Tulevaisuuden palvelut verkossa

1. Tulevaisuuden palvelut verkossa Uusia eväitä verkkoon - seminaari Etelä-Savon maakuntaliitto Projektipäällikkö Jarkko Turkki Huhtikuu 2011

2. Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitto on aluekehitys-viranomainen, joka vastaa Etelä-Savon yleisestä kehittämisestä. Maakuntaliittojen rooli laajakaista kaikille-hankkeessa • Maakuntien liitoilla on hankkeessa koordinoiva ja ohjaava rooli, mm. ohjausryhmän kokoukset • Maakuntaliitot julistavat julkisten tuen haettavaksi alueillaan kuntien puolesta hankealueille • Etelä-Savossa kunnat ovat pääosassa tarvekartoitusten ja hankesuunnitelmien valmistumisessa, toimien yhteistyössä maakuntaliiton kanssa. • Yhteydenpitoa ylläpidetään teleoperaattoreiden, kuntien, ministeriöiden, viestintäviraston, ELY-keskuksen ja muiden sidosryhmien välillä

3. Laajakaista kaikille -hanke Etelä-Savon Maakuntaliiton henkilöstö laajakaista kaikille –hankkeessa • Eeva Polvi, projektipäällikkö (opintovapaalla) • Jarkko Turkki, projektipäällikkö (sij. 1.1.-30.6.2011) • Matti Koivisto, asiantuntija Laajakaista kaikille –hankkeen ohjausryhmä • Kuntien edustajat • Maakuntaliiton edustajat • Sidosryhmistä ja asiantuntijoista edustettuna: • Järvi-Suomen kylät ry, MTK Etelä-Savo, Etelä-Savon ELY-keskus, Mikkelin seudun vapaa-ajan valtuuskunta

4. Valtioneuvoston periaatepäätös joulukuussa 2008 Laajakaistarunkoverkkohanke = Laajakaista kaikille 2015 • Tavoitteena vuoden 2015 lopussa nopeat (100 Mbit/s) laajakaistayhteydet kysynnän mukaan saatavilla lähes kaikille • > 99 % vakituisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon vakituisista toimipisteistä • Markkinaehtoisten verkkojen uskotaan kattavan n. 95 % väestöstä, julkisen sektorin tuki näiden alueiden ulkopuolisille hankkeille • Loppuasiakasyhteys (max. 2 km) ei sisälly tuettavaan verkkoon, tuki kohdistuu runkoverkkojen laajentamiseen • Tilaajayhteys voi olla langallinen tai langaton

5. Valtio, kunnat ja EU tukevat 100 megan yhteyksien rakentamista Julkinen tuki - kaksi kolmannesta - jakautuu valtion, kuntien ja EU:n kesken. • Teleyritykset maksavat hankkeen kustannuksista vähintään kolmanneksen • Valtion tukea on käytettävissä 66 M€ (8% ja 33% kunnat) • EU:n maaseutuohjelmarahaa 24,7 M€ (22% kunnat)

6. Valtio, kunnat ja EU tukevat 100 megan yhteyksien rakentamista Kuntien maksuosuudet ovat 8, 22 tai 33 prosenttia Maksuosuudet perustuvat mm. taloudelliseen kantokykyyn, väestötiheyteen sekä hankkeiden laajuuteen ja kustannuksiin, säädelty asetuksin Tiedot maksuluokista www.lvm.fi 6

7. Miksi 100 megan yhteyksiä myös haja-asutusalueille? (LVM) Haja-asutusalueilla nopeus/hinta jäänyt jälkeen kaupunkialueista Tietoyhteiskuntapalvelujen kysyntä on niillä kuitenkin vähintään yhtä suuri kuin kaupungeissa (etätyö, etäterveydenhuolto ym.) Nykyistenkin palvelujen sujuva ja yhtäaikainen käyttö vaatii suuria nopeuksia ja luotettavuutta Tulevaisuuden viestintä edellyttää myös nopeaa lähtevää liikennettä Useat palvelut vaativat, että tarjottu nopeus on varmasti saatavilla. Hyvä palvelutaso tulee tarjota myös verkon reuna-alueilla. 7

