Sukupuoli, ruumiinkokemus ja toimijuus

1. Sukupuoli, ruumiinkokemus ja toimijuus Satu Liimakka 20.2.2012 Sukupuoli sosiaalipsykologiassa -kurssi, Helsingin yliopisto

2. Ruumiillisuuden ja sukupuolen tutkimus • Nuorten naisten ruumiinkokemus ja toimijuus

3. Ruumiillisuuden ja sukupuolen tutkimus • Ruumiin representaatiot ja kokemus • Ruumisnormit • Ruumiinkuvan tutkimus • Non-verbaalinen kommunikaatio ja ruumiin liike • Toimijuus ja ruumiillisuus

4. Ruumiin representaatiot ja kokemus • ’laihuuskultti’ ja lihavuuden patologisointi; kauneutta, hoikkuutta ja terveyttä markkinoidaan voimaantumisena ja itsestään huolehtimisena (esim. Bordo 1993) • Ruumisihanteen muutos 1900-l.: kurvikkuudesta laihuuteen • Buote et al. 2011: - mediakuvat naisista homogeenisempia kuin miehistä - kuvien naiset pääosin nuoria, laihoja ja ”viehättäviä”, miehillä enemmän eri ruumistyyppejä, myös ”keskivertoja” - idealisoituja kuvia naisista enemmän kuin miehistä, naisille enemmän mediaviestejä oman kehon muokkaamisesta - homogeeninen ruumisihanne tuotti sekä naisissa että miehissä ruumistyytymättömyyttä, heterogeenisistä kuvista ei haittaa

5. Mediakuvastot ja naisten kokema ruumistyytymättömyys (esim. Becker et al. 2002; Groesz et al. 2002) • Naiseus spektaakkelina: nainen sosiaalisesti näkymätön, fyysisesti näkyvä - aina ”näyttämöllä” (Tseëlon 1995) • Nuoren naisen ruumis ”eletty ja esitetty visuaalinen tila” (Frost 2005) • Virtuaaliruumiillisuus: ruumiin jatkuva muokkaaminen kohti tarjotun visuaalisen kuvaston luomaa ihannetta (Näre ja Oksanen 2008) • Myös toimijuus: vastakatse, kuvien lukeminen vastakarvaan (esim. Vänskä 2006) • ”Moregenderequality – biggerbreasts?” (Annfelt 2002)

6. Ruumisnormit • Ruumiinkuvan ”häiriöt” kulttuurin oireina vs. yksilöpatologioina  syömishäiriöiden ja ”häiriintyneen” syömisen jatkumo • Kriittinen lihavuustutkimus • Korkeasti koulutetut naiset Suomessa: ylipaino  pienemmät tulot (Kauppinen ja Anttila 2005; Sarlio-Lähteenkorva et al. 2004) • Osalla suomalaisista korkeakouluopiskelijoista taloudellisen hyvinvoinnin tavoittelu yhteydessä hyvän ulkonäön tavoitteluun (Sarpila, 2010)

7. Miksi mukautuminen kulttuurisiin ruumisnormeihin? - normeista poikkeava ruumis syrjinnän kohteena - yhteiskunn. objektivointi  itsen objektivointi (Fredrickson & Roberts 1997; Young 2005) - itseään säätelevä ”tottelevainen ruumis” (Bordo 1993) - kulttuurinen pääoma vallitsevassa yk-järjestyksessä (Bourdieu 1984)

8. Ruumiinkuvan tutkimus • Normatiivinen ruumistyytymättömyys, alkaen jo 8-v., yleisintä nuorilla, valkoihoisilla, heteroseksuaalisilla naisilla (Grogan 2008) • Suomalaisten lasten, erit. tyttöjen, ruumistyytymättömyys (Oksanen 2005) • Ulkonäköruumiillisuuden merkitys kasvamassa myös (nuorilla) miehillä? Nuorisobarometri 2005: 15-19-vuotiaana ulkonäkö yhtä tärkeää pojille ja tytöille • Tyytymättömyys omaan ruumiiseen yleistä niiden keskuudessa, joiden ruumis lähinnä kulttuurista ihannetta

