♣ ♦ ♥ ♠ NT JOHDANTO JA SANGI ♣ ♦ ♥ ♠ NT

1. ♣♦♥ ♠ NT JOHDANTO JA SANGI ♣♦♥ ♠ NT

2. BRIDGEN PERUSIDEAT • Parit pelaavat toisiaan vastaan. Pelaajat on nimetty ilmansuuntien mukaan. • POHJOIS-ETELÄ (NS) ja ITÄ-LÄNSI (EW) – parit. • Parin tavoitteena on saada jaosta mahdollisimman suuri pistemäärä. Jos pisteet näyttävät menevän vastustajille, pyritään pitämään heidän pistemääränsä mahdollisimman pienenä. Tavoiteltava pistepotti määräytyy tarjoamisessa. Tikkipeliratkaisee, kumpi pari kirjaa jaon pisteet tililleen. • Tällä kurssilla opiskellaan ensin tikkipeli. • Tikkipeli voidaan pelata valttipelinä tai ilman valttia eli sangina. Ensin opetellaan pelaamaan sangia.

3. Tikki (ilman valttia) • Tikin muodostaa jokaisen pelaajan vuorotellen (myötäpäivään) pelaama kortti • Maantuntopakko • Tikkiin ensimmäisenä pelattu kortti määrää, mitä maata tikkiin on pelattava • Yliottopakkoa ei ole • Pelaajan ei ole pakko pelata suurempaa, peittääedellisen pelaajan • pelaamaa korttia, hän voi myös laistaa. • Tikkiin pelatuista korteista kyseisen maan suurin kortti voittaa tikin. • Tikin voittanut pelaaja pelaa ensimmäisenä seuraavaan tikkiin.

4. Tikki (ilman valttia) Sangipelin säännöt: • Mikäli pelaajalla ei ole pyydettävää maata eli hän ei voi tunnustaa maata, hän saa pelata minkä tahansa kortin kädestään (sakaus) • Tikin voittaa pyydetyn maan korkein kortti • Korttien arvojärjestys: A, K, Q, J, 10 …2 • Seuraavaan tikkiin pelaa ensimmäisenä se pelaaja, joka on voittanut edellisen tikin

5. Bridgen tarjoamisvaihe • Tarjoamisvaiheessa määritellään montako tikkiä parin eli pelinvientipuolen pitäisi vähintään saada • Tarjoamisen aikana sovitaan, pelataanko peli valtin kanssa vai ilman • Tarjoamisen aikana ratkeaa kumpi pelinvientipuolen pelaajista on pelinviejä

6. Bridgen tikkipelivaihe • Ensimmäisen tikin aloittaa pelinviejän vasemmalla puolella istuva pelaaja • Pelinviejän partneri (lepääjä tai pöytä) levittää kaikki korttinsa eteensä pöydälle muiden näkyviin maittain ja suuruusjärjestyksessä • Pelinviejä kiittää partneriaan korteista • Tämän jälkeen lepääjä ei osallistu peliin muuten kuin pelaamalla sen kortin, minkä pelinviejä määrää hänet pelaamaan • Kun pelinviejä näkee lepääjän kortit, hän tekee pelinvientisuunnitelman ennen pelaamistaan • Samaan aikaan myös puolustus miettii keinoja estää pelinviejää saamasta lupaamiaan tikkejä

7.  AQJ75  AQJ75  83  962  -  98632  K104  K104 • Pelaa tikit ensin siitä kädestä, missä sinulla on vähemmän kortteja.

8. PIKATIKIT => TIKKIEN KASVATTAMINEN • Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, joita hän voi ottaa päästämättä vastustajia kiinni(jos joku pelaaja on kiinni, hän on voittanut edellisen tikin ja on kääntämässä seuraavaan).

9. Jos vastustajilla on korkeimmat kortit oman puolemme parhaassa maassa, voidaan tämä maa kasvattaa vahvaksi pelaamalla tätä maata ja antamalla vastustajien korkeiden korttien voittaa tikit. Kasvatettavassa maassa tulee olla joko paljon kortteja, jolloin pienet kortit ("hakut") voivat kasvaa "vahvoiksi", tai korkeita kortteja, jotka kasvavat vastustajien otettua tikkinsä korkeimmilla korteillaan.

10. Jos pelinviejällä sangipelissä ei ole pikatikkejä niin paljon kuin hän on luvannut ottaa, niin ennen näiden pikatikkien ottamista, hän kasvattaa puuttuvat tikit vahvoiksi. Sitoumus 3NT, pelinviejä länsi, lähtökortti ♠Q Pelin päämäärä on voittaa tikkejä mahdollisimman PALJON, ei mahdollisimman NOPEASTI.

11. PELINVIEJÄN "KULTAISIA SÄÄNTÖJÄ" Noudata ensimmäistä sääntöä silloin, kun värissä on "arka" kombinaatio, vastustajilla on jokin tärkeä kortti, jonka sijainnista riippuu pelinviejän tikkimäärä. Noudata toista sääntöä silloin, kun väri on niin vahva, ettei vastustajilla ole yhtään ratkaisevan korkeata kuvakorttia tai, jos heillä on vain ässä.