8. Miten nopea ja luotettava yhteys voidaan toteuttaa? • Valokuitu on yleisimmin käytetty tekniikka nopeissa yhteyksissä • Valokuidun etuina ovat • Pienet viiveet siirrossa (valonnopeus) • Suuri tiedonsiirtokapasiteetti • Luotettavuus • Valokuitu ei johda sähköä • Valokuitu mukautuu päätelaitteita vaihtamalla tulevaisuuden tarpeisiin • Valokuitu mahdollistaa kaikki tilaajaverkkoratkaisut Valokuitu on investointi, jonka tekninen ja taloudellinen käyttöikä on pitkä – jopa 50-vuotta.

9. Miten nopea ja luotettava yhteys voidaan toteuttaa? • Valokuitua mainostetaan kuluttajille tekniikkana, joka mahdollistaa saapuvan tiedon ja lähettävän tiedon 100 megan nopeudet • IT-viikko uutisoi artikkelissaan kesäkuussa 2001 seuraavaa ” Lucent Technologiesin omistamassa Bell Labs - tutkimuskeskuksessa on todettu, että yksivalokuidunsäie kykenee kuljettamaan tietoa 100 terabitin sekuntinopeudella ” • 100Tbit/s = 104 857 593 Mbit/s – riittääkö…? Kattavien valokuituverkkojen toteutuksen haasteena kustannukset!

10. Palvelut tulevat verkkoon- www.kela.fi • Yhteensä ~14 milj. vierailua vuonna 2010 (11,7 milj. 2009) • Kasvua vuodessa n. 19% • Lähes 62 milj. sivulatausta • Vierailut ajoittuvat arkipäiville, suosituin vierailupäivä on maanantai • Kävijöitä 2010 ka. 677 000/kk (2009: 585 000/kk ) • Eniten kävijöitä tammi-ja elokuussa

11. eKela päätetapahtumat

12. Palvelut tulevat verkkoon • Vero.fi - tavoitteena mahdollisimman kattava palvelutaso verkossa • Kuntasektorilla odotettavissa palvelutuotannon siirtymistä verkkoon • Terveydenhuollon palvelut • Teknisen toimen palvelut • Sosiaalitoimen palvelut • Sivistystoimen palvelut

13. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe) • Valtiovarainministeriön SADe-ohjelman tavoitteena on, että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi kattaa vuoteen 2013 mennessä kaikki keskeiset palvelut • Kansalaisten ja yritysten palveluille luodaan yhtenäiset asiakasrajapinnat eri tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin • Esim. Suomi.fi ja YritysSuomi.fi -portaalien uudistaminen • Kansalaisten asiointitili • Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin palvelualusta • kansalaisten yleisneuvontapalvelu ja etäpalvelut

14. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe) • SADe-ohjelman kehitettävät palvelukokonaisuudet: • Osallistumisympäristön palvelukokonaisuus • Oppijan palvelukokonaisuus • Oma terveys - palvelukokonaisuus • Rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuus • Työnantajan palvelukokonaisuus. • Kansalaisen hyvinvointipalvelusuunnittelu palvelukokonaisuus • Yrityksen perustajan palvelukokonaisuus

15. Visioita ja ajatuksia tulevaisuudesta • Videokuvan jakelu yleistyy • Interaktiivinen osallistuminen paikasta riippumatta • Video/3D-kuva yhdessä laadukkaan äänen kanssa • Laitteet ja ohjelmistot muuttuvat helppokäyttöisemmiksi • Verkon palveluista muodostuu saumaton kokonaisuus - palveluita halutaan käyttää ajasta ja paikasta riippumattomasti erilaisilla päätelaitteilla (esim. TV)

16. Videopuheluista arkipäivää? • Pew Research Center tutkimus 2010 • 19% amerikkalaisista aikuisista ovat kokeilleet videopuheluita • 18-29 vuotiaista nuorista 29% kokeillut videopuheluita • Arviolta neljä prosenttia internetin käyttäjistä hyödyntää videopuheluita päivittäin, määrä on kaksinkertaistunut vuodessa. Kuinka paljon käyttäjistä hyödyntää videopuheluita päivittäin 2011? Entä vuonna 2020?

