ROOMALAISEN OIKEUDEN MERKITYS LÄNSIMAISELLE SIVILISAATIOLLE

1. ROOMALAISEN OIKEUDEN MERKITYS LÄNSIMAISELLE SIVILISAATIOLLE Johdanto Roomalaisen oikeuden luonne Kreikka Keskiajan oikeustiede Innovaatioita Roomalaisen oikeuden vaikutus Roomalainen oikeus ja Euroopan unioni

2. Johdanto • Aiheen ajankohtaisuus; demokratia; yhteiskunnallinen vallanjako; yhteiskunnallisen järjestyksen ylläpito, ylä- ja alaluokan välinen suhde, (”leipää ja sirkushuveja”!), oikeudellinen ajattelu (periaatteet); • Merkitys valtava; vrt. rationaalinen ajattelu (Ateena) ja kristinusko (Jerusalem); • Aihealueen laajuus: ”kaksi kertaa” tuhat vuotta! • Roomalaisen yhteiskunnan muutos: maatalousyhteiskunnasta vaihdannan ja jopa teollisuuden varassa toimivaan yhteiskuntaan; • Valloitukset, orjuus; • Rooman imperiumin tuhoutumiset syyt? Historiografinen kiistakysymys; • Historiasta oppiminen (klassinen kasvatus)

3. Roomalaisen oikeuden luonne • Tutkimuksen traditiot; dogmaattinen ja historiallinen (kontekstuaalinen); • Roomalainen oikeus on tapauskohtaisesti kehitettyä oikeutta (ei ”tieteellistä”); • Juristioikeutta (preetorien kehittämää); • 449 ekr: XII Taulun laki: kasuistinen, ankara, muotosidonnainen; • Oikeuden luominen (preetorien ohella): papisto, senaatti, kansankokous, keisari; • Yksityisoikeus ytimessä; perhe, omistaminen, sopimukset (jopa sopimusvapaus), vaihdanta; • Lainsäädäntö sai suuremman merkityksen vasta keisarivallan aikana; • Joustavaa, yhteiskunnan muutokseen sopeutuvaa oikeutta; tarvittaessa ”jokaiselle jotakin”; • Menettelyn ja aineellisen oikeuden yhteys; muotosidonnaisuus; vaatimuksen toteuttaminen edellytti oikean kannekaavan valitsemista. Menettely muuttui joustavammaksi yhteiskunnallisen muutoksen myötä; • Ankara (”kehittymätön) rikosoikeus (erityisesti keisarivallan aikana); • Perheenpään vahva valta;

4. Kreikka • Solonin reformit (594 ekr); • Ylä- ja alaluokan välisen kuilun jyrkkeneminen; • Solon valittiin ”lakimiessovittelijaksi”, jonka tehtävänä oli luoda pelisäännöt, jotka turvasivat yhteiskuntarauhan; • Ehdotuksia: velkaorjuuden lakkauttaminen, yläraja maanomistukselle, koronoton kielto, päätöksentekojärjestelmä, jossa myös alaluokalla oli mahdollisuus vaikuttaa; • Antiikin oikeuskulttuureissa säädettiin lukuisia lakeja, joilla oli osapuilleen sama tavoite!

5. Keskiajan oikeustiede • Oikeustieteen synty 1100-luvulla yliopistoissa; • Itä-Rooman keisari Justinianuksen kodifikaatio CorpusIurisCivilis (529-534 jkr): tavoitteena oikeudellinen yhtenäisyys, hallinnon ja verotuksen tehostaminen; kaikenkattava lakiteos (tulkintakielto); • Kodifikaatioon kerättiin lainsäädäntöä sekä oikeustapauksia ja juristien laintulkintoja (Digesta osa); • Tutkimukselle yliopistoissa oli sosiaalinen tilaus; hallitsijanvallan vahvistuminen, vaihdannan - erityisesti kaupankäynnin – vilkastuminen: tulkinnoilla on käyttöarvoa oikeudellisissa kiistoissa; • Glossaattorit ja konsiliaattorit (koulukuntia): edellisten mielenkiinnon kohteena oli julkisoikeus, jälkimmäisen yksityisoikeus; • Skolastinen metodi, ”moderni” oikeustieteen matriisi: normien tulkinta ja systematisoiminen; • Oikeudellisia ”innovaatioita”, joilla on ollut merkitystä tähän päivään saakka; • Kanoninen (kirkon) oikeus, jossa oli omat oikeuslähteet : DecretumGratiani (1140); kehittynein oikeudellinen kerrostuma (vrt. hallinto: Paavillinen vallankumous); • Kirkon intressit mm. perheoikeudessa ja prosessioikeudessa; • Kirkollisen ja maallisen vallan välinen valtataistelu; • Roomalaisen (roomalais-kanonisen; iuscommune) oikeuden käyttö ja roomalaiseen oikeuteen kohdistettu kritiikki (”yläluokkaista”, ”epäkansallista”)

