320 likes | 647 Views
Työ, työajat ja työurien pidentäminen. Professori Matti Ylikoski 3.12. 2009. Miten työterveyttä, työkykyä …ja siis työuraa voidaan ylipäätään edistää ?. Työ, toimintakyky, osaaminen ja ikä ovat sidoksissa toisiinsa - ja vaikuttavat työssä jatkamiseen - (Ilmarinen 1999). %.
E N D
Työ, työajat ja työurien pidentäminen Professori Matti Ylikoski 3.12. 2009
Miten työterveyttä, työkykyä …ja siis työuraa voidaan ylipäätään edistää ? Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Työ, toimintakyky, osaaminen ja ikä ovat sidoksissa toisiinsa- ja vaikuttavat työssä jatkamiseen -(Ilmarinen 1999) % Toimintakyky ja kompetenssi Ongelma Edistä työkykyä Reservi Reservi Työn vaatimukset ja kuormitukset Vähennä vaatimuksia ja kuormittumista Ikä Ratkaisut Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Työuran eheyden haasteet TTL:n toimenpiteiden kohteina(Vainio & Ylikoski 2009) "Työhön" - menetelmä • Muutosten kohtaaminen: • lomautetut, irtisanotut, työttömien työhön paluu, osaamisen ja työkyvyn ylläpitäminen, • jäljelle jäävien terveys ja tuki Ihmisen mittainen työ kestävä työura vetovoimainen tulevaisuuden työpaikka Win – win - puhe Olemme erilaisia – puhe "Eteenpäin kriisistä" "ParTy" - menetelmä "Terveenä työttömyydestä" • Ikääntyvät ja maahanmuuttajat • myönteiset asenteet, • syrjinnän vähentäminen, • houkutteleva työ ja hyvät työolot yksilöllisin ratkaisuin Työssä "Potentiaali" "Ikävoimaa" Terveellinen, turvallinen, mielekäs työ osana hyvää elämää "Työn imu" • Nuoret ja työelämän ulkopuolella olevat • työelämään kiinnittymisen tuki, • työelämävalmiudet, • perehdyttäminen "Kohti työelämää" "Ikäjohtaminen" "Koulusta työhön" • Työkyvyttömät, vajaakuntoiset • varhaisen tunnistamisen ja työhönpaluun mallit ja tuki, vajaakuntoisten tuki • tule-sairauksien ja masennuksen ennakointi,ehkäisy ja hoito "Työläs" • Kuormitusten hallinta • työssä jatkavat • riskiryhmät "MIVA" "Työaikapalvelu" "Tikka" Depressiosuositus Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Työhyvinvoinnin näkökulma:Rekkakuski – esimerkki: • Ajopiirturi "määrittää" tauot ja tahdin. • Miten on syömisen kanssa? • Yöt tiellä, milloin kotona? • Ehtiikö nukkua? • Mites se "taukojumppa" ja kuntoilu? • Kiire on ja kallis kuorma vastuulla • Vaara vaanii ja tärinä jyskyttää • Kestääköhän selkä ja riittävätkö voimat?…….. Tämäkään ei vielä ole "työhyvinvointitoimintaa ! Sitä on esim.: 1. Yritysstrategiassa huomioidaan, miten ja ketkä yhdessä suunnittelevat työ- ja työaikajärjestelyt, kuormitusten mitoituksen ja hallinnan välineet jne. – koko "prosessin" 2. Miten "hyvinvointiosaaminen" kytketään henkilöstökoulutukseen? 3. Miten vaikutetaan muihin (huoltamoravintoloihin, taukotiloihin, asiakkaiden lastauslaitureihin ja apuvälineisiin)? 4. Mihin toivotaan erityisesti työterveyshuollossa ja työsuojelussa panostettavan (vireyden ja tules - tilan seuranta ja ohjaus, tapaturmaton työkulttuuri jne.)? 5. Miten tehtävät vastuutetaan? Työhyvinvointiin vaikutetaan mm. ergonomialla, työaika- ja vuororatkaisuilla, liikunta- ja ravitsemusmahdollisuuksilla ja -tiedoilla, työ- ja yleisen turvallisuuden keinoin, työn sujuvoittamisella jne…: …yksilö ja yritys yhdessä ! Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Työaikojen merkitys työhyvinvoinnille ja työssä jatkamiselle Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Tärkeimmät syyt työssä jatkamiseen eläkeiän jälkeen(Tilöastokeskus 2006) Vähennä kiirettä/kuormitusta Lisää työn sisältöhaasteita Kuntoutusmahdollisuudet Parempi esimiestyö Työympäristöparannukset Parempi palkka Koulutusmahdollisuudet Joustavammat työajat Parempi työterveyshuolto Välivuodet Vähennä haittoja Lisää vahvuuksia Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Auttavatko lyhyemmät työpäivät jatkamaan eläkeikään asti?