (kokonaisliikuntamäärä n. 18-20h/vko). • osa tekeekin jo niin , koska on jo valtakunnallisessa valmennuskeskuksessa tai muissa urheiluakatemioissa

15. ALUEJOUKKUEIDEN MUODOSTAMISEN PERIAATTEET

16. MITEN MUODOSTETAAN JOUKKUEET? • Tason mukaan siten, että C-tytöissä pyritään antamaan näyttömahdollisuus mahdollisimman monelle pelaajalle. Menestystavoite on, mutta sellaiset pelaajat, jotka mahtuisivat I-joukkueeseen, mutta eivät saisi siellä kovin paljoa peliaikaa voidaan valita II-joukkueeseen. • B-tytöissä muodostetaan parhaat mahdolliset joukkueet. I-joukkueen menestystavoitteena mestaruus joka vuosi.

17. MITEN SUHTAUDUTAAN IKÄRAJOIHIN? • Alaikäisiä (D-tyttöjä C-tyttöihin) voidaan ottaa mukaan joissakin erityistapauksissa, kuitenkin erittäin tarkasti ja kriittisesti harkiten. • B-tyttöihin ei mielellään C-ikäisiä, koska meillä pelaajia kyllä riittää. Pienellä varauksella poikkeustapauksissa tämä voi olla mahdollista, mutta silloin on oltava kyseessä poikkeuksellisen lahjakas (ei siis vain aikaisin kehittynyt!!) ja henkisesti valmis yksilö. • Ikäluokan sisällä eri vuosina syntyneitä kohdellaan samanarvoisesti taitotasot huomioiden.

18. ALUEJOUKKUEIDEN RAKENNE, C-TYTÖT 12 pelaajaa, joista: • 2 passaria • 3 keskitorjujaa • 7 yleispelaajaa, joista: • Joku voi pelata keskellä, joku voi pelata passarina, voidaan valita myös yksi ns. ”liberotyyppi”.

19. ALUEJOUKKUEIDEN RAKENNE, B-TYTÖT 12 pelaajaa, joista: • 2 passaria • 1 libero • 3 keskitorjujaa • 5 yleispelaajaa, joista yksi voi pelata tarvittaessa keskellä, yksi tarvittaessa liberona ja yksi tarvittaessa hakkurina. • 1 hakkuri

20. LEIRITYS Mikä on koko alueleirityksen tavoite?

21. MAAJOUKKUEEN NÄKÖKULMA • kartoittaa lahjakkuuksia ja harjoittaa heitä kohti huippu-urheilu-uraa.

22. ALUETOIMINNAN NÄKÖKULMA • kartoittaa lahjakkuuksia aluejoukkueisiin • harjoittaa alueen parhaita pelaajia siten, että heille herää halu kehittää itseään kilpa- ja mahdollisimman moni huippu-urheilijoiksi • pelaajien taitotasoon alueleireillä on kohtalaisen vähäinen vaikutus. Päivittäisvalmennus seuroissa ja omalla ajalla ratkaisee pelaajan tasoa enemmän. • edellä mainittu ei tarkoita sitä, etteivätkö alueleirit oli merkittäviä pelaajan kehittämisen paikkoja sillä: • alueleirit voivat toimia kimmokkeina , motivointina ja hyvänä vaihteluna harjoitteluun parhaille pelaajille • alueleireillä ajetaan sisään aluejoukkueen pelisysteemiä ja tutustutaan uusiin pelikavereihin • harjoittelua ja tottumista maajoukkueleiritystä varten • pelaaja vie tietotaitoa mukanaan kotiseuraansa mieluiten mukana olleen valmentajansa kanssa • alueleirit myös valmentajakoulutustilaisuuksia • -D-ikäisille alueellisia leirejä jo syksyllä (D-tyttöjen tehotreenit)

