Köyhyys Suomessa – pysyvää vai tilapäistä

1. Köyhyys Suomessa – pysyvää vai tilapäistä 14.3.2013 Ilpo Suoniemi Palkansaajien tutkimuslaitos

2. Esityksen rakenne • Taustaa ja dynamiikan motivointia • Aineisto • Ekonometrinen malli saapumis- ja poistumistodennäk. • Tilariippuvuus ja tilastollisten mallien vertailu • Väestörakenteen muutos ja köyhyysriskin nousu • Saapumis- ja poistumisvirtojen kehitys 1996–2008 • Perheaseman dynaamiset vaikutukset • Riskin yleistasoon vaikuttavista tekijöistä - Perheaseman vaikutus - Sosioekonomisen aseman ja koulutusasteen vaikutus - Iän ja sukupuolen vaikutus • Lopuksi

3. Köyhyystutkimuksen taustaa • Pioneereja: Rowntree (1901) Bowley & Burnett-Hurst (1915) Bowley & Hogg (1925) • Metodologia: • ”Köyhyyden kriteeri: köyhyysrajan määrääminen, ekvivalenssiskaala • Köyhyysindeksin määrittely • Köyhyys ja tuloerot? Townsend BJS (1954), Sen E´ca (1976), Atkinson (1970) E’ca (1987)

4. Dynaamisen tarkastelun vahvuudet • Tuloliikkuvuus - ajan myötä köyhyys koskettaa selvästi suurempaa väestön osaa kuin poikkileikkauksesta voisi päätellä • Ero tilapäisen, toistuvan ja kroonisen köyhyyden välillä • Mahdollistaa (köyhyyden) saapumisreittien ja poistumisreittien merkitysten arvioinnin • Tätä kautta politiikkavaihtoehtojen puntaroinnin • Dynamiikka - äkilliset riskitekijät • Jenkins (2011)

5. Aineisto • Otos 10 % maassa asuvasta väestöstä 1995–2008 • Otoskoko 503938 (1995) 521819 (2008) • Tuloaineisto katkaistu ylhäältä (ylimmän prosentin huipputulot). • Työssäkäyntitilaston, tulonjaon kokonaisaineiston ym. rekisteritietojen yhdistely • Rekisterikotitalouden (asuntokunnan) muodostaminen, otosyksikön (henkilö) mukaan asuntorekisterin avulla • Vuositulot sekä asuntokunnalle että henkilölle • Tulojen koostumus - ansiotulot (yrittäjä- ja palkkatulot) - omaisuustulot - saadut tulonsiirrot - maksetut tulonsiirrot • Käytettävissä olevat rahatulot (laskennallinen asuntotulo puuttuu)

6. Valinnat • “Uusi OECD-skaala” (Ekvivalenttien aikuisten lukumäärä) - ensimmäinen aikuinen saa painon yksi, seuraavat yli 13-vuotiaat kukin painon 0,5 ja vastaavasti alle 13-vuotiaat painon 0,3. • Ekvivalenttitulo (kotitalouden yhteenlasketut käytettävissä olevat tulot jaettuna ekvivalenttien aikuisten lukumäärällä). • Köyhyysraja 60