Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 Vastuullinen lahjoittaminen ry

Järjestöjen taloudelliset • toimintaedellytykset 2014 • Vastuullinen lahjoittaminen ry

Järjestöjen taloudelliset • toimintaedellytykset 2014 • Taloustutkimus Oy • Katja Mikkonen Kari Niklander • 24.2.2014

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl SISÄLLYSLUETTELO • Johdanto4 • Keskeiset tulokset 7 • Vastaajien taustatiedot 9 • Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset • Kansalaisjärjestöjen toiminnan merkitys yhteiskunnalle 12 • Julkisen rahoituksen kehityssuunta 14 • Hallitusohjelman toteutuminen17 • Vuoden 2015-2019 hallitusohjelman kirjaus 23 • Suhtautuminen hallituksen esitykseen uudesta rahankeräyslaista 25 • Yleishyödyllisten yhteisöjen keräyskulujen arvonlisäverotus 27 • Sopiva prosenttiosuus varainhankinnan ja hallinnon kuluihin 29 • Sääntelyn yhdenmukaistaminen EU-tasolla 31 • Valtiovallan rooli lahjoituskulttuurin ylläpitämisessä 39 • Valtiovallan rooli kansalaisaktiivisuuden ja lahjoitusinnon lisääjänä 41

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl TUTKIMUKSEN TOTEUTUS • Taloustutkimus on toteuttanut tämän tutkimuksen Vastuullinen lahjoittaminen ry:n (VaLa), Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE:n, kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa ry:n, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n toimeksiannosta. • Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää päättäjien ja järjestöille merkittävien sidosryhmien arvioita ja mielipiteitä kansalaisjärjestöjen varainhankinnasta ja rahankeräyksistä sekä onko järjestöjen toivomat julkisen sektorin toimet edistyneet ja tukeneet oman varainhankinnan mahdollistamista. • VaLavastasi virkamiesten rekisterin muodostamisesta ja toimitti Taloustutkimukselle virkamiesten nimet ja suorat puhelinnumerot tai ministeriön vaihteen numerot. Taloustutkimus kokosi kansanedustajien ja EU-vaaliehdokkaiden haastattelurekisterin. Tavoitteena oli haastatella kansanedustajia ja EU-vaaliehdokkaita joka puolueesta suunnilleen poliittisten voimasuhteiden mukaisesti. Tavoitteesta jouduttiin hieman tinkimään, koska joitain etukäteen sovittuja haastatteluja ei lupauksista huolimatta saatu sovittuina aikoina tehtyä (erityisesti kansanedustajat). • Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 96 seuraavissa kohderyhmissä: • Kansanedustajat tavoite n=50, toteutunut n=44 • EU-vaaliehdokkaat (ilm. 20.1. mennessä) tavoite n=20, toteutunut n=21 • Järjestöjen toimintaa lähellä olevat ministeriöt tavoite n=30, toteutunut n=31 • UM, OKM, STM, VM, OM, SM, YM ja TEM • Puhelinhaastattelut toteutettiin 21.1 - 14.2.2014 välisenä aikana. Yhden haastattelun keskimääräinen kesto oli noin 12-13 minuuttia. Haastattelutyöhön osallistui 2 Taloustutkimuksen koulutettua tutkimushaastattelijaa. • Vastaavat tutkijat Taloustutkimuksessa: • Katja Mikkonen, 010 7585 5257, 040 844 0924, katja.mikkonen@taloustutkimus.fi • Kari Niklander, 010 758 5 5283, 0400 318 254, kari.niklander@taloustutkimus.fi

