Sukupuoli, liikunta ja yhteiskuntaluokka

1. Sukupuoli, liikunta ja yhteiskuntaluokka Päivi Berg Sosiaalitieteiden laitos, sosiaalipsykologia Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.2.2012

2. Keskustelu ryhmissä, 10 minuuttia ja purku yhdessä:- Mitä tytöt ja pojat teke/ivät koulun liikuntatunneilla? (Suomessa, muissa maissa)- Mitä liikuntalajeja tytöt/naiset ja pojat/miehet harrastavat Suomessa? (Onko lajeja, joista jommatkummat ”puuttuvat”?) - Entä onko yhteiskuntaluokalla mitään tekemistä liikunnan ja urheilun kanssa? (Perustele kantasi)

3. ”Urheilu” ja ”naisurheilu” • Nais- ja miesurheilijat mediassa -> miten representoidaan? (ks. Riitta Pirinen (2006) Urheileva Nainen lehtiteksteissä) • Case Hayley Wickenheiser: http://www.mtv3.fi/urheilu/jaakiekko/uutiset.shtml/2003/11/716547/hayley-wickenheiser-jatti-salamat-ja-suomen http://www.mtv3.fi/urheilu/jaakiekko/uutiset.shtml/2009/04/852376/hayley-wickenheiser-on-yha-maailman-paras • Naisten mäkihyppy: http://www.mtv3.fi/urheilu/hiihtolajit/makihyppy/uutiset.shtml/2011/04/1308497/naisten-makihyppy-marssi-olympialaisiin http://www.iltasanomat.fi/hiihtolajit/naisten-makihyppy-ei-kuulu-mm-kisoihin/art-1288335177440.html • Naisten nyrkkeily.(http://fi.wikipedia.org/wiki/Nyrkkeily) • Entäs pojat?

4. Kansallinen liikuntatutkimus: http://slu-fi-bin.directo.fi/@Bin/ce61067820d937c67264856c9a1ab75c/1328532782/application/pdf/3244706/Liikuntatutkimus_aikuiset_2009_2010.pdf http://slu-fi-bin.directo.fi/@Bin/eb1f2f6d8bf970f0f5a7f33f7fcf53f1/1328533140/application/pdf/3244703/Liikuntatutkimus_nuoret_2009_2010.pdf Ei tulosten esittelyä ristiintaulukoituna lajin ja sukupuolen kanssa, ei myöskään ”luokan” kanssa Nuorista myös: ks. Myllyniemi (2009)

5. 1. Kävely* 41 % (54 %, 1.) 2. Pyöräily 33 % (36 %, 2.) 3. Uinti 21 % (22 %, 4.) 3. Juoksu 21 % (25 %, 3.) 4. Maastohiihto 15 % (21 %, 5.) 5. Kuntosali 14 % (14 %, 7.) 6. Sähly 12 % (5 %, 13.) Miesten ja naisten suosituimmat liikuntamuodot vuosina 1991 ja 2002 Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimus 1. Kävely* 48 % (71 %, 1.) 2. Pyöräily 40 % (48 %, 2.) 3. Uinti 30 % (30 %, 3.) 4. Ohjattu voimistelu 28 % (21 %, 5.) 5. Kotivoimistelu 24 % (29 %, 4.) 6. Sauvakävely 23 % (-) * Kävelystä erotettu vuonna 2002 erikseen sauvakävely