17. Visio tulevasta - Konttoriasiointi siirtyy nettiin? • Asiakas tunnistautuu sähköisellä henkilökortilla tai pankin tunnuksilla TV:n tai tietokoneen avulla, jonka jälkeen hän valitsee haluamansa palvelun. • Asiakas yhdistetään ensimmäiselle vapaalle asiakaspalvelijalle. Hän saa henkilökohtaista neuvontaa ”kasvotusten” videoneuvottelun avulla • Esim. Työvoimatoimiston tai verotoimiston asiointi, pankin lainaneuvottelut, jne • Allekirjoitukset hoidetaan sähköisesti • Tiedot sopimuksista ja asiointihistoria tallentuu kansalaisen asiointipalveluun kaikista palveluista.

18. Kuvan lähde: www.videra.com

19. Visio tulevasta - Konttoriasiointi siirtyy nettiin? Hyödyt • Kustannustehokkuus • Matkustamiseen ei kulu aikaa, lisäksi säästää luontoa • Matkustamiseen ei kulu rahaa • Palvelut ovat lähelläsi, asuinpaikasta riippumatta • Palvelee myös erityisryhmiä (esim. liikuntarajoitteiset) • Erityispalvelut ja eri alojen erityisasiantuntijat ovat aina lähelläsi • Esim. viittomakielen tulkkauspalvelut • Esim. ihotautien erikoislääkärin konsultaatio

20. Visio tulevasta - Konttoriasiointi siirtyy nettiin? Haitat ja ongelmat • Sosiaalinen kanssakäyminen muuttuu (vaikutus?) • Vaatii sähköistä asioiden käsittelyä - onko haitta? • Tarjolla ei ole riittävän edullisia ja helppokäyttöisiä laitteita loppukäyttäjille • Tarjolla ei ole riittävän luotettavia ja nopeita yhteyksiä haja-asutusalueille

21. 90% dataliikenteestä videokuvaa vuonna 2013? • Nettiliikenne kasvaa hurjaa vauhtia. Kytkinvalmistaja Ciscon teknologiajohtaja Padmasree Warrior kertoo, että internetin dataliikenne on nelinkertaistunut vuodesta 2007 • Suurinosa verkkoliikenteestä tulee olemaan videokuvan välittämistä kuluttajille. Myös mobiililaitteiden liikenteen odotetaan kasvavan ja myös niissä videokuvan osuus tulee olemaan suuri.

22. Lähde: Cdon.com

23. Entä antenniverkon tulevaisuus? • Digita ottaa käyttöön teräväpiirtolähetyksiä VHF-verkoissa – nykyiset verkot ovat UHF-taajuuksilla • Jos rakennuksessa ei ole valmiina VHF-antennia, vaatii lähetyksen vastaanottaminen uuden antennin investoimista • DVB-T2 –tekniikalla lähetetty teräväpiirtokuva kuva vaatii yhteensopivan digiboksin • DNA rakentaa kilpailevaa antenniverkkoa, kattavuus kesällä 2011 n. 85% Suomessa • Kustannukset muutoksista kuluttajille

24. Entä antenniverkon tulevaisuus? • Antennilähetyksissä käytettävät taajuudet ovat rajalliset • HD teräväpiirron jälkeen tulossa UltraHD noin kolmen vuoden sisään – vaihtuuko jälleen antennit ja digiboksit? Kuinka monta erilaista vaihdosta tulemme tekemään seuraavien 20- tai 40-vuoden aikana? Milloin toteamme taajuuksien loppuvan kesken?