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl • Tietojen käsittely: Atk-tulostus on tehty Taloustutkimuksen laitteistoilla ja ohjelmistoilla. • Taloustutkimus käsittelee aina kaikkia tutkimuksiin liittyviä, sekä asiakkailta saatuja että tutkimuksen yhteydessä syntyneitä, tietoja ehdottoman luottamuksellisina. • Kenttätyön validointi: ”Kenttätyön validoinnin tarkoituksena on varmistaa, että kenttätyöntekijöiden suorittama tiedonkeruu on suoritettu projektiohjeiden mukaisesti sisältäen tutkimuslomakkeiden ja yleisten vaatimusten seuraamisen. Taloustutkimuksessa on kirjattu tarkat menettelyohjeet validoinnin toteuttamisesta eri tiedonkeruumenetelmien kohdalla. Validointeja seurataan sekä projekti- että haastattelijakohtaisesti. Haastattelemalla tehdystä tiedonkeruusta 10 %:a uudelleen kontaktoidaan pääsääntöisesti puhelimitse ja/tai sähköisesti laadun varmistamiseksi. Haastatteluja voidaan tarkkailla myös kuuntelemalla 5 %:a haastatteluista vähintään 75 %:sesti. Muissa menetelmissä käytetään tietotallenteiden tarkastusta ja/tai valvontaa.” • SGS Fimko on myöntänyt Taloustutkimukselle sekä ISO 9001:2008 että ISO 20252 -laatusertifikaatit, ja tämän projektin kaikki vaiheet on toteutettu näiden standardien sekä Suomen lakien mukaisesti. • Taloustutkimus on sitoutunut noudattamaan ESOMARin ja Kansainvälisen Kauppakamarin yhdessä julkaisemia tutkimusalan kansainvälisiä perussääntöjä.

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Tutkimustulosten julkistaminen (adhoc -tutkimukset) • Tilaajan toimeksiannosta toteutettujen tutkimusten (ad hoc -tutkimukset) tuloksia julkistettaessa on huomioitava seuraavat asiat: • Tutkimuksen tilaaja voi julkistaa tilaamansa tutkimuksen tuloksia, kunhan julkaistut tulokset eivät ole harhaanjohtavia. • Kun tutkimustuloksia julkaistaan, tulee selvästi erottaa tulokset ja niiden tulkinta. Vastuun tutkimustulosten julkaisemisen oikeellisuudesta ja asianmukaisuudesta kantaa yleensä tekijänoikeuden haltija. • Julkistamisen yhteydessä on aina mainittava tutkimuksen nimi, toteutusaika ja tutkimuksen tekijä, Taloustutkimus Oy. • Taloustutkimus Oy voi julkaista tutkimustulokset esimerkiksi alan konferensseissa, jos asiasta on sovittu tutkimusprojektin toimeksiantajan kanssa. • Toivomme, että lähetätte suunnittelemanne julkaisun (lehtiartikkeli, verkossa julkaistava tiedote tms.) Taloustutkimus Oy:hyn tarkastettavaksi ennen sen julkaisemista. Lisäksi toivomme, että toimitatte meille tiedon siitä, missä ja milloin asia julkaistaan, jotta voimme vastata meille mahdollisesti tuleviin kysymyksiin.