- Kyllä ja etenkin terveytensä huonommiksi kokevilla(naiset) % (Torgen et al. 2001) Terveys + - + - Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Työajat kuormittumisen haasteena Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Työajat SuomessaPositiivisia trendejä – epäsäännöllisyys säilyy • Suomessa kokonaistyöaika Eurooppalaisittain lyhyehkö • Ylipitkiä työaikoja (48 t tai enemmän) teki 2.8% v. 2005 (Eurostat) - vähiten Euroopassa! • Yksilöllisen jouston mahdollisuus joka kolmannella, etätyön käyttö nousussa • 32% tekee muuta kuin päivätyötä (Työolotutkimus 2008): ei pääosin muutoksia viime vuosina (TTL 2006). • eniten liikenteessä, terveydenhuollossa ja palvelusektorilla • Korvattu ylityö vähitellen noussut (Työolotutkimus), korvaamaton vähentynyt • Työtehtävien tai esimiehen vaatimuksesta työajoissa joustaa puolet palkansaajista Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Vuorotyön yleisyys EU:ssa 2003 1984 EU15 Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Univaikeudet(Työolotutkimus, vähintään kerran viikossa) % Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Unettomuus työstressin eri luokissaHelsinki Hearth Study, n=3079 % Työn vaatimukset Vaikutusmahdollisuudet työhön Kalimo et al. 2000 Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Iän yhteys voimakkaan väsymyksen esiintymiseen ammattiliikenteessä(Härmä 2007) Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Vuorotyön terveyshaitat(verrattuna päivätyöhön) Riski Näyttö unettomuus ja univaje 1-2 korkea sepelvaltimotauti 1.3 –1.6 korkea rintasyöpä 1.3 -1.6 korkea vatsakatarri 1-2 kohtalainen metabolinen syndrooma 1.6 -1.7 kohtalainen lihavuus 1-2 kohtalainen kuolemaan johtavat työtapaturmat 1.6 kohtalainen lievät työtapaturmat 1.2 kohtalainen raskauden keskeytyminen <2 kohtalainen tyypin II diabetes ? kohtalainen aivoveritulppa ? matala mielenterveyden häiriöt, reuma ? matala Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Suuria kysymyksiä:Miksi työvahinkokäyrät nousevat Suomessa? Palkansaajien työvahingot 2005-2008 Tapaturmavakuutus- laitosten liitto 2009 • Ruotsissa päinvastainen suuntaus: • Mellan åren 2005 och 2008 har arbetsolyckorna med frånvaro minskat med ungefär 10 procent. • Under perioden 2003-2008 har arbetssjukdomarna minskat med nästan 60 procent • Arbetsmiljöverket 2009 Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin liittyvät sairaspoissaoloihin kunta-alalla (Työterveyslaitos 2004) • Mahdollisuudet vaikuttaa omiin työaikoihin olivat yhteydessä koettuun terveyteen ja sairauspoissaoloihin (Ala-Mursula, Vahtera ym. 2002, 2004) • Hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin liittyivät naisilla noin 50% vähäisempiin sairauspoissaoloihin neljän vuoden seurannassa verrattuna naisiin, joiden vaikutusmahdollisuudet työaikoihin olivat tutkimuksen alussa vähäiset Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Miten hallita kuormittumista ? Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Työaikojen hallinta VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET • Työpäivän pituuteen • Työpäivän alkamis- ja loppumisajankohtaan • Taukojen pitämiseen työpäivän kuluessa • Yksityisasioiden hoitamiseen työpäivän kuluessa • Työvuorojärjestelyihin • Palkallisten lomien ja vapaiden ajankohtiin • Palkattomien virka- ym. vapaiden pitämiseen Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Yksilölliset vaikutusmahdollisuudet työaikoihin lisääntyneet Suomessa(Tilastokeskus 2009) Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Yksityisen palvelusektorin työolotja hyvinvointi(Kandolin ym. 2009) - hankkeeseen osallistui työmarkkinajärjestöjä kaupan, matkailu- ja ravintola-, kiinteistöpalvelu- ja vartiointialalta, rahoittajana Työsuojelurahasto Tuloksia työaikajoustoista: • Jousto esimiehen tai työtehtävien vuoksi kuukausittain 45 % • ylityötä ja työtä ilman korvausta vähemmän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia • Yksilöllinen jousto • voi vaikuttaa työaikoihin paljon 40 % • Ajantasaiset työvuorolistat • ovat kunnossa 72 % enemmän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, useammin työn imua Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Työaika-autonomia = työntekijän ja työyhteisön itsemääräämisoikeus työvuorosuunnittelussa Työaika-autonomia –hankkeen vaikutukset hyvinvointiin Hoitotyö, n=255 (Hakola ja Koivumäki) Nykyinen vuorojärjestelmä vaikuttaa myönteisesti (vastaajien osuus 2003 ja 2005): % Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Ikääntyvien vuorotyöläisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keinot(Härmä and Ilmarinen, SJWEH 1999). 