6. Liikuntamuotojen erot sukupuolen ja ikäryhmän mukaan

11. Lajit ja yhteiskuntaluokka Nina Kahma (2010; 2011, 62-63) • Kyselytutkimus vuonna 2007, N=1388, 18-74-v., luokkajako ammatin perusteella (johtava asema, keskiluokka, työväenluokka) • työväenluokkaisissa ammateissa työskentelevät harrastavat liikuntaa johtavassa asemassa olevia ja keskiluokkaisia ammattiryhmiä harvemmin (myös Mäkinen et al. 2010) • tulojen ja koulutuksen suhteen erot liikunnan harrastamisessa jäsentyvät siten, että mitä korkeampi koulutus ja tulot vastaajalla on, sitä todennäköisempää liikunnan harrastaminen on. • Lajilista: kävelylenkkeily, juoksulenkkeily, pyöräily, hiihto, sauvakävely, kuntosaliharjoittelu, itämaiset taistelulajit, aerobic, tanssi, uinti tai vesiliikunta, salibandy, jalkapallo, jääkiekko, laskettelu tai lumilautailu, tennis, golf ja ratsastus., ”muut voimistelulajit”, ”jokin muu joukkuepeli” , ”jokin muu liikuntamuoto tai -laji”.

12. suosituimmat liikunnanmuodot (kävely, pyöräily, uinti, sauvakävely) ovat suositumpia keskiluokkaisissa ammattiryhmissä. • Johtavassa asemassa olevat suosivat muita useammin vähemmän harrastettuja lajeja, kuten hiihto, juoksu, kuntosali ja laskettelu. • ”jokin muu joukkuelaji” ja jääkiekko olivat ainoat lajit, joita työväenluokkaiset ryhmät harrastivat muita useammin. • Pyöräily, sauvakävely ja kuntosaliharjoittelu olivat keskiluokkaisten ammattiryhmien lajeja, kun taas uiminen osoittautui sekä johtavassa asemassa olevien että keskiryhmien lajiksi. Hiihto ja juoksu sen sijaan olivat enemmän johtavassa asemassa olevien lajeja, mutta eroja voitiin selittää ammattiluokan lisäksi myös koulutuksella. • Pääjakolinja lajien harrastamisessa kulkee työväenluokkaisten ja korkeampien ammattiasemien välillä, myös korkeampi koulutus ja korkeammat tulot selittävät liikunnan harrastamista. Lähde: Nina Kahma (2010;2011)

13. Lajin valinnassa havaittiin, että joidenkin lajien (esim. uinti) harrastamisessa jakolinja kulkee työväenluokan ja muiden ryhmien ja toisissa lajeissa (esim. pyöräily, sauvakävely, kuntosaliharjoittelu) keskiluokkaisten ammattiryhmien ja muiden välillä. • Keskimmäiset ammattiryhmät ovat aktiivisimpia liikunnan harrastajina, erityisesti aktiivisempia kuin työväenluokkaisissa ammateissa toimivat. • Koulutus eli kulttuuripääoma selittää eroja liikunnan harrastamisessa, mutta sen rinnalla ammattiasema tärkeä erotteleva tekijä. • Pohjois-Amerikkaa koskevissa tutkimuksissa liikunnan harrastaminen ylemmissä ammattiryhmissä, Suomessa liikunnan harrastaminen kasaantuu selkeämmin keskiluokkaisille ammattiryhmille. Lähde: Nina Kahma (2010; 2011)

14. I've got to keep running the course,I've got to keep running and win at all costs,I've got to keep going, be strong,Must be so determined and push myself on.Run over stiles, across fields,Turn to look at who's on your heels,Way ahead of the field,The line is getting nearer but doYou want the glory that goes,You reach the final stretch,Ideals are just a trace,You feel like throwing the race,It's all so futile.Run, on and on,Run, on and on,The loneliness of the long distance runner. Iron Maiden / The loneliness of the long distance runner Tough of the track,With the wind,And the rain that's beating down on your back.Your heart's beating loudAnd goes on getting louderAnd goes on even more till the soundIs ringing in your head,With every step you tread,And every breath you take,Determination makesYou run,Never stop,Gotta win, gotta run till you drop,Keep the pace,Hold the race,Your mind is getting clearer,You're over halfway there but the milesJust never seem to endAs if you're in a dream,Not getting anywhere.It seems so futile.Run, on and on,Run, on and on,The loneliness of the long distance runner.