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl KESKEISET TULOKSET 1(2) • Kansalaisjärjestöjen toiminnalla on merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle. Tätä mieltä ovat kaikki tutkimukseen haastatellut. Useimmissa perusteluissa korostui se, että kansalaisjärjestöt tukevat julkisen sektorin toimintaa tekemällä paljon sellaista tärkeää työtä, johon valtio tai kunta ei pysty tai se tulee niille paljon kalliimmaksi. Järjestöt myös ottavat kantaa tärkeisiin asioihin ja tuovan esille sellaisia yhteiskunnallisia näkökulmia, mitä muut eivät nosta. Ne ovat myös alansa asiantuntijoita sekä vaikuttajia, joita päättäjät kuuntelevat aiempaa tarkemmin. • Arviot julkisen rahoituksen osuudesta järjestöjen toiminnassa ja tulevaisuuden kehityssuunnastajakaa mielipiteitä. Pienen osan (6%) mielestä julkinen rahoitus järjestöjen toimintaan lisääntyy. Monen (42 %) mielestä se pysyy ennallaan tai vähenee (51 %). Sopiva prosenttiosuus järjestöjen julkiselle rahoitukselle olisi keskimäärin 41. Hyvin moni (53 %) ei osannut kertoa sopivaa prosenttiosuutta. • Hallitusohjelma ei ole toteutunut hyvin missään kansalaisjärjestöjä koskevassa osa-alueessa. Huonoiten on toteutunut lahjoitusten verovähennysoikeuden kehittämisen ja verovapauden selkeyttämisen osalta. Hallituspuolueiden edustajissa on eniten niitä, joiden mielestä hallitusohjelma on onnistunut lähes kaikissa osa-alueissa hyvin. Vastaavasti opposition edustajat ovat kaikista osa-alueista sitä mieltä, että ne ovat toteutuneet hallitusohjelmassa huonosti. Myös EU-meppiehdokkaat ovat muita useammin sitä mieltä, että vapaaehtoistyön aseman ja verovapauden selkeyttäminen sekä lahjoitusten verovähennysoikeuden kehittäminen eivät ole toteutuneet hallitusohjelmassa. • Valtaosan mielestä vuoden 2015-2019 hallitusohjelmassa tulee olla kirjaus järjestöjen taloudellisten toimintaedellytysten parantamisesta. Muita selvästi useammin tätä mieltä ovat EU-meppiehdokkaat sekä hallituspuoleen edustajat. • Hallituksen ehdotukseen rahankeräyksestä toiminnan rahoittamisen muotona tulevaisuudessa jakaa jonkin verran mielipiteitä. Enemmistö suhtautuu ehdotukseen myönteisesti. Melko moni (32 %) kuitenkin varauksella. Myönteisimmin hallituksen ehdotukseen suhtautuvat EU-meppiehdokkaat sekä hallituspuolueen edustajat.

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl KESKEISET TULOKSET 2(2) • Myönteisesti hallituksen ehdotukseen suhtautuvat perustelevat kantaansa sillä, että ehdotus antaa järjestöille valinnan vapautta, mahdollisuuksia ja monipuolistaa keinovalikoimaa. Monen mielestä se myös selkeyttää nykyistä tilannetta ja on väistämättä suunta, johon ollaan menossa julkisen rahoituksen osuuden vähentyessä. Osa korostaa silti, että reunaehdot ja toimivuus täytyy ensin katsoa. Kriittisesti hallituksen ehdotukseen perustelevat puolestaan näkemystään sillä, että kirkolla on jo verotusoikeus ja yliopistotoimintaa rahoitetaan jo verovaroilla. Se on epäreilua pieniä järjestöjä kohtaan, joiden varainhankinta tulisi myös turvata. • Selvän enemmistön mielestä yleishyödyllisten yhteisöjen keräyskulujen arvonlisäverotusta tulisi keventää. Tätä mieltä ovat muita useammin ministeriöiden edustajat. Kansanedustajissa on muita selvästi enemmän niitä, joiden mielestä keräyskulujen arvonlisäverotusta ei tulisi keventää. • Sopiva prosenttiosuus, jonka järjestö voisi käyttää tuloistaan varainhankinnan ja hallinnon kuluihin on keskimäärin 20. Myös tässä asiassa osa (31 %) ei osannut sanoa sopivaa prosenttiosuutta. • Hyvin yksimielisesti suhtaudutaan myös rajat ylittävän lahjoittamisen sääntelyn yhdenmukaistamiseen EU-tasolla. Pieni osa (17 %) on tästä asiasta eri mieltä. Useimmin eri mieltä ovat opposition edustajat. Myös EU-meppiehdokkaissa on muita useammin niitä, joiden mielestä sääntelyä ei tulisi yhdenmukaistaa. Lähes kaikkien eri osa-alueiden sääntelyn yhdenmukaistamiseen EU-tasolla suhtaudutaan myös pääosin myönteisesti. Eniten mielipiteitä jakaa yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverotus. • Valtiovallan rooli koetaan tärkeänä lahjoittamisen ja tukemisen tunnetuksi tekemisen kannalta. Selvästi useimmin tätä mieltä ovat hallituspuolueen edustajat sekä EU-meppiehdokkaat. Sen sijaan ministeriöiden edustajat eivät pidä valtiovallan roolia tässä asiassa tärkeä. • Tutkimuksen lopussa oli mahdollisuus ideoida, miten valtiovalta voisi lisätä kansalaisaktiivisuutta ja kansalaisten lahjoitusintoa. Suurin osa ehdotuksista koski verotusta ja verovähennysoikeutta sekä tiedottamisen lisäämistä. Hyvin moni peräänkuulutti myös kansalaistoiminnalle myönteisen ilmapiirin vahvistamista ja kannustamista sekä viestiä tärkeästä työstä, mitä kansalaisjärjestöt tekevät.

