1 / 26

Yhd-12.3105 Maa- ja pohjavesihydrologia

Yhd-12.3105 Maa- ja pohjavesihydrologia. Tasapainotilainen virtaus & suunnitteluharjoitus. Teemu Kokkonen. Vesitekniikka Ympäristö- ja yhdyskuntatekniikan laitos Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu. Email: etunimi.sukunimi@tkk.fi Puh. 09-470 23838 Huone: 272 (Tietotie 1 E).

javen
Download Presentation

Yhd-12.3105 Maa- ja pohjavesihydrologia

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Yhd-12.3105 Maa- ja pohjavesihydrologia Tasapainotilainen virtaus & suunnitteluharjoitus Teemu Kokkonen Vesitekniikka Ympäristö- ja yhdyskuntatekniikan laitos Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Email: etunimi.sukunimi@tkk.fi Puh. 09-470 23838 Huone: 272 (Tietotie 1 E)

  2. Esiintymätyypit • Pohjavesiesiintymä eli akviferi • Latina: aqua (vesi) + ferre (kantaa, kuljettaa) • Paineellinen akviferi (confined) • Kahden vettä läpäisemättömän kerroksen välissä • Arteesinen, kun vedenpinta havaintokaivossa nousee maanpinnan yläpuolelle • Vapaa akviferi (unconfined aquifer, phreatic aquifer) • Vapaa pohjavedenpinta muodostaa esiintymän yläreunan

  3. Esiintymätyypit

  4. Pohjaveden pinnasta maanpintaan • Pohjaveden pinta • Määritellään siksi tasoksi, jolla vedenpaine ilmanpaineen suuruinen • Pohjvesilaskuissa ilmanpainetta vastaavaa painetta merkitään tyypillisesti nollalla • Kyllästynyt kapillaarinen kerros • Heti pohjaveden pinnan yläpuolella kyllästynyt (tai lähes kyllästynyt) kerros, engl. capillary fringe • Kyllästymätön vyöhyke • Huokostilassa sekä vettä että ilmaa

  5. Pohjaveden pinnasta maanpintaan Huom! Tässä kuvassa pohjavedenpinta määritelty capillary fringe:n yläpinnaksi. Tällä kurssilla käytetään edellisen kalvon määritelmää.

  6. Transmissiviteetti • Tarkastellaan paineellista akviferia • Q on vaakasuuntainen virtaama • B on esiintymän paksuus, W tarkasteltavan alueen leveys • b1 ja b2 ovat esiintymän ala- ja yläpinnan tasot Virtaama yksikköleveyttä kohden x- ja y-suunnassa:

  7. Transmissiviteetti • Virtaama yksikköleveyttä kohden x- ja y-suunnassa: • K on hydraulinen johtavuus • Oletetaan että virtaama on pelkästään vaakasuuntaista: jossa on transmissiviteetti (yksikkö esim. m2/d)

  8. Hydraulisia johtavuuksia

  9. Kohti pohjavesiyhtälöä… • Darcyn laki • Liikemäärän säilymistä (momentum balance equation) • Tarvitaan lisäksi massan säilyminen • mass balance equation, continuity equation

  10. 1D - tasapainotila • Tasapainotila eli steady state (1-ulotteinen) • Varasto ei muutu • Massataseesta: sisääntuleva vuon oltava yhtäsuuri kuin uloslähtevän vuon

  11. 1D - tasapainotila • - dq/dx: sisääntulevan virtauksen ylijäämä ulosvirtaukseen verrattuna pinta-ala- ja aikayksikköä kohden • Excess of inflow over outflow per unit area and unit time • Tasapainotilanteessa (steady-state) -dq/dx:n oltava massataseen säilymisen pohjalta nolla, sillä varasto ei muutu

  12. 1D - tasapainotila • Lausutaan vuo q Darcyn lain avulla, saadaan: • Homogeenisessa tapauksessa: Laplacen yhtälö yhdessä dimensiossa

  13. Reuna- ja alkuehdot • Pohjavesiyhtälö (esim. edellisellä kalvolla oleva 1D Laplacen yhtälö) • Kertoo kuinka veden liikkeen nopeus määräytyy (Darcyn laki) • Edellyttää massataseen säilymistä • Tietyn esiintymän ja tapauksen käsittelyä varten tarvitaan lisää tietoa • Reunaehdot • Alkuehto (tähän palataan myöhemmin, ei tarpeen tasapainotilaa laskettaessa)

  14. Reunaehdot • Reuneaehdot kuvaavat, minkälaisia vuorovaikutuksia tarkasteltavalla esiintymällä on ympäröivän alueen kanssa • Kaksi perustyyppiä • Vakio hydraulinen korkeus reunalla (constant head, prescribed head) • Dirichletin reunaehto • Vakio vuo reunan läpi (constant flux) • Neumannin reunaehto • Läpäisemätön reuna yleinen erikoistapaus

  15. Lähde / Nielu • Pohjavesiesiintymään voi tulla – tai siitä poistua – vettä tarkateltavan alueen ulkopuolelta • Imeyntä (recharge) sateesta, pumppaus • Pohjavesiesiyhtälössä tällainen tilanne käsitellään lähde / nielu – termin (sink / source) avulla

  16. R: lisätty vesimäärä yksikköpinta-alaa ja yksikköaikaa kohden R:n yksikkö: Palautetaan mieliin, että tasapainotilassa - kun vedenvaihtoa ei ole ‘ulkomaailman - kanssa: Nielun / lähteen tapauksessa massan täytyy edelleen säilyä, eli:

  17. 1D – tasapainotila sekä lähde / nielu Paineellinen ja homogeeninen Vakio paksuus

  18. 1D – tasapainotila sekä lähde / nielu Joko K ei vakio (heterogeeninen) tai b ei vakio  jätetään transmissiviteetti derivaatan sisään

  19. 1D – tasapainotila: numeerinen ratkaisu Homogeeninen akviferi

  20. 1D – tasapainotila: numeerinen ratkaisu Heterogeeninen akviferi Lasketaan nämä kahden pisteen väliset johtavuudet geometrisena keskiarvona

  21. 1D – tasapainotila: numeerinen ratkaisu Heterogeeninen akviferi sekä lähde/nielu termi

  22. Reunaehtoja: numeerinen ratkaisu Vakio hydraulinen korkeus H = annettu luku (ei siis laskentakaava Excelissä) Lisätään laskenta-alueen ulkopuolelle ylimääräinen solu, jonka arvo peilataan laskenta-alueelta läpäisemättömän reunan suhteen, eli pakotetaan kuvan valkoisen solun arvo samaksi kuin symmetrisesti läpäisemättömän reunan toisella puolella olevan solun (oranssi) arvo Läpäisemätön reuna

  23. Reunaehtoja: numeerinen ratkaisu Hsininen = vakio luku, esim H = 10 m Hvalkoinen = Horanssi Läpäisemätön reuna

  24. 2D – tasapainotila Heterogeeninen / anisotrooppinen akviferi Homogeeninen ja isotrooppinen akviferi -> Laplacen yhtälö 2 D

  25. 2D – tasapainotila Heterogeeninen / anisotrooppinen akviferi ja lähde/nielu-termi 1D 2D

  26. 2D – tasapainotila Heterogeeninen / anisotrooppinen akviferi ja lähde/nielu-termi

More Related