15. Berg (2008): fyysisen pääoman (tässä: liikunnallinen kyvykkyys ja kompetenssi) hankkiminen koulun ulkopuolisista liikuntaharrastuksista edellyttää ajallista panostamista sekä usein myös vanhempien taloudellista pääomaa • -> yksilöillä on eriarvoisia mahdollisuuksia hankkia itselleen yhteiskunnassa eniten arvostettua fyysistä pääomaa saati muuntaa sitä muiksi pääoman muodoiksi (huom. koululiikunnassa arvostusta ei saanut tutkimukseni mukaan omaehtoisilla liikuntaharrastuksilla, vaan organisoiduista harrastuksista, lisäksi lajin pitää olla opetusohjelmassa ja tähän liittyy myös sukupuoli) • Vapaa-aikaan ja sosiaaliseen taustaan liittyvissä tutkimuksissa on pantu merkille, että etenkin keskiluokkaiset vanhemmat haluavat tarjota lapsilleen organisoituja vapaa-ajan harrastuksia (esim. Lareau 2003; Sletten 2010; White & Gager 2007).

16. Ryhmärajoja ja hierarkioita: etnografinen tutkimus peruskoulun yläasteen liikunnanopetuksesta (Berg 2010)https://oa.doria.fi/handle/10024/52500 •  Etnografia 7. lk liikuntatunneilla (+ terveystieto), 2 tyttö-, 2 poikaryhmää, 1 sekaryhmä • Havainnointi, käytäntöihin osallistuminen, oppilaiden ja opettajien haastattelu • Feministinen kouluetnografinen tutkimus (Gordon, Holland & Lahelma; Tolonen; Metso; Kankkunen; Lappalainen, ks. myös: http://www.helsinki.fi/ktl/kufe/index.htm) • Sosiaalipsykologinen ryhmien ja ryhmärajojen tutkimus • Pierre Bourdieu (sosiaalinen kenttä, pääomat ja habitus) • Erving Goffman (näyttämö, vaikutelman antaminen) • Barrie Thorne (gender play, rajatyö) • Judith Butler (performatiivisuus) • Beverley Skeggs (ruumiiseen kirjautuminen) • -> sosiaalisen kirjautuminen ruumiiseen 

17. Tutkimuskysymykset: Millaisia ryhmärajoja tai -jakoja liikunnanopetukseen liittyy eli miten sosiaaliset eronteot merkityksellistyvät koulun liikunnanopetuksessa? Alaongelma 1: Miten a) oppilaan b) opettajan c) tutkijan sukupuoli merkityksellistyy koulun liikunnanopetuksessa? Alaongelma 2: Miten tytöt ja pojat tulkitsevat koulun liikunnanopetuksessa asettuvat tavoitteet feminiinisen/maskuliinisen ruumiin rakentamisesta? Millaista fyysistä pääomaa ja toimijuutta nämä tulkinnat mahdollistavat?

18. Lasten ja nuorten liikuntaharrastukset, perhe ja yhteiskuntaluokka (käynnissä) • Etnografia lasten ja nuorten urheiluharrastuksista Helsingissä ja Kainuussa • Eletyt, toisiaan läpileikkaavat sosiaaliset erot lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kontekstissa; suhde liikunnan harrastamiseen (tai harrastamattomuuteen) sekä miten sukupuoli, ruumis, etnisyys, alueellisuus ja sosiaaliluokka kietoutuvat yhteen fyysisen pääoman sekä habituksen tuottamisessa. • -> sosiaalisen kirjautuminen ruumiiseen • -> perheen merkitys elämäntavallisissa valinnoissa + alueellisuus • Sosiaalinen konstruktionismi, sosiaaliset rakenteet -> diskursiivis-materialistisuus 