6. Innovaatioita • Keisarin (yksin)vallan legitimaatio; • Pactasuntservanda (sopimuksen sitovuus); • Oppi jaetusta omistusoikeudesta (vrt. hovioikeuksien käytäntö Ruotsissa 1600-luvulla); • Tahallisuus vs. tuottamus: syyksiluettavuuden asteet; • Legaalinen todistusteoria; • Yhtiöt, luototuksen instrumentit (vekselit, shekit); • Kansainvälinen yksityisoikeus: uusi oikeudenala; • Oikeudellinen systematiikka: modernin oikeustieteen ”matriisi” (Aarnio)

7. Roomalaisen oikeuden vaikutus • Iuscommune, roomalais-kanoninen oikeus (vrt. muut oikeudelliset kerrostumat); • Yliopistot sosiaalisen nousun väylänä (vrt. suomalaisten opintie; Nuorteva 1994) • Suoraan sovellettavaa oikeutta (1495 Saksan keisarikunnan valtiollinen kamarioikeus ), jonka merkitys oli suurimmillaan keskiajalta valistuksen aikakaudelle; • Alueiden väliset erot; vaikutus suurinta eteläisessä Euroopassa, vähäisintä Venäjällä; • Välillinen vaikutus kansalliseen lainsäädäntöön ja oikeudenkäyttöön (esim. Ruotsi-Suomi 1600-luku); • Vaikka 1800-luvulla kansallisvaltioiden luoma oikeus syrjäytti (suureksi osaksi) roomalaisen oikeuden Vrt. Code Napoleon 1804), oli sillä edelleenkin merkitystä niin retoriikassa, oikeudenkäytössä kuin oikeuspolitiikassakin (vrt. yhdistyneen Saksan 1900 BGB:n syntyhistoria); • Miksi roomalaista oikeutta reseptoitiin? • Reseption lajit, oikeudelliset siirrännäiset (legaltransplants); • Miksi aatteet ja ideat leviävät?

8. Roomalainen oikeus ja Euroopan Unioni • Roomalaisen oikeuden uusi nousu (”eurooppalainen identiteetti?) Euroopan tiivistyvän integraation myötä; • Klassinen sivistys; • Roomalaiset hyveet ja arvot oikeuden yhtenäistämisen yhteydessä; • Roomalaisen oikeuden (tietyt) periaatteet; • Oikeus on aina sidoksissa yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen kontekstiin: oikeus muuttuu ja sitä tulkitaan uusilla tavoilla; • Oikeuden rooli on merkittävä (myös) kriisien oloissa! Ks. Thukydides 427 ekr.

9. Kirjallisuutta • Castren, Paavo: Uusi antiikin historia (2011) • Kaser, Max: Roomalainen yksityisoikeus (1958); • Klami, Hannu T.: Roomalaisen oikeuden järjestelmä (1978); • Klami, Hannu T.: Roomalainen antiikki (2001); • Tellegen-Couperus, O.: Roman law (2003): • Tuori, Kaius: Johdatus roomalaiseen oikeuteen (2007) • Suuri määrä suomennettua (popularisoitua) kirjallisuutta

10. Keskiajan oikeudelliset kerrostumat • Oikeuden hajanaisuus: kilpailevat oikeudelliset kerrostumat; ei oikeuden yhtenäisyyttä; ei oikeuden oikeusvaltiollisia tunnuspiirteitä; • Oikeus heijasti yhteiskunnan tilaa (maaseutu, vs. kaupungit, sääty-yhteiskunta; kirkon ja maallisen vallan välinen kamppailu vallasta); • Trendejä: väestönkasvu, vaihdannan vilkastuminen, kaupunkien kasvu, feodalismin leviäminen, keskusvallan vahvistuminen, kirkon asema vahvimmillaan 1200-luvulla; • 1. Maaseudun (perinteinen) tapaoikeus. Kokoelmia hallitsijoiden aloitteesta eri puolilla Eurooppaa 1200-1500. Vrt. Ruotsi: maakuntalait (1200-luku) ja maanlait (1350-luku); • 2. Kaupunkien (kaupunkiliittojen) oikeus: vaihdannan sääntely, ammattikuntien erioikeudet (privilegiot), oma tuomioistuinlaitos jne. • - Kaupunkien oikeus oli maaseudun oikeutta kehittyneempi oikeudellinen kerrostuma • 3. Feodaalinen oikeus; hierarkkinen järjestelmä, alistussuhteet (maaorjuus). • 4. Roomalais-kanoninen (oppinut) oikeus, jota käytettiin erityisesti ylioikeuksissa (joita perustettiin erityisesti keski- ja uuden ajan taitteessa (vrt. Ruotsi, 1600-luvun alku)

11. Kirjallisuutta • Pihlajamäki, Varkemaa, Mäkinen: Keskiajan oikeushistoria (2009); • Ylikangas: Miksi oikeus muuttuu (1983); • Kaunokirjallisuutta: • IldefonsoFalcones: Meren katedraali (2008); • Isaac Bashevits Singer: Peltojen kuningas (1983)