13. ♣♦♥ ♠ NT PUOLUSTAMISTA JA LEIKKAAMINEN ♣♦♥ ♠ NT

14. PUOLUSTUSPELAAJIEN "KULTAISIA SÄÄNTÖJÄ" Puolustuspelaaja on toinen käsi silloin, kun pelinviejä lähtee tikkiin joko pelaamalla kädestään tai määräämällä pöydästä kortin. Puolustuspelaaja on kolmas käsi silloin, kun partneri lähtee tikkiin. PEITTÄÄ= pelata korkeampi kortti kuin edellinen pelaaja LAISTAA= olla peittämättä

15. Etelä on pelinviejä. Minkä kortin länsi pelaa?

16. Etelä on pelinviejä. Minkä kortin länsi pelaa?

17. Etelä on pelinviejä. Minkä kortin länsi pelaa?

18. Etelä on pelinviejä. Minkä kortin länsi pelaa?

19. Etelä on pelinviejä. Minkä kortin länsi pelaa?

20. PUOLUSTUSPELAAJA KOLMANTENA KÄTENÄ Länsi aloittaa. Pöydästä pelataan nelonen. Minkä kortin itä laittaa?

21. Miksi peräkkäisistä korteista pienin? ♠ Länsi aloittaa pienellä padalla. Kenellä on patasotilas? ♠ Länsi aloittaa pienellä padalla. Mitä patoja etelällä on? Kolmannessa kädessä pelataan peräkkäisistä korteista alin, kun partneri on aloittanut pienellä.

22. Sangipeliä vastaan lähtijä yleensä lähtee pisimmästä maastaan, siitä maasta, missä on eniten kortteja. Jos lähtijän maan korkeimmat kortit ovat arvoltaan peräkkäisiä, hän lähtee korkeansarjan (sekvenssin) korkeimmalla kortilla: ♠ KQJ86 ♠ QJ106 ♠ AKQ42 ♠ 109864 Epäaito sarja♠ KQ107 ♠ J10863 Välisarja ♥AJ1083♥Q10983 Jos lähtijällä ei ole lähtömaan huipussa sarjaa, hän lähtee tämän maan neljänneksi suurimmalla kortilla: ♠ Q9753 ♠ KJ97♠ A108653

23. LÄHTIJÄN PARTNERI pelaa ensimmäiseen tikkiin suurimman tarpeellisen kortin: • kannattaa pyrkiä voittamaan tikkejä • vaikka pelinviejä kuitenkin voittaisi tikin, kannattaa pakottaa hänet käyttämään tikin voittamiseen korkein mahdollinen kortti Kun lähtijän partneri voittaa tikin - joko heti ensimmäisen tai jonkun myöhemmän – hänen tulee palauttaa partnerin maata: • kun hän on lähtemässä johonkin tikkiin, hän pelaa sitä maata, jolla partneri on lähtenyt.

24. LÄHTIJÄN PARTNERI pelaa ensimmäiseen tikkiin suurimman tarpeellisen kortin: • kannattaa pyrkiä voittamaan tikkejä • vaikka pelinviejä kuitenkin voittaisi tikin, kannattaa pakottaa hänet käyttämään tikin voittamiseen korkein mahdollinen kortti W AJ87 11-7=4 Etelällä ei ole yhtään 7 suurempaa korttia. Kun lähtijän partneri voittaa tikin - joko heti ensimmäisen tai jonkun myöhemmän – hänen tulee palauttaa partnerin maata: • kun hän on lähtemässä johonkin tikkiin, hän pelaa sitä maata, jolla partneri on lähtenyt.

25. Sangipuolustamisen periaatteet • Tarkoituksena on kasvattaa tikkejä omasta vahvasta tai pitkästä väristä • Tyypillinen sangipuolustus etenee seuraavasti: • Lähtijä aloittaa pisimmästä ja vahvimmasta väristään • Aina, kun puolustus voittaa tikin, jatketaan aloitusvärin pelaamista • Joskus lähtijän partneri näkee esim. lepääjän korteista, että lähtöväriä ei pidä pelata, tai hänellä ei ole enää kyseistä väriä • Tällöin hänen kannattaa pelata omaa vahvaa väriään tai väriä, joka on pöydässä heikko • Puolustajien ei pidä kovin usein vaihtaa pelattavaa väriä, vaan on hyvä on hyvä jatkaa saman värin kasvatusyritystä

26. Matti Niemen Opi 2000-luvun BRIDGEÄ s. 5-22 joka kappaleessa on tehtäviä ja vastaukset takana Riitta-Liisan Power Point-esitykset löytyvät osoitteesta: http://salonbk.nettisivu.org/ Linkit: Peruskurssi- ja jatkokurssimateriaalia Peruskurssimateriaalia (vihreällä pohjalla) Power Point esitykset