19. Koululiikunnan opetussuunnitelmista • Liikunnanopetuksen lajit ovat komiteamietintöjen ja opetussuunnitelmadokumenttien tarkastelun perusteella yleisesti ottaen pysyneet melko samoina (yleisurheilu, voimistelu, hiihto, uinti, suunnistus, palloilu) koko oppivelvollisuuskoulun ajan. • Sukupuoli mainitaan vuosina 1916, 1925, 1952. Vuonna 1970 sukupuolta ei mainita, vuonna 1985 sen käsittely korostuu ja poistuu taas vuoden 1994 opetussuunnitelmasta palatakseen taas vuonna 2004. • Teksteissä tytöt kuvataan poikia ”parempina” tanssissa esimerkiksi vuoden 1985 tekstissä ja tällöinkin implisiittisesti. Opetussisältöjen kuvauksissa vain tyttöjen osalta myös korostetaan leikkejä ja leikinomaisuutta. Tästä saattaa saada kuvan, että tytöt olisivat jollain tavoin poikia (mielen) kehityksestä jäljessä ja lapsenomaisempia. Kuitenkin esimerkiksi vuoden 1985 liikunnan opetussuunnitelmassa kerrotaan, että tyttöjen fyysis-motoriset kyvyt kehittyvät poikia aiemmin. Lähde: Berg 2010

20. Oppivelvollisuuskoulun ensimmäisessä opetussuunnitelmassa (KM 1925) liikunnassa haluttiin nimenomaisesti välttää ”korkeiden ennätysten tavoittelemista ja yleensä kilpailun kiihkoa”. Vuoden 1952 opetussuunnitelmassa (KM 1952) päädyttiin kuitenkin jo julkaisemaan eräänlaiseksi ohjeeksi poikien yleisurheilun arvostelutaulukko. • Kunto- ja liikehallintatestien yhtenäistämistyö sijoittuu 1970-luvun lopulle peruskoulu-uudistuksen jälkeiseen aikaan. Vaikka tarkoituksena olisikin korostaa saman oppilaan kehityksen seurantaa, niin käytännössä suoritusta verrataan suhteessa muihin samanikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin. Tämä on eräs osoitus siitä, kuinka viitearvoista näyttää sosiaalipsykologisesta näkökulmasta tarkastellen nyttemmin tulleen normeja koululiikunnan käytännöissä. Huomionarvoista on, että näissä taulukoissa oppilailla on sukupuoli, tytöille ja pojille on omat taulukkonsa. • Karkeasti ottaen suomalaisessa koululiikunnassa voimistelusta ja hiihdosta siirryttiin ensin 1920–1930-luvulla kohti yleisurheilua ja erilaisia pallopelejä, joilla on edelleen keskeinen rooli koululiikunnassa. Koululiikunnan taustalla on siis jo pitkään vaikuttanut urheilun kilpailullisuus, joka on sen historian aikana korostunut etenkin poikien koululiikunnassa . Urheilu sinänsä perustuu, ei vain tulosten tavoitteluun, vaan myös niiden paremmuusjärjestykseen asettamiseen. Lähde: Berg 2010

21. Pääomat, sosiaalinen kenttä ja habitus (Bourdieu 1984; 1986) • Taloudellinen pääoma; tulot, varallisuus, perinnöt, rahalliset edut • Kulttuurinen; 1) ruumiillinen olotila mielen ja ruumiin pitkäaikaisena asemoitumisena (taipumukset, miten olla esim. kunnioitusta herättävä vanhempi) 2) objektivoitu olotila kulttuurisina tuotteina tai hyödykkeinä (esim. uima-allas) 3) institutionalisoituna koulutuksellisina pätevyyksinä -> kulttuurinen pääoma legitimoitava, jotta symbolista valtaa (esim. ”huippukoulu”) • Sosiaalinen; verkostot ja ryhmäjäsenyydet, jotka kehittyvät suhteiden välityksellä (vanhempien tutut, joiden kanssa vaihdetaan ja jaetaan tietoa + suhteet) • Symbolinen pääoma pääomien muoto, joka tunnustettu legitiimiksi (yleisesti hyväksytty ja tavoittelemisen arvoinen) (esimerkit lainattu: Jokinen Eeva (2005) Aikuisten arki, Gaudeamus: Helsinki)

