Download
1 / 15
150 likes | 264 Views
VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Maakuntavaltuusto 2.12.2013. Tavoitteet vaihemaakuntakaavatyölle PALVELUT.
E N D
VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAMaakuntavaltuusto 2.12.2013
Tavoitteet vaihemaakuntakaavatyölle PALVELUT • Vaihemaakuntakaavalla tarkistetaan voimassa oleva maakuntakaava muuttuneen maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien erityisten säännösten mukaisiksi (MRL luku 9a). • Maakuntakaavalla tulee samanaikaisesti sekä turvata kaupan toimintaedellytykset, että ratkaista seudullisesti / maakunnallisesti merkittävän kaupan sijainninohjauksen ja mitoituksen pelisäännöt. • Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijaisen sijaintipaikan ollessa keskusta-alue tulee huolehtia näiden keskusta-alueiden kehittymismahdollisuuksista. • Tärkeää on myös huolehtia toimijoiden välisen aidon kilpailun edellytyksistä sekä keskusta-alueilla että nykyisillä ja mahdollisilla uusilla kaupan alueilla. • Myös muita palveluita voidaan kaavassa käsitellä, jos niitä koskevia maankäytöllisiä tarpeita ilmenee prosessin aikana.
Kysymyksiä, jotka maakuntakaavassa tulee vähittäiskaupan osalta ratkaista • Varsinais-Suomen kaupan palveluverkon kokonaiskuva ja sen kehittämisvaihtoehdot, • maakuntakaavojen keskustatoimintojen alueet ja niiden laajentumisalueet perusteluineen, • keskusta-alueiden vetovoiman kehittämisen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten keinot, • keskustatoimintojen alueiden kaupan mitoitus tarvittavilta osin Turun keskustaa lukuun ottamatta, • kaupan palveluiden saavutettavuuden turvaaminen kaikilla kulkumuodoilla, • keskustojen ulkopuoliset vähittäiskaupan suuryksiköille osoitettavat alueet kaupan toimialoittain ja niiden mitoitus, • voimassa olevan maakuntakaavan tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueiden (TP) tarkistaminen sekä mitoitus, • seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alarajan määrittely/tarkistaminen toimialoittain.
1. Onko nettikauppa uhka vai mahdollisuus erikoiskaupalle ja kauppakeskuksille? Poikkeavatko eri toimialojen erikoiskauppojen näkemykset tässä asiassa? • Taloustilanteen ohella merkittävin kaupan toiminta- ja sijaintilogiikkaa muokkaavista trendeistä on verkkokaupan kasvu. • Verkkokauppa on ollut esillä jo 90-luvulta saakka, mutta vasta viime vuosina on konkreettisesti ollut havaittavissa nopeaa kasvua: esimerkiksi vuonna 2012 suomalaiset kuluttivat verkkokaupoissa tavaroihin n. 3 miljardia euroa. Erityisesti Suomessa ovat kasvaneet ulkomaiset verkkokaupat. • Verkkokauppa on näkynyt erityisesti erikoistavarakaupassa, jossa kulutus on siirtynyt voimakkaasti verkkoon esimerkiksi vaatteiden, elektroniikan, kirjojen, musiikin ja videoiden kohdalla. • Joissain tuotteissa nopeutuneet verkkoyhteydet ovat mahdollistaneet tuotteiden virtuaalikulutuksen. Esimerkiksi musiikin ja videoiden suoratoistopalvelut sekä nettijakelu ovat vähentäneet tarvetta ostaa fyysinen tuote kaupasta.