9. Non-verbaalinen kommunikaatio ja ruumiin liike • Naisten ruumiin asennot ja liikkeet lähes aina pienemmät ja vähemmän avoimet kuin miehillä (Hall 1984; Henley 1986) • Tyttöjen sosialisaatio ”hiljaiseen” ja vähän tilaa vievään ruumiillisuuteen vs. ”vauhdikkaat pojat” (esim. Gordon et al. 2000) • ”Throwinglike a girl”, naisen ruumiin estynyt intentionaalisuus: ”I can” vs. ”I cannot” (Young 2005) • Liikunnan ja urheilun sukupuolittuneisuus

10. Toimijuus ja ruumiillisuus • Kauneustyö  itsen luomisen ja identiteetin muokkauksen toimijuus ja mielihyvä • Turhamaisuus-diskurssin kritiikki • Kriittinen/feministinen ”tiedostaminen” ja tarjottujen ruumis-representaatioiden vastustaminen • Kauneusihanteiden määrittely uusiksi, ruumisnormien laajentaminen • Fyysinen feminismi • Ruumiinkuvan interventiot, esim. medialukutaito, liikunta • Kulttuurin ”uhrit” vai autonomiset toimijat?

11. Pienryhmäkeskustelu: • Onko yksilöllä toimijuutta suhteessa kulttuurisiin ruumiin representaatioihin? Jos on/ei ole, miten se ilmenee?

12. Nuorten naisten ruumiinkokemus ja toimijuus

13. Millaiseksi nuoret naiset kokevat ruumiillisen toimijuutensa ja sen mahdollisuudet? Miten nuorten naisten ruumiillinen toimijuus tai sen puute rakentuu sosio-kulttuurisissa konteksteissa? • Ruumiillinen subjekti sosio-kulttuurisessa kontekstissaan: ruumiin habituaalisuus, mutta myös muutoksen ja toimijuuden mahdollisuus (Bourdieu, Merleau-Ponty) • Tutkimusaineisto: yksilöllisesti (kirjoitukset) ja ryhmässä (fokusryhmät) tuotetut kuvaukset kokemuksista ja käsityksistä

14. Sosiaalipsykologian analyysitasot (Doise 1986)

15. Toimijuus? • vastarinta, mahdollisuudet ja rajoitukset, reklektio ja etäisyys, merkitysten muuttaminen  muutos • ruumiin toimijuus ruumis muutoksen agenttina

16. Bourdieu: habitus • yhteiskunnallinen hierarkia sisäistettynä, ruumiillisena habituksena  taipumukset, maku ja halut • “a system of lasting, transposable dispositions which, integrating past experiences, functions at every moment as a matrix of perceptions, appreciations, and actions”(1977, 82–83) • Habitusruumiillisenatietonajaitseääntoistavanarakenteena, jokatoimiidiskurssin tai tietoisuudenulkopuolella (doksa)  “structured structuring structure” • objektiivinen kriisi, sosiaalisen kentän muutokset: kriittinen reflektiivisyys • Habituksenpysyvämuuttaminen vain perusteellisenvastakoulutuksenprosessinkautta, pitäensisällääntoistuviaharjoituksia, kutenurheilijanvalmennus (2000, 172)

17. Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologia • Ruumis alkuperäinen subjekti, ”minä olen ruumiini” • Tietoisuus ensisijassa ruumiin tietoisuutta, ”I can” • Ruumiin habituaalisuus: ”tieto käsissä” • Habituaalisuus ruumiin kykynä vakiinnuttaa ja omaksua uusia asioita • “our power of dilating our being-in-the-world, or changing our existence” (1945/2003, 166)  toimijuus • Uudenhabituaalisentavanomaksuminen on uudenmerkityksenomaksumista – merkityksenomaksuuruumis

18. Tuloksia • Ihanneruumis: kauneus- ja terveysimperatiivit • Ihanneminä: itsenäisyyden, vastarinnan ja toimijuuden imperatiivit • Yksilötoimijuus ja ryhmätoimijuus • Kartesiolainen ja ruumiillinen toimijuus • Ruumiillistuminen voimaannuttavana • Heteroseksuaalisuuden ongelma