22. Sosiaalinen kenttä pitkän ja hitaan autonomisoitumisprosessin tuote, joka heijastaa yhteiskunnan kerrostumista erilaisiin sektoreihin (Bourdieu 1980, 67), esim. koulutus, teollisuus, muoti jne. • Kentän rakenne on kamppailuihin osallistuvien toimijoiden tai instituutioiden valtasuhteiden tila (Bourdieu 1993, 73) -> Jotta kenttä toimisi on oltava panoksia ja ihmisiä, jotka ovat valmistautuneet pelaamaan peliä, varustettuna habituksella, joka tarkoittaa kentän lakien, panosten jne. tietämistä ja tunnistamista (Bourdieu 1993, 72) -> kentät suhteellisen autonomisia

23. Habitus sosiaalistunut ruumis, jota ilmaistaan kestävillä tavoilla seistä, puhua, kävellä ja sitä kautta myös tuntemalla ja ajattelemalla -> habitus biologisen yksilön ruumiiseen kaivertunut sosiaalinen (Bourdieu 1985; 1990; Reay 2004) • Fyysisen pääoman yhteydessä pääoman omistuksesta tulee ruumiillistunut osa yksilöä -> todiste on habituksen sosiaalinen arvo -> arvostettu habitus samanaikaisesti symbolista pääomaa • Kun sosiaalisella kentällä annetaan arvoa tietylle ruumiin muodolle, aktiivisuudelle tai suoritukselle, luodaan fyysisen pääoman kategoria • Tämä symbolinen pääoma hankitaan osallistumalla tietyille kentille ja tiettyihin käytäntöihin

24. Rajatyö, Thorne 1993 • etnisten tai sukupuoliryhmien tarkastelussa tulee tarkastella niitä määrittävää rajaa. Rajatyö (borderwork) käsitteellistää yli sukupuolirajojen menevää vuorovaikutusta koulussa. Kun sukupuolirajat aktivoituvat, löyhä kokonaisuus ”tytöt ja pojat” vahvistuu ”tytöiksi” ja ”pojiksi” erillisinä ja konkreettisina ryhminä. Kun tietoisuus sukupuolesta dikotomiana korostuu muiden sosiaalisten määrittelyjen siirtyessä syrjään, syntyy näkemys ”tytöistä” ja ”pojista” jopa toisilleen vastakkaisina ryhminä. • Sukupuolten rajat episodisia ja epäselviä. Rajatyöhön tulisi Thornen mukaan yhdistää rinnakkainen termi – kuten ”neutralointi” – kuvaamaan prosesseja, joiden avulla neutraloidaan tunnetta sukupuolesta vastakkaisena jakoperusteena. • Tilanteissa, joissa tytöt ja pojat toimivat yhdessä sukupuolesta voi tulla merkitsevä ja rajoja herättävä tai vaiettu. Yksilötasolla jokaisella on pysyvä sukupuolen kategoria ja yksilöllistä sukupuolta rakennetaan puheella, pukeutumisella, liikkumisella. Analyysin siirtyessä ryhmiin ja tilanteisiin sukupuolesta tulee epävakaampi. Poika on aina ”poika” ja tämä vaikuttaa kaikkeen kokemukseen. Joissain vuorovaikutustilanteissa hän voi olla tietoisempi tästä identiteettinsä puolesta kuin joissain muissa.

25. Berg, Päivi (2007) Sukupuoli ja rajatyön muodot koulun liikuntatunneilla • Millaisia sukupuolittuneita tekoja tytöiltä ja pojilta odotetaan ja heillä on mahdollisuus suorittaa liikuntatunneilla? Millaiset teot kyseenalaistavat oikeanlaista tytön ja pojan habitusta ja mikä herättää horjuntaa ja torjuntaa? • Bourdieun habitus, Butlerin sukupuolen suorittaminen -> teorioiden käyttökelpoisuus tutkittavan ilmiön tulkinnassa • Barrie Thorne (1993) rajatyön käsite -> millä tavoin eroja toistetaan ja luodaan koulun käytännöissä sekä puheessa • Bourdieun ja Butlerin teoretisoinneissa uudelleen tuottamisen seuraus sukupuolten epäsymmetrinen suhde -> Millaisissa tilanteissa sukupuolten väliset rajat aktivoituvat? Kun sukupuolirajat ovat voimissaan, kuinka ja millä seurauksilla yksilöt voivat yrittää ylittää ”sukupuolijaon” ja saada pääsyn toisen sukupuolen ryhmiin ja aktiviteetteihin (Thorne 1993)?

