Globalisaatio-osaaminen Studia generalia, Laurea 26.4.2006 Markku Loiskekoski & Ari Nieminen

1. Globalisaatio-osaaminenStudia generalia, Laurea 26.4.2006Markku Loiskekoski & Ari Nieminen

2. Sisällys: • Globalisaatio julkisuudessa: globaalit yhteiskunnalliset ja ympäristökysymykset • Historiallisesti: universaalista globaaliin • Määritelmiä • Globaalien vuorovaikutusten muodot ja kestävä kehitys • Globaalin vuorovaikutuksen mittareita • Kestävän kehityksen ulottuvuudet • Osana opetussuunnitelmaa • Osaamisen tasot • Esimerkkejä toteutuksesta opetuksessa (globalisaatio) • Esimerkkejä toteutuksesta opetuksessa (kestävä kehitys) • Universaalin ajattelun ja toiminnan haaste • Eri politiikkalinjoja • Lähteitä

3. 1. Globalisaatio julkisuudessa: globaalit yhteiskunnalliset ja ympäristökysymykset Globalisaatio näkyy julkisuudessa eniten erilaisten kysymysten yhteydessä: • taloudessa: työpaikkojen ja pääoman sijoittuminen; • politiikassa: ”terrorismin vastainen sota”, kysymys globaalista talouden sääntelystä; • kulttuurissa: erilaiset kulttuurivaikutteet; • sosiaalisissa suhteissa: kysymys kansallisesta, eurooppalaisesta, globaalista identiteetistä, väestönkasvusta, eriarvoistumisesta; • ympäristökysymyksissä: ilmastonmuutos, luonnonvarojen käyttö jne.

4. 2. Historiallisesti: universaalista globaaliin • 1800-luvulla ja aiemmin: universaalit kysymykset yhteiskuntatieteissä. • 1900-luvulla: kansallisvaltiot ja kansallisen perspektiivin vahvistuminen.Ympäristökysymyksen esiinnousu ja kestävän kehityksen määritelmä globaalina ohjelmana. • 2000-luvun alussa: globalisaatio tärkeäksi käsitteeksi sekä julkisuudessa että yhteiskuntatieteissä. Kestävän kehityksen sisällyttäminen poliittisiin tavoitteisiin globaalisti ja paikallisesti.

5. 3. Määritelmiä • ”Globalisaatio” = tapahtumasarjoja ja prosesseja, joiden seurauksena maailma integroituu yhdeksi kaiken kattavaksi sosiaaliseksi järjestelmäksi. • ”Globaali” = globaalit (maailmanlaajuiset) ilmiöt, tai globalisaation prosessien lopputulos, täysin integroitunut maailma (maailmanyhteiskunta). • Globalisaatio on siis vain yleisnimi niille eri prosesseille ja toimijoille, jotka aiheuttavat maailmanlaajuisen sosiaalisen integraation lisääntymistä, varsinaisia sosiaalisia toimijoita ovat yksilöt ja ryhmät, ei ”globalisaatio” itse. • Vrt. ”kansainvälisyys”, jossa ei ole tätä ajatusta globaalista suljetusta järjestelmästä. • ”Kestävä kehitys” = maailmanlaajuinen, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuva ja ohjattu yhteiskunnallinen muutos, jonka tavoitteena on turvata paitsi nykyisille myös tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. • Vrt. ”Ajattele globaalisti, toimi paikallisesti.”

6. 4. Globaalien vuorovaikutusten muodot • Poliittinen globalisaatio = viralliset ja epäviralliset valtasuhteet yksilöiden ja ryhmien välillä. • Kulttuurinen globalisaatio = sosiaalisten ryhmien symbolien, elämän- ja ajattelun tapojen, vaatetuksen, habituksen ja muun sellaisen globaali vuorovaikutus. • Taloudellinen globalisaatio = tavaroiden ja palvelusten globaali tuotanto, jakelu ja kulutus. Pääomien liikkeet. • Sosiaalinen globalisaatio = yksilöiden ja ryhmien kiinnittyminen ja identifioituminen erilaisiin sosiaalisiin kokonaisuuksiin (alueet, kansakunnat, Eurooppa, maailma). Muuttoliikkeet.