25. Mitä antenniverkosta puuttuu? Vuorovaikutteisuus, vain tiedon lähetys mahdollista Esimerkkejä puuttuvista palveluista: Videopuhelut On demand –palvelut, esimerkiksi TV-ohjelmien ja videoiden vuokraus Sähköpostin ja internetin käyttö

26. Mobiilidatayhteydet, eli ”3G-mokkulat” 4G-teknologia • 4G, eli LTE-teknologialla saavutetaan parhaimmillaan 100Mbit/s latausnopeudet ja noin 50Mbit/s lähetysnopeudet • LTE-advanced yltää arviolta noin gigabitin latausnopeuteen • Nykyisten 3G-yhteyksien latausnopeudet vaihtelevat 0,2Mbit – 15Mbit/s välillä verkon ruuhkaisuudesta riippuen • Luotettavuus ongelmatekijänä

27. Mobiiliyhteydet kuidun haastajana? Mobiiliyhteyksien edut • Hintataso erittäin edullinen • Käyttäjälle ei kalliita kertainvestointeja • Siirtonopeudet riittävät yleisimpiin palveluihin • Yhteyden käyttö ei ole sidottu langallisuuteen, vaan voidaan hyödyntää sopivalla päätelaitteella missä tahansa kuuluvuusalueella • 3G-tekniikka yleisesti käytössä maailmassa, elektroniikka operaattoreille edullista

28. Mobiiliyhteydet kuidun haastajana? Mobiiliyhteyksien huonot puolet? • Maston siirtokapasiteetti jaetaan kaikkien mobiiliyhteyksiä hyödyntävien laitteiden kesken (tietokoneet, kännykät) • Mobiiliyhteyksien yleistyessä verkon ruuhkautuminen todennäköistä • Yhteyden luotettavuus kärsii • Verkon ruuhkautuessa viiveet kasvavat liian suureksi esim. videoneuvottelulle • Verkon ruuhkautuessa siirtonopeudet laskevat, esim. videokuvan siirto alkaa pätkimään • Jatkuu…

29. Mobiiliyhteydet kuidun haastajana? • Verkon reuna-alueilla siirtonopeus ja viiveet kärsivät • Mobiiliyhteydet ovat alttiimpia häiriölle, esim. luonnonolosuhteet • Elektroniikka vanhenee nopeasti, käyttäjät joutuvat vaihtamaan päätelaitteita • Taajuudet ovat rajalliset, laajaan kattavuudeen saamiseksi vaaditaan käyttöön alhaisia taajuuksia (esim. 800Mhz) • 800Mhz taajuusalue testiin lähivuosina - Venäjän navigointijärjestelmät hyödyntävät 800Mhz aluetta Nopeat mobiiliyhteydet vaativat paljon kaistaa jaettavaksi mastoilta – mastot kuidutettava?

30. Pertunmaan pilottihanke • Pertunmaa yksi valtakunnallisista pilottikohteista • Hankealue kattaa koko kunnan alueen • Toimittajavalinta toteutettiin hankintalain mukaisesti loppuvuodesta 2009 • Saatiin kolme tarjousta, joiden perusteella toimittajaksi valittiin tarjous-pyynnössä olleiden kriteerien perusteella Mikkelin Puhelin Oyj • Verkon rakentaminen alkoi elokuussa 2010 • Verkko valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä

31. Laajakaistaseminaarin aineistowww.esavo.fi/laajakaistaseminaari Kiitos! - Kysyttävää?

32. Yhteystiedothttp://www.esavo.fi/maakuntaliitto/hankkeet/laajakaista_kaikilleEtelä-Savon maakuntaliittoprojektipäällikkö Jarkko Turkki(sijainen 1.1.-31.6.2011)puh. 044 7700562 , jarkko.turkki@esavo.fiasiantuntija Matti Koivistopuh. 040 7179999, matti.koivisto@esavo.fi projektipäällikkö Eeva Polvi (opintovapaalla 15.5.2011 asti)puh. 044 7700524, eeva.polvi@esavo.fi