2. Saavutetaanko kilpailuetua myymälöissä kauppiaiden ja myyjien asiantuntemuksella? • Palvelutietoisuuden kasvu – vaaditaan enemmän vastinetta sijoitetulle rahalle. • Asiantuntijuuden tulee olla aitoa. • Sähköisen asioinnin ja palvelun rinnalla tarvitaan myös suoria kontakteja. • Helposti saavutettavat show room -tilat ja noutopisteet nettikaupan tukena. • Tulevaisuuden myymälärakennuksissa korostuvat tilojen joustavuus ja monikäyttöisyys – tilojen on oltava muuntautumiskykyisiä ja kaupan konsepteissa tapahtuviin muutoksiin on pystyttävä vastaamaan nopeasti. • Erilaiset rakennusten ja tilojen tilapäiskäytöt yleistyvät esim. pop up -kulttuurin levitessä entistä laajemmin palveluiden ja vähittäiskaupan piiriin. • Toinen merkittävä tilojen käyttöön liittyvä trendi on palveluiden määrän lisääntyminen; erilaiset yksityiset ja julkiset hyvinvointi-, viihde- ja kulttuuripalvelut sijoittuvat entistä enemmän esimerkiksi kaupan ja kauppakeskusten yhteyteen.
3. Onko nettikauppa muuttanut erikoiskauppojen myymälä-konsepteja tässä vaiheessa? Onko tästä merkkejä Turun seudulla ja millaisia? Entä muissa seutukeskuksissa? • Nettikauppa ja -palvelut sekä virtuaalikulutus vähentävät tarvetta fyysisille liiketiloille. Tämä saattaa heikentää vähittäiskaupan fyysistä palvelutarjontaa pitkällä tähtäimellä. • Toisaalta nettikauppa luo kuluttajille myös paljon mahdollisuuksia; tuotteiden tilaaminen syrjäseuduille helpottuu ja kuluttajalla on helposti saatavilla laaja ja monipuolinen tarjonta. • Verkkokauppa muokkaa myös palveluiden tuottamista; esimerkiksi matkatoimistot, pankit ja vakuutusyhtiöt ovat supistaneet toimipisteverkostoaan ja vieneet toimintojaan nettiin. • Verkko on myös luonut entistä parempia mahdollisuuksia kuluttajien väliseen kaupantekoon esimerkiksi nettihuutokaupoissa. • Tarvitaan myös em. show room -tiloja / noutopisteitä.
4. Mitkä ovat Turun seudun kauppojen vahvuudet? Mitkä ovat muiden keskusten kaupan vahvuudet, onko niitä?
4. Mitkä ovat Turun seudun kauppojen vahvuudet? Mitkä ovat muiden keskusten kaupan vahvuudet, onko niitä? • Turku: maakuntakeskus, monipuolinen tarjonta, kaupunkiympäristö, muut palvelut, asumisen ja työpaikkojen keskittymä, kehittämis- ja täydennysrakentamishankkeet kasvattavat potentiaalia. • Myllyn alue ja Skanssi edelleen nousussa. • Myös muissa Turun kaupunkiseudun kuntakeskuksissa aktiivista suunnittelua ja kehityshankkeita, jotka ovat tuoneet uusia asukkaita. • Osa vanhoista kaupan keskuksista murrosvaiheessa. • Seutukuntakeskukset oman alueensa erikoistavarakaupan keskittymiä. • Loimaalla uudistuneet hypermarketit siirtäneet kaupan painopistettä – torin kivijalkakauppa hakee rooliaan. • Uusikaupunki ja Laitila, ”kaksoiskaupunki”, jonka kaupan vaikutusalueet eivät juuri sekoitu. • Salossa tiivis kaupunkimainen keskusta, jonka tuntumassa paljon kehittämispotentiaalia. • Paraisilla ja Kemiössä kesäasukkaiden merkitys suuri.
5. Turun keskustan lisäksi maakunnassa on monta kaupunkikeskustaa. Miten keskustakauppaa tulisi kehittää näissä keskuksissa? • Kauppaa ei tulisi kehittää erillisenä vaan yhteisvastuullisina, kokonaisvaltaisina vuorovaikutteisina kaupunkikehittämishankkeina: asuminen, saavutettavuus, kaupunkikuva, julkiset palvelut. • Kaupunkikeskustoja ja kauppakeskuksia ei voida kehittää samoin työkaluin. Eri kilpailusarjat. Vastakkainasettelusta luovuttava. • Uudet palvelukonseptit – lähiajattelu.
2 Laitila 1 3
3 Salo 2 1