7. 5. Globaalin vuorovaikutuksen mittareita • Puhelinliittymiä: 1965 150 miljoonaa; 2000 1500 miljoonaa. • Internetin käyttäjiä: 1985 0; 2004 934 miljoonaa. • TV vastaanottimia: 1956 25 miljoonaa; 1997 1400 miljoonaa. • Lentomatkustajia: 1950 25 miljoonaa; 1996 400 miljoonaa. • Kv-kauppa: 1960 629 miljardia $; 2001 7430 miljardia $. • Suoria kv-sijoituksia (kanta): 1960 66 miljardia $; 2002 7100 miljardia $. • Kansainvälisiä yrityksiä: 1960-luvun loppu 7000; 2001 65000. • Vuosittainen lajien häviö: 1950 6; 1990 10000. Lähde: Scholte 2005, 117.

8. 6. Kestävän kehityksen ulottuvuudet • Ekologinen kestävyys = toimiminen luonnon kantokyvyn rajoissa, luonnonvarojen kestävä käyttö ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Ympäristönsuojelu ja -hoito, ekotehokas infrastruktuuri ja saastumisen ehkäisy jne. • Kulttuurinen kestävyys = kulttuurisen monimuotoisuuden ja kulttuuri-identiteetin vaaliminen, kulttuuriperinnön ja arvokkaiden maisemakohteiden säilyttäminen jne. • Taloudellinen kestävyys = tasapainoinen kasvu, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen ja varantojen hävittämiseen. • Sosiaalinen kestävyys = hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Oikeudenmukaisuus, erilaisuuden hyväksyminen, tasa-arvo, turvallisuus, avoimuus, yhteistyö, hyvinvointi, syrjäytymisen ehkäisy, yhteisöön kuuluminen, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet. • Kestävä kehitys yhdistää em. ulottuvuudet: Toimiminen luonnon kantokyvyn rajoissa siten, että ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon

9. 7. Osana opetussuunnitelmaa • Ero suhteessa muihin juonteisiin: globalisaatio ei ole akateeminen tiedon ala, siltä puuttuu vakiintunut oppiaines. • Kestävä kehitys näkökulma tarkastella asioita, vrt. läpäisevyys. • Yhteydet muihin juonteisiin (ainakin): • verkosto-osaaminen, eettinen osaaminen, reflektio-osaaminen.

10. 8. Osaamisen tasot • Henkilökohtaisen osaamisen tason saavuttanut opiskelija osaa tarkastella omaa ammatillista toimintaansa globaalien sosiaalisten, kulttuuristen, poliittisten, taloudellisten ja ekologisten vuorovaikutusten (interaktioiden) näkökulmasta ja ottaa kestävän kehityksen periaatteet ratkaisuissaan huomioon. • Organisaation kehittäjän tason saavuttanut opiskelija osaa ottaa huomioon yllä mainitut globaalit vuorovaikutussuhteet sekä ympäristö- ja yhteiskuntavastuun periaatteet organisaation kehittämistyössä. • Yhteiskunnallisen uudistajan tason saavuttanut opiskelija osaa ottaa aktiivisen ja vastuullisen roolin yhteiskunnallisella tasolla ja vaikuttaa siihen, että edellä mainitut globaalit tekijät ja kestävän kehityksen näkökulmat otetaan ratkaisuissa huomioon.

11. 9. Esimerkkejä toteutuksesta opetuksessa (globalisaatio) • Opintojaksoissa, joilla käsitellään työelämää ja sen muutoksia. • Opintojaksoilla, joilla käsitellään ”monikulttuurisuutta”. • Mikä on ”monikulttuurisuuden” suhde globalisaatioon? • Opintojaksot, joilla käsitellään kansainvälisyyttä tai Suomea suhteessa muuhun maailmaan. • Huomaa kuitenkin kansainvälisyyden ja globalisaation ero. • Opintojaksot, joilla käsitellään universaaleja asioita.