23. ALUEEN SEUROJEN NÄKÖKULMA • pelaajat saavat lisäharjoitusta ja lisäintoa harjoitteluun seurassa • alue tukee seuran valmentajia antamalla tietotaitoa ja uusia näkökulmia (lähinnä kilpa- ja huippu-urheilun näkökulma) valmennukseen ja sen organisoimiseen seurassa • seuravalmentajilla mahdollisuus tutustua aluevalmennukseen ja halutessaan hakeutua aluevalmentajan tehtäviin (valmentajallakin porras kohti maajoukkuevalmennusta) • aluevalmennus on tärkeä yhteistyökumppani ja tuki seuravalmentajille

24. YKSITTÄISEN PELAAJAN NÄKÖKULMA • pelaaja saa intoa harjoitella lisää ja myös tehdä kehittäviä ja huoltavia harjoitteita omalla ajallaan. • mukavaa vaihtelua harjoitteluun ja tapaa uusia kavereita, jotka ovat ennen olleet verkon toisella puolella vastustajina • askel kohti maajoukkuetta • saa näkemyksen ja kokemuksen ammattimaisesta kaksi kertaa päivässä tapahtuvasta harjoittelusta, joka on edessä mikäli pelaaja haluaa kehittyä mahdollisimman hyväksi ja pääsee valmennuskeskukseen tai akatemioihin tai ammattialisuralle myöhemmin • pelaaja saa valmennustietoutta leireillä myös teorian muodossa (ravinto, uni, harjoittelun ”kotiläksyt”, harjoituspäiväkirja) • saa kokemuksen huipulle tähtäävän harjoittelun rasitustasosta, leirien fyysinen rasitustaso oltava kova • huonokuntoiselle pelaajalle leirien tulee olla erittäin raskaita, jopa hivenen epämiellyttäviä

25. ALUEVALMENTAJAN NÄKÖKULMA • pääsee valmentamaan alueen parhaita pelaajia samassa ryhmässä • mukavaa vaihtelua päivittäisvalmennukseen seurassa • saa tukea seuravalmennukseen ja jakaa valmennustietoutta seurakentälle • yhteistyötä maajoukkuevalmennuksen kanssa • tapaa muita aluevalmentajia ja saa vaihtaa ajatuksia heidän kanssaan

26. MITEN LEIRITYS TULISI ORGANISOIDA? MAAJOUKUEEN NÄKÖKULMA • Parhaat pelaajat näytillä alue SM-kisoissa hyvässä kunnossa

27. MITEN LEIRITYS TULISI ORGANISOIDA? ALUEJOUKUEEN NÄKÖKULMA • siten, että saadaan koottua parhaat mahdolliset joukkueet alue SM-kisoihin ja harjoitettua joukkueita siten, että pelin on mahdollista toimia kisoissa

28. MITEN LEIRITYS TULISI ORGANISOIDA? ALUEEN SEUROJEN NÄKÖKULMA • haittaa seuran tapahtumia mahdollisimman vähän • tukee seuran valmennusta mahdollisimman paljon • koska leirit ovat pääasiassa kesällä, niin aluetoiminta tukee joukkueiden kesäharjoittelua hyvin

29. MITEN LEIRITYS TULISI ORGANISOIDA? YKSITTÄISEN PELAAJAN NÄKÖKULMA • pelaaja pääsee osallistumaan leireille mahdollisimman hyvin sekä seuran tapahtumat että oman elämän tapahtumat huomioiden. • HUOM!! priorisointi omissa menoissa suhteessa urheiluun on myös harjoitteluasenteen mittari • kuormittaa pelaajaa sopivasti (kilpa- ja huippu-urheilun näkökulma) • kustannukset kohtuullisia

30. MITEN LEIRITYS TULISI ORGANISOIDA? ALUEVALMENTAJAN NÄKÖKULMA • leiritysten ei pidä kuormittaa liikaa • kulut korvattava ja päivärahat maksettava

31. LOUNAS ON PARAS