26. ”Vuosiluokkien 5−9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot.” (PEOPS 2004, liikunta) • Keskeiset sisällöt 5-9 luokilla: juoksu, hypyt ja heitot eri liikuntalajeissa; voimistelu ilman välineitä, välineillä ja telineillä; musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssi; pallopelit; suunnistus ja retkeily; talviliikunta; uinti ja vesipelastus; toimintakyvyn kehittäminen ja seuranta sekä lihashuolto sekä uusiin liikuntamuotoihin tutustuminen ja liikuntatietous. • Vuoden 2004 päättöarvioinnin arvosanan 8 kriteereissä korostuu erilaisten taitojen ”osaaminen” ja ”hallitseminen”. • -> OPS on sosiaalisen kentän kehys, jossa rajatyötä sukupuoleen tehdään

27. Liikuntatuntien käytännöt -> sukupuolten hierarkkiset suhteet iskostuvat ruumiin tapaan PB: Sähän itte opettajana oot näyttäny selvästi mun mielestä tosi semmosta tanssillista esimerkkiä sitte siitä, et kuinka tota miehelläkin voi olla rytmitajua […], käytät sä sitä nimenomaan sen takia? Käytät sä aina sitä? Poikien opettaja: Kyl mä melkein aina käytän sitä, että mä haluan näyttää sen että tää…Tai siis mä haluan sillä tuoda eteen sen, semmosta tiettyä rohkeutta, että antakaa sen musiikin tulla. Ja liikkukaa sen mukaan, mitä se antaa teille niinku musiikista. Mä luulen, että tässä on suurin suurin tekijä pojilla on nimenomaan tää rohkeus, ettei ne uskalla uskalla antaa sen musiikin vaikuttaa itseensä ja tulla sen rytmin sinne sinne selkäytimeen että että tota. Mut tytöillä se kuitenkin on jotenki luontaisempaa, emmä tiedä sit onko edelleen tää, että tanssi ja tyttö on niinkun lähempänä toisiaan kun tanssi ja poika. Mut se on niinku esimerkkinä kyllä joo. (Berg 2007.)

28. Ope ilmoittaa nimenhuudon yhteydessä että loppuverryttely pidetään peilisalissa. Pojat toistelevat peilisali-sanaa ja osa kysyy miksi. Ope (vitsinä): ”Joo mennään vähän peilaan, otetaan vähän balettia, Heikki (jota puhuttelee sukunimeltä) opettaa meille.” Mietin itsekseni, tanssiiko Heikki siis oikeasti balettia? Olen tarkkaillut tämän ”tyttömäistä” liikehdintää tunnilla. Heikin kohdalla nimenhuudossa ope huomauttaa ”Tukka kiinni ens kerralla, et pystyy pelaan.” Kalle, jolla myös pidemmät hiukset, ei yhtä pitkät, Heikille: ”Käydäänks leikkaan hiukset? Kaljuks.” Heikki: ”Ei, se on ihan gayta.” Kalle: ” On toikin.” Heikki (tirskuen): ” Niin on, mut sit olis viel enemmän.” (PB, marraskuu 2004, poikien koripallo) (Berg 2007.)