1. Vuorosuunnittelu - yksilöllisen joustavuuden lisääminen - enemmän aikaa palautumiseen (vuorojen välillä ja sisällä) - yötyön ja peräkkäisten yövuorojen vähentäminen - yötyön kokonaismäärän vähentäminen - yötyön vähentäminen ikääntyviltä - nopeasti eteenpäin kiertävät työvuorot - jatkuvassa kolmivuorotyössä yksilölliset tai aikaisemmat vuorojen alkamisajat 2. Työterveyshuolto - terveystarkastusten tehostaminen ikääntyvillä - yksilöllisten selviytymiskeinonen (uni-valve rytmi, ravitsemus, liikunta, coping-mekanismit, jne) edistäminen terveyskasvatuksen avulla - yksilöllisten ratkaisujen suosiminen (tarvittaessa siirtäminen päivätyöhön) Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Osallistuvalla työaikojen suunnittelulla - voidaan yhteen sovittaa tuotannollisia ja yksilöllisiä joustoja Yritysten tarpeet Työntekijöiden tarpeet Tuotannollinen jousto liittyen asiakkaiden ja kysynnän tarpeisiin jatyövoiman saatavuuteen Yksilöllinen joustoliittyen vapaa-aikaan, perheeseen, opiskeluun,ikään ja vajaa-työkykyisyyteen Tasapaino ja yhteistyö=> etuja molemmille Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Työterveyslaitoksen kehittämien eteenpäin kiertävien vuorojärjestelmien leviäminen Suomessa 2000 -2007 - Ruukki Oy (ent. Fundia) Koverhar, useita yksiköitä - Ruukki Oy (ent. Fundia) Taalintehdas, useita yksiköitä- Finnair Lentokonehuolto - Rautaruukki, Raahe, Hämeenlinna ja Kemi- Ekokem Oy Ab, Riihimäki- Omg Harjavalta- Outokumpu, Tornio - Visko Oy, Hanko- Kemira, Uudenkaupungin tehtaat - Kemira Fine Chemicals, Kokkola - Imatra Steel, Imatra- Fazer Cloetta- satamat (Hanko, Hamina) - Oulun yliopistollinen sairaala, neurokirurgian osasto - Tampereen yliopistosairaala, Pikonlinna - Ido, Tammisaari- Tamfelt, Tampere - Okmetic, Espoo - Ahlstromin Flassfibre Oy:n Karhulan tehtaat- UPM Kymmene, Kaipola ja Jämsänkoski. Pankacord. - Helsingin Energia Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
RESPECT - Innovatiiviset työaikamallit ikääntyvilläFinnair Lentokonehuolto Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Nopeasti eteenpäin kiertävän vuorojärjestelmän vaikutukset Ongelmia harvoin joskus aina Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Vuorojärjestelmämuutoksen vaikutukset Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Yksilölliset ja autonomiset työajat tukevat mahdollisuuksia pidentää työuria Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Työhyvinvointi ja mm. "kestävä työura" perustuvat yhteensovittamiseen tasapainon löytämiseksi.(Ylikoski 2008, 1993; Maslach 2006) • tuottavuus suoriutuminen • tehokkuus kuormitus jaksaminen Yksilön edellytykset/ tarpeet Organisaation tarpeet • vaatimukset vapausaste, vaikutus • panostaminen uupumus palkitsevuus, arvostus • sitoutuminen itsenäinen osallisuus • lojaalisuusalistuneisuus innostavuus Asiantuntijat tarvittaessa "välittäjinä" • avoimuus reiluus, luottamus, • luotettavuusepäluuloisuus kuulluksi tuleminen • tiimiteho, joustavuus yhteisötuki, apu muilta, • yhteistyökyky syntipukki-ilmiö joustaminen • tulostavoitteet, laatu resurssit, realismi, sopivat • aikarajat stressivälineet, sujuvat prosessit Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Työterveyslaitoksen työaikoihin liittyvää yleistajuista kirjallisuutta www.ttl.fi Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014
Kiitos ! Prof. M. Ylikoski / 18.9.2014