19. Kirjallisuutta • Bordo, S. (1993). Unbearable weight: Feminism, western culture, and the body. Berkeley: University of California Press. • Bourdieu, P. (1977). Outline of a theory of practice (R. Nice, Trans.). Cambridge: Cambridge University Press. • Bourdieu P (1984) Distinction: A Social Critique of the Judgement of Taste. London: Routledge & Kegan Paul. (Orig. La Distinction: Critique Sociale du Jugement, 1979). • Bourdieu, P. (1990). The logic of practice (R. Nice, Trans.). Stanford: Stanford University Press. • Bourdieu, P. (2000). Pascalian meditations (R. Nice, Trans.). Cambridge: Polity. • Buote VM, Wilson AE, Strahan EJ, Gazzola SB and Papps F (2011) Setting the bar: Divergent sociocultural norms for women’s and men’s ideal appearance in real-world contexts. Body Image 8(4): 322–334. • Doise, W. (1986) Levels of explanation in social psychology. Cambridge: Cambridge University Press. (alkup. L’explication en psychologie sociale,1982.) • Fredrickson, B. L., & Roberts, T.-A. (1997). Objectification theory: Toward understanding women’s lived experiences and mental health risks. Psychology of Women Quarterly, 21(2), 173–206. • Frost, L. (2005) Theorizing the youngwoman in the body. Body & Society 11, 63–85. • Groesz, L. M., Levine, M. P., & Murnen, S. K. (2002). The effect of experimental presentation of thin media images on body satisfaction: A meta-analytic review. International Journal of Eating Disorders,31(1), 1–16. • Grogan, S. (2008). Body image: Understanding body dissatisfaction in men, women and children. London: Routledge. • Hall, Judith A. (1990) Nonverbal Sex Differences: Accuracy of Communication & Expressive Style. Baltimore: The John Hopkins University Press. • Henley, Nancy M. (1986) Body Politics: Power, Sex & Nonverbal Communication.New York: Simon & Schuster Inc. (Alkup. 1977.) • Hesse-Biber, S., Leavy, P., Quinn, C. E., & Zoino, J. (2006). The mass marketing of disordered eating and eating disorders: The social psychology of women, thinness and culture. Women’s Studies International Forum,29(2), 208–224.

20. Kyrölä, K. & Harjunen, H. (eds) Koolla on väliä! Lihavuus, ruumisnormitjasukupuoli. Helsinki: Like. • Liimakka, S. (2008). The influence of cultural images and other people on young women’s embodied agency. Young, 16(2), 131–152. • Liimakka, S. (2011). Cartesian and corporeal agency: Women’s studies students’ reflections on body experience. Gender and Education 23(7), 811-823. • Liimakka, S. (2011) ‘I am my body’: Objectification, Empowering Embodiment, and Physical Activity in Women’s Studies Students’ Accounts. Sociology of Sport Journal28(4), 441-460. • Liimakka, S. (2011) Ruumis, kokemus, muutos: RuumiinkokemusMerleau-PontynjaBourdieunavullatulkittuna. In: Latomaa T and Suorsa T (eds) Kokemuksentutkimus II: Ymmärtävänpsykologiansyntyhistoriaajakehityslinjoja. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. • Merleau-Ponty, M. (2003). Phenomenology of perception (C. Smith, Trans.). London: Routledge. (Orig. Phénomenologie de la perception, 1945, Paris: Gallimard) • Oksanen A (2005) Bodies in chains: Consumer culture as black pedagogy and body dissatisfaction among Finnish, Swedish and Norwegian children. In: Hoikkala T, Hakkarainen P and Laine S (eds) Beyond Health Literacy – Youth Cultures, Prevention and Policy. Helsinki: Finnish Youth Research Network, 63–88. • Sarlio-Lähteenkorva, S., Silventoinen, K. & Lahelma, E. (2004) Relative weight and income at different levels of socioeconomic status. American Journal of Public Health 94(3), 468-472. • Sarpila, O. (2010) Kauniinakaikenikää – hyväulkonäkösuomalaistenkorkeakouluopiskelijoidenelämäntavoitteena. Futura 29(3), 7-18. • Tseëlon, E. (1995) The Masque of Femininity. London: Sage. • Young, I. M. (2005). On female body experience: “Throwing like a girl” and other essays. Oxford: Oxford University Press.