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT • Kohderyhmästä selvitettiin seuraavat taustatiedot: • Sukupuoli • Aktiivisuus kansalaisjärjestötoiminnassa • Seuraava kysymys liittyy omaan aktiivisuuteenne kansalaisjärjestötoiminnassa. Oletteko jäsenenä jossain kansalaisjärjestössä? • Entä toimitteko luottamushenkilönä jossain kansalaisjärjestössä? • Oletteko säännöllinen lahjoittaja? • Rekisteristä saatiin suoraan seuraavat aineiston kohderyhmätiedot: • Kansanedustajat • Puolue, jonka edustaja • EU-vaaliehdokkaat (ilm. 20.1. mennessä) • Puolue, jonka edustaja • Järjestöjen toimintaa lähellä olevat ministeriöt • UM, OKM, STM, VM, OM, SM, YM ja TEM

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Taustatiedot kaikki vastaajat, n=96

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Kansalaisjärjestöjen toiminnan merkitys yhteiskunnalle • Aivan haastattelun aluksi kysyttiin: • Aluksi kysyn, kuinka paljon mielestänne kansalaisjärjestöjen toiminnalla on merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle? • paljon merkitystä • jonkin verran merkitystä • ei merkitystä • (Jos paljon/jonkin verran merkitystä) Voisitteko perustella lyhyesti, miksi mielestänne kansalaisjärjestöjen toiminta on yhteiskunnallisesti merkittävää? Mitä muita syitä? (Avoin) • (Jos ei merkitystä) Voisitteko perustella lyhyesti, miksi kansalaisjärjestöjen toiminta ei ole yhteiskunnallisesti merkittävää? Mitä muita syitä?(Avoin) • Kaikkien mielestä kansalaisjärjestöjen toiminnalla on merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle. Kukaan ei ole tästä asiasta eri mieltä. Kansanedustajat katsovat muita useammin kansalaisjärjestöillä olevan paljon merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle. • Kansalaisjärjestöjen yhteiskunnallisen roolin merkittävyyttä perusteltiin sillä, että ne tukevat julkisen sektorin toimintaa tekemällä paljon sellaista tärkeää työtä, johon valtio tai kunta ei pysty tai se tulee niille paljon kalliimmaksi. Järjestöjen koetaan myös ottavan kantaa tärkeisiin asioihin ja tuovan esille sellaisia yhteiskunnallisia näkökulmia, mitä muut eivät nosta. Niiden koetaan olevan alansa asiantuntijoita sekä vaikuttajia, joita päättäjät ovat alkaneet kuunnella entistäkin enemmän.

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Kansalaisjärjestöjen toiminnan merkitys yhteiskunnalle n=kaikki vastaajat