29. Tottumus on toinen luonto? Esitetty sosiaalinen järjestys -> arjen itsestäänselvyydet -> palautetaan luonnonmukaiseen järjestykseen ruumiiden fysiologiaan perustuvien erojen avulla Bourdieu: sosiaalinen kenttä (tässä koulu) jossa habitusta uusinnetaan ja haastetaan arkisilla käytännöillä Butler: sukupuoli (ruumiillista) suorittamista -> Ruumiillisuus yhdistää Bourdieuta ja Butleria, myös ajallisuus ja toisto -> Rajatyö konkretisoi, miten ja millä tavoilla toistetaan ja luodaan eroa

30. PB: No miks te luulette tai mikäköhän siihen vaikuttaa, et ne [tytöt] tekee eri juttuja [liikunnassa]? Anssi: Se, et ne ei vaan osaa. Ne on fyysisesti heikompia automaattisesti PB: ahaa, mihin sä luulet et se perustuu, mistäs se tulee? Anssi: No se tulee siitä, koska ennen vanhaan naiset ei saanu tehä yhtään mitään eiku tekipäs no mitä… Hassan: Just teki kaikkee himassa … Anssi: Niin just Hassan: …suomalaiset miehet meni sotiin ja ostaan makkaraa kaupasta (nauraa) Anssi: Niin koska suomalaiset miehet oli sellasii hullui bodareita ja lesoja ennen ja naiset oli sellasii ”minä teen kotitöitä”, ni sen takii ne ei saanu mitään lihaksia, sen takii ne on nykyäänki tollasii just tollasii, et ne ei vaan fyysisesti (nauraa), fyysisesti ööh, emmä tiä, jotain PB: Tarkotat sä, et ne ei oo tehny niitä juttuja niin paljon vai? Anssi: Nii. Tai ehkä ne vaan, naiset ei vaan, kaikki naiset ei vaan haluu, et niist tulee sellasii hullui bodareita, koska se ei näytä mitenkään hirveen, hirveen hauskalta PB: Haluuks kaikki miehet? Anssi: Ai et niist tulee bodareita? PB: nii et haluuks ne et niist tulee? Anssi: Ei, mut ykskään mies ei haluu, et siit tulee sellanen, et…joku nainenki on sitä vahvempi (naurahtaa) Hassan: Nii PB: Nii, et nainen ei sais olla vahvempi ku mies? Anssi: Nii (Hassan nauraa) PB: Joo Anssi: Totta (naurahtaa) PB: joo, joo, okei. Mikäs siin ois sit kauheeta? Anssi: Et se on muija, ja muijat on automaattisesti fyysisesti heikompia (nauraa) Hassan: Olisko se sit hauskaa silleen, et… Anssi: No jos sä oot fyysisesti heikompi ku muija, ni sit sä oot…no joo PB: Mitä sä sit oot? Anssi: Emmä sano mitään, ku sä oot nainen (nauraa) PB: Sano vaan, ei se mua loukkaa mitenkään, mä kysyn nyt teiän mielipiteitä Anssi: Emmä tiä, mut sit se, sit se kato jos sä häviit muijalle ja sit sulle nauretaan, ku sä häviit muijalle PB: Mikäs siin on niin kauheeta jos hävii muijalle? Anssi: Sillon sä oot säälittävä, koska muijat on…fyysisesti heikompia PB: Mitäs sulle sit sanotaan? Hassan: (nauraen) kaikki vaan nauraa Anssi: Kaikki nauraa sulle (Berg 2007.)

31. Koululiikunnassa paikkoja rajatyötilanteiden aktivoitumiselle tai toisaalta vaientamiselle erilliset ryhmät, osittain ryhmien erilaiset käytännöt • Käytäntöjen logiikka on arkinen koulun järjestys ja sen myötä jatkuvuuden takaaminen • Oppilaat ja opettajat toistivat puheessaan luontaisuuden sekä palauttivat erot siihen -> monia sosiaalisia eroja luotiin ja kuvattiin ruumiillisten tai biologisten metaforien kautta • Käytäntöjen haastaminen ja kyseenalaistaminen tarjoavat reflektion paikkoja, mutta samalla olemassa olevan järjestyksen kyseenalaistamista • Olemassa olevien käytäntöjen perusteluksi niistä neuvoteltaessa nousivat selitykset tyttöjen ja poikien ”luonnollisista” eroista, joiden oppiminen on unohdettu ja sisäistetty toiseksi luonnoksi (Bourdieu 1990)

32. Kirjallisuutta: Berg, P. (2007) Sukupuoli ja rajatyön muodot koulun liikuntatunneilla. Nuorisotutkimus 25(2), 32-51. Berg, P. (2008) Ruumiin resurssit ja mahdollisuudet koulun liikunnanopetuksessa ja liikuntaharrastuksissa. Teoksessa Tolonen, T. (toim.) Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli. Vastapaino, Tampere, 198-223. Berg, P. (2010a) Ryhmärajoja ja hierarkioita: etnografinen tutkimus peruskoulun yläasteen liikunnanopetuksesta. Yliopistopaino, Helsinki. Bourdieu, Pierre (1977) Outline of a theory of practice. Cambridge University Press, Cambridge. Bourdieu, Pierre (1984) Distinction: A Social Critique of the Judgement of Taste. Routledge, London. Bourdieu, Pierre (1985) The social space and the genesis of groups. Theory and Society 14:6, 723–744. Bourdieu, Pierre (1986) The forms of capital. Teoksessa Richardson, John (Ed.) Handbook of Theory and Research for the Sociology of Education. Greenwood Press, New York, 241–258. Bourdieu, Pierre (1990) The Logic of Practice.Polity, Cambridge. Bourdieu, Pierre (1994/1998) Järjen käytännöllisyys. Toiminnan teorian lähtökohtia. Alkuperäisteos: Raisons pratiques. Sur la théorie de l’action. Suomentanut Mika Siimes. Vastapaino, Tampere. Bourdieu, Pierre (1997/2000) Pascalian Meditations. Alkuperäisteos: Méditations pascaliennes. Translated by Richard Nice. Cambridge, Polity Press. Bourdieu, Pierre (2001) Masculine Domination. Stanford University Press, Stanford CA. Bourdieu, Pierre (2002) Outline of theory of practice. Original 1977. Cambridge University Press, Cambridge. Jokinen, Eeva (2004) Kodin työt, tavat, tasa-arvo ja rento refleksiivisyys. Teoksessa E. Jokinen & M. Kaskisaari & M. Husso (toim.) Ruumis töihin! Käsite ja käytäntö. Vastapaino, Tampere. Kahma, N. (2010): Sport and social class: The case of Finland. International Review for the Sociology of Sport 47(1), 113-130. Lareau, A. (2003) Unequal Childhoods. Class, Race, and Family Life.University of California Press. Myllyniemi, S. (2009): Aika vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. Pirinen, R. (2006) Urheileva Nainen lehtiteksteissä: http://acta.uta.fi/pdf/951-44-6574-1.pdf Shilling, Chris (1991) Educating the Body: Physical Capital and the Production of Social Inequalities. Sociology 24:4, 653−672.

33. Shilling, Chris (1993a) TheBody, Class and Social Inequalities. Teoksessa Evans, John (ed.) Equality, Education and Physical Education. The Falmer Press, London & Bristol, 55–73. Shilling, Chris (1993b) The Body and Social Theory. Sage, London. Skeggs, Beverley (1994) Situating the Production of Feminist Ethnography. Teoksessa Maynard, Mary & Purvis, June (eds.) Researching Women’s Lives from a Feminist Perspective, Taylor & Francis, London, Bristol, 77–92. Skeggs, Beverley (2004) Class, Self, Culture. Routledge. Skeggs, Beverley (2005) The Making of Class and Gender through Visualizing Moral Subject Formation. Sociology 39:5, 965–982. Sletten, M.A. (2010). Social costs of poverty; leisure time socializing and the subjective experience of social isolation among 13-16-year-old Norwegians. Journal of Youth studies 13(3), 291–315. Thorne, B. (1993) Gender Play: Girls and Boys in School. Open University Press, Buckingham Tolonen, Tarja (2008) (toim.) Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli. Vastapaino, Tampere. White, A.M. & Gager, C.T. (2007). Idle Hands and Empty Pockets? Youth Involvement in Extracurricular Activites, Social Capital, and Economic Status. Youth & Society 39(1), 75–111.