12. 10. Esimerkkejä toteutuksesta opetuksessa (kestävä kehitys) • Opintojaksot, joilla käsitellään esim. • talouden ja ympäristöasioiden kytkeytymistä toisiinsa; • kulttuurien erilaisuutta, kulttuurien samankaltaistumista; • luonnonvarojen riittävyyttä ja ekologista, taloudellista ja sosiaalisesti hyväksyttävää käyttöä; • elinympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin vuorovaikutusta; • yritysten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta; • sosiaalisen syrjäytymisen kytkeytymistä talouteen ja elinympäristöön; • ilmastonmuutoksen vaikutusta globaaliin talouteen; • jne.

13. 11. Universaalin ajattelun ja toiminnan haaste Globalisaation todellisuus ja siihen liittyvät teoriat (talousteoria, etiikka, yhteiskuntateoria jne.) ja ideologiat asettavat haasteen tarkastella maailmaa kokonaisuutena, ylittää rajoittunut perspektiivi: On aloitettava ylempää, ilmasta, jota hengittää, hän sanoi. Jos aikoo pitää jalkansa maassa. On aloitettava sieltä ennen kuin laskee kätensä koskettimille. Muuten ei tule mistään mitään. Ei voi olla globaalia tajua siellä missä ei edes koeta että ollaan tämän saman ilmakehän asukkaita. On vain painolastia, ei muuta. Ei ole ihmistä maailmassa. Mirkka Rekola: Valekuun reitti, ”On aloitettava ylempää”

14. 12. Eri politiikkalinjoja • Uusliberaali linja = markkinatalouden mekanismit ovat paras tapa organisoida ihmisten välistä vuorovaikutusta. Markkinoiden toimintaan ei saa puuttua politiikan keinoilla. • Globaalien vuorovaikutusten vastustus = globalisaation aiheuttamiin ongelmiin löytyy ratkaisu globaaleja integraatioita vähentämällä. • Globaali reformismi (-sosiaalidemokratia) = Tarvitaan globaaleja poliittisia rakenteita, sääntelyä ja sosiaalipolitiikkaa. Globaali vuorovaikutus on saatava kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseksi. • Globaali kumous (-sosialismi) = Globaali kapitalismi on korvattava toisenlaisella poliittisella ja taloudellisella järjestelmällä. Lähde: Scholte 2005, 12. luku.

15. 13. Lähteitä Optimassa olevan globalisaatio-osaamisen juonteen kuvauksen ja sen lähdeluettelon lisäksi muun muassa: 1) Globalisaatiosta: Coulby, D. & Zambeta, E. (toim.) 2005. Globalization and Nationalism in Education. London: Routledge Falmer. Kuusela, P. & Saastamoinen, M. (toim.) 2002. Polis ja kosmos: kulttuurisen globalisaation suuntia. Jyväskylä: SoPhi. McNeill, J. R. 2005. Verkottunut ihmiskunta: yleiskatsaus maailmanhistoriaan. Tampere: Vastapaino. Patomäki, H. & Teivainen, T. 2003. Globaali demokratia. Helsinki: Gaudeamus. Ruckenstein, M. (toim.) 2004. Työpaikkana maailma: lähtijöiden näkökulmia globaaliin talouteen. Helsinki: Edita, 2004 Rönnberg, L. & Simpura, J. (toim.) 2003. Sosiaalipolitiikan globaalit ulottuvuudet. Helsinki: Suomen ICSW ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Saari, J. 2004. Globaali hallinta: historiallinen tutkimus globalisaation tulevaisuudesta. Helsinki: Yliopistopaino. Scholte, J. A. 2005. Globalization, a Critical Introduction. Second Revised and Updated Edition. New York: Palgrave Macmillan.

16. 14. Lähteitä (jatkuu) 2) Kestävästä kehityksestä: Kaivola T. & Rohweder L. (toim.) (2006). Korkeakouluopetus kestäväksi. Opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön julkaisuja 2006: 4. Blewitt, J & Cullingford, C. (2004): The Sustainability Curriculum: The Challenge for Higher Education. Earthscan Publications. Scott W. & Gough S. (2004). Key issues in sustainable development and learning. A critical review. Routledge Falmer. Meadows D., Meadows D. & Randers J. (2005). Kasvun rajat - 30 vuotta myöhemmin. Gaudeamus.