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Julkisen rahoituksen kehityssuunta • Kaikille kerrottiin ja heiltä kysyttiin: • Suomessa on perinteisesti myönnetty julkista rahoitusta järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan ja monella sektorilla julkisten avustusten osuus rahoituksesta on korkea. Mikä seuraavista vastaa parhaiten omaa näkemystänne tulevaisuuden kehityssuunnasta? • julkinen rahoitus järjestöjen toimintaan lisääntyy • pysyy ennallaan • vähenee ja järjestöjen tulee hankkia yhä suurempi osuus rahoituksestaan yksityisen rahoituksen kautta mm. yksityisiltä lahjoittajilta • Mikä olisi mielestänne sopiva prosenttiosuus järjestöjen julkiselle rahoitukselle keskimäärin? • Julkinen rahoitus jakaa mielipiteitä. Hyvin harvan (6%) mielestä julkinen rahoitus järjestöjen toimintaan lisääntyy. Sen sijaan hyvin monen (42 %) mielestä julkinen rahoitus pysyy ennallaan tai vielä useamman mielestä vähenee (51 %). Eniten julkisen rahoituksen vähenemistä ennustaa EU-meppiehdokkaat. • Järjestöjen julkiselle rahoitukselle sopiva prosenttiosuus on keskimäärin 41. Hyvin moni (53 %) ei osannut sanoa sopivaa prosenttiosuutta.

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Julkisen rahoituksen kehityssuunta n= kaikki vastaajat

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Mikä on sopiva prosenttiosuus järjestöjen julkiselle rahoitukselle keskimäärin? n= kaikki vastaajat

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Hallitusohjelman toteutuminen • Kaikille kerrottiin ja heiltä kysyttiin: • Vuonna 2011 hallitusohjelmassa päätettiin kansalaisjärjestöjen osalta seuraavaa: Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä vapaaehtois- ja vertaistuen, auttamistyön ja erityispalvelujen tuottajina vahvistetaan, resursointia parannetaan sekä varainhankintaa ja verovapautta selkeytetään. • Kuinka hyvin hallitusohjelma on mielestänne seuraavissa kansalaisjärjestöjä koskevissa osa-alueissa toteutunut? Vastatkaa asteikolla 5-1, 5=Erittäin hyvin, 4=Melko hyvin, 3=Ei hyvin eikä huonosti, 2=Melko huonosti, 1=Erittäin huonosti 0=EOS. • vapaaehtoistyön aseman selkeyttäminen • varainhankinnan selkeyttäminen • verovapauden selkeyttäminen • lahjoitusten verovähennysoikeuden kehittäminen • Valtaosan mielestä hallitusohjelma ei ole toteutunut hyvin missään kansalaisjärjestöjä koskevassa osa-alueessa. Huonoiten on toteutunut lahjoitusten verovähennysoikeuden kehittämisen ja verovapauden selkeyttämisen osalta. Hallituspuolueiden edustajissa on eniten niitä, joiden mielestä hallitusohjelma on onnistunut lähes kaikissa osa-alueissa hyvin. • Opposition edustajat ovat kaikista osa-alueista sitä mieltä, että ne ovat toteutuneet hallitusohjelmassa huonosti. Myös EU-meppiehdokkaat ovat muita useammin sitä mieltä, että vapaaehtoistyön aseman ja verovapauden selkeyttäminen sekä lahjoitusten verovähennysoikeuden kehittäminen eivät ole toteutuneet hallitusohjelmassa.

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Kuinka hyvin hallitusohjelma on toteutunut kansalaisjärjestöjä koskevissa osa-alueissa kaikki vastaajat, n=96

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Vapaaehtoistyön aseman selkeyttäminen n= kaikki vastaajat

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Varainhankinnan selkeyttäminen n= kaikki vastaajat

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Verovapauden selkeyttäminen n= kaikki vastaajat

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Lahjoitusten verovähennysoikeuden kehittäminen n= kaikki vastaajat

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Vuoden 2015-2019 hallitusohjelman kirjaus • Kaikilta kysyttiin: • Mitä mieltä olette, tulisiko vuoden 2015-2019 hallitusohjelmassa olla kirjaus järjestöjen taloudellisten toimintaedellytysten parantamisesta? • Kyllä / Ei / En osaa sanoa • Enemmistön mielestä vuoden 2015-2019 hallitusohjelmassa tulee olla kirjaus järjestöjen taloudellisten toimintaedellytysten parantamisesta. Muita selvästi useammin tätä mieltä ovat EU-meppiehdokkaat sekä hallituspuoleen edustajat.

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Tulisiko vuoden 2015-2019 hallitusohjelmassa olla kirjaus järjestöjen taloudellisten toimintaedellytysten parantamisesta n=kaikki vastaajat

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Suhtautuminen hallituksen esitykseen uudesta rahankeräyslaista • Kaikille kerrottiin ja heiltä kysyttiin: • Liittyen kansalaisjärjestöjen varainhankinnan selkeyttämiseen hallituksen esitys uudesta rahankeräyslaista on nyt lausuntokierroksella. Lakiehdotuksessa on tarkasteltu keräystahojen yleishyödyllisyyttä ja mm. laajennettu luvansaamista kirkoille ja yliopistoille. Miten te itse suhtaudutte tähän hallituksen ehdotukseen rahankeräyksestä toiminnan rahoittamisen muotona tulevaisuudessa? • Erittäin myönteisesti / Melko myönteisesti / Pienellä varauksella / Suurella varauksella • (Jos myönteisesti) Voisitteko perustella lyhyesti vastaustanne? • (Jos varauksellisesti) Voisitteko perustella vastaustanne lyhyesti? • Hallituksen ehdotukseen rahankeräyksestä toiminnan rahoittamisen muotona tulevaisuudessa jakaa jonkin verran mielipiteitä. Valtaosa suhtautuu siihen kuitenkin myönteisesti. Aika moni (32 %) suhtautuu siihen silti varauksella. Selvästi muita myönteisimmin hallituksen ehdotukseen suhtautuvat EU-meppiehdokkaat sekä nykyisen hallituspuolueen edustajat. • Myönteisesti suhtautuvat kokevat järjestöjen tekevän yleishyödyllisiä hankkeita ja perustelevat kantaansa sillä, että hallituksen ehdotus antaa järjestöille valinnan vapautta, mahdollisuuksia ja monipuolistaa keinovalikoimaa. Monen mielestä se myös selkeyttää nykyistä tilannetta ja on väistämättä suunta, johon ollaan menossa julkisen rahoituksen osuuden vähentyessä. Osa korostaa silti, että reunaehdot ja toimivuus täytyy ensin katsoa. • Kriittisesti suhtautuvat perustelevat näkemystään sillä, että kirkolla on jo verotusoikeus ja yliopistotoimintaa rahoitetaan jo verovaroilla. Se on epäreilua pieniä järjestöjä kohtaan, joiden varainhankinta tulisi myös turvata.

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Miten suhtautuu hallituksen ehdotukseen rahankeräyksestä toiminnan rahoittamisen muotona tulevaisuudessa? n=kaikki vastaajat

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Yleishyödyllisten yhteisöjen keräyskulujen arvonlisäverotus • Kaikilta kysyttiin: • Pitäisikö mielestänne yleishyödyllisten yhteisöjen keräyskulujen arvonlisäverotusta keventää? • Kyllä • Ei • En osaa sanoa • Hyvin yksimielisiä ollaan myös siitä, että yleishyödyllisten yhteisöjen keräyskulujen arvonlisäverotusta tulisi keventää. • Muita ryhmiä hieman useammin tätä mieltä ovat ministeriöiden edustajat. Kansanedustajissa ja hallituspuolueen edustajissa on muita selvästi enemmän niitä, joiden mielestä keräyskulujen arvonlisäverotusta ei tulisi keventää.

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Pitäisikö yleishyödyllisten yhteisöjen keräyskulujen arvonlisäverotusta keventää? n=kaikki vastaajat

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Sopiva prosenttiosuus varainhankinnan ja hallinnon kuluihin • Kaikille kerrottiin ja heiltä kysyttiin: • Vapaaehtoisvoimin toimivien järjestöjen lisäksi Suomessa on paljon ammattimaisesti palkatulla henkilökunnalla toimivia yhteisöjä. Mediassa nostetaan järjestöjen kulurakennetta usein esille. • Mikä olisi mielestänne sopiva prosenttiosuus keskimäärin, jonka järjestö voi käyttää tuloistaan varainhankinnan ja hallinnon kuluihin? • Sopivan prosenttiosuuden katsotaan olevan keskimäärin 20. Sen osuuden järjestö voisi käyttää tuloistaan varainhankinnan ja hallinnon kuluihin. Myös tässä asiassa aika moni (31 %) ei osannut sanoa sopivaa prosenttiosuutta.

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Mikä olisi sopiva prosenttiosuus keskimäärin, jonka järjestö voi käyttää tuloistaan varainhankinnan ja hallinnon kuluihin? n= kaikki vastaajat

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Sääntelyn yhdenmukaistaminen EU-tasolla • Kaikille kerrottiin ja heiltä kysyttiin: • Seuraava aihealue liittyy rajat ylittävään lahjoittamiseen ja sen sääntelyyn EU-tasolla. Rajat ylittävä lahjoittaminen lisääntyy. Miten te itse suhtaudutte rajat ylittävän lahjoittamisen sääntelyyn EU-tasolla. Tulisiko sääntelyä EU-tasolla yhdenmukaistaa? • Kyllä / Ei / En osaa sanoa • Entä, tulisiko seuraavien osa-alueiden, joilla on vaikutuksia yleishyödyllisten yhteisöjen taloudellisiin toimintaedellytyksiin sääntelyä yhdenmukaistaa EU-tasolla? LUE: Joukkorahoituksella tarkoitetaan tässä yhteydessä tapaa kerätä rahoitusta henkilöiden ja organisaatioiden hankkeille sekä yritysten toimintaan. Rahoitus kerätään joukolta, usein internetissä toimivien palvelualustojen kautta. Ajatuksena on kerätä suhteellisen pieniä summia rahoitusta suurelta joukolta ihmisiä halutun rahoitusmäärän saavuttamiseksi. • Rahankeräyslupamenettely • Joukkorahoitus • Henkilötietolainsäädäntö • Pankkipalvelumuutokset (SEPA) • Yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverotus • Rajat ylittävän lahjoittamisen sääntelyn yhdenmukaistamiseen EU-tasolla suhtaudutaan myös hyvin yksimielisesti. Kovin moni ei ole tästä asiasta eri mieltä. Muita useammin eri mieltä ovat opposition edustajat ja EU-meppiehdokkaat. • Eri osa-alueiden sääntelyn yhdenmukaistamiseen EU-tasolla suhtaudutaan jo hieman varauksellisimmin, mutta kuitenkin pääasiassa myönteisesti. Eniten mielipiteitä jakaa yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverotus.

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Tulisiko sääntelyä EU-tasolla yhdenmukaistaa n=kaikki vastaajat

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Tulisiko seuraavien osa-alueiden, joilla on vaikutuksia yleishyödyllisten yhteisöjen taloudellisiin toimintaedellytyksiin sääntelyä yhdenmukaistaa EU-tasolla kaikki vastaajat, n=96

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Rahankeräyslupamenettely n=kaikki vastaajat

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Joukkorahoitus n=kaikki vastaajat

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Henkilötietolainsäädäntö n=kaikki vastaajat

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Pankkipalvelumuutokset (SEPA) n=kaikki vastaajat

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverotus n=kaikki vastaajat

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Valtiovallan rooli lahjoituskulttuurin ylläpitämisessä • Kaikilta kysyttiin: • Kun ajatellaan lahjoittamisen ja tukemisen tunnetuksi tekemistä ja lahjoituskulttuurin ylläpitämistä, mikä olisi mielestänne valtiovallan rooli tässä asiassa? • Ratkaisevan tärkeä • Melko tärkeä • Ei lainkaan tärkeä • Lähes kaikki pitävät valtiovallan roolia tärkeänä lahjoittamisen ja tukemisen tunnetuksi tekemisen kannalta. Muita selvästi useammin ratkaisevan tärkeäksi valtiovallan roolin tässä asiassa kokevat hallituspuolueen edustajat. • Muita selvästi useammin tätä mieltä ovat hallituspuolueen edustajat sekä EU-meppiehdokkaat. Sen sijaan ministeriöiden edustajat katsovat muita useammin, että valtiovallan rooli ei ole tässä asiassa tärkeä.

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Valtiovallan rooli lahjoittamisen ja tukemisen tunnetuksi tekemisessä sekä lahjoituskulttuurin ylläpitämisessä n= kaikki vastaajat

T-12197 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Valtiovallan rooli kansalaisaktiivisuuden ja lahjoitusinnon lisääjänä • Haastattelun lopuksi kaikille kerrottiin ja heiltä kysyttiin: • Noin 70 % suomalaisista osallistuu tavalla tai toisella kansalaisjärjestöjen toiminnan tukemiseen ja noin kolmasosa on lahjoittajia. Miten valtiovalta voisi lisätä kansalaisaktiivisuutta ja kansalaisten lahjoitusintoa Suomessa? • Valtaosa ehdotuksista koski verotusta ja verovähennysoikeutta sekä tiedottamisen lisäämistä. Useampi peräänkuulutti myös kansalaistoiminnalle myönteisen ilmapiirin vahvistamista ja kannustamista sekä viestintää ja tiedottamista siitä tärkeästä työstä, mitä kansalaisjärjestöt tekevät. Yksittäisiä ehdotuksia kohderyhmittäin: • Verovähennysoikeudella. (EU-meppiehdokas) • Tukemalla verotuksellisesti, tuomalla esille julkisuudessa (kansanedustajat) • Verovähennys, myönteinen tiedottaminen (kansanedustajat) • Verovähennysoikeus (kansanedustajat) • Verovähennykset lahjoituksista (ministeriöt) • Tiedottaminen ja informaatio-ohjaus (ministeriöt) • Tiedotusta lisäämällä (kansanedustajat) • Varmaankin korostamalla omassa viestinnässään kansalaisjärjestöjen ja kolmannen sektorin merkitystä lainsäädännölle. Korostamalla sitä miten paljon niitä kuunnellaan, ja miten paljon niillä on merkitystä yhteiskunnalle. Kaikki lähtee tiedotuksesta. (EU-meppiehdokas) • Julkisuuskampanja, jolla kerrotaan että lahjoittaminen on turvallista ja järkevää (ministeriöt) • Jo ennestäänkin kansalaistoiminnalle myönteistä ilmapiiriä vahvistamalla. Tulee korostaa sitä kuinka positiivista on, että Suomessa on yleishyödyllisiä järjestöjä. Tällaisen ilmapiirin vahvistaminen on se mitä hallitus voisi tehdä. (EU-meppiehdokas) • Kertomalla järjestöjen tekemästä hyvästä työstä (ministeriöt) • Ministeriöissä pitäisi ottaa käyttöön kansalaisjärjestöstrategia (ministeriöt) • Pitäisi laatia laki vapaaehtoistyöstä sen edellytyksistä ja selkeyttää sitä. Lisäksi tulisi selkeyttää talkootyötä ja talkootyön rajatapauksia. Samoin tarvittaisiin myös koko yleishyödyllisyyys-käsitteen selkeyttämistä. (EU-meppiehdokas) • Edistää asennemuutosta: pidetään hankalana ja byrokraattisena eli pitäisi lieventää säädöksia.(ministeriöt) • Rohkaista antamaan lahjoituksia sellaisille järjestöille, joiden kautta lahjoitus menee varmasti perille. (kansanedustajat) Kaikki avoimet vastaukset on koottu erilliseen Excel-liitteeseen vastaajakohderyhmittäin.

Kiitos. Kerromme mielellämme lisää. Katja Mikkonen Kari Niklander • etunimi.sukunimi@taloustutkimus.fi • puh. 010 7585 11

Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 Vastuullinen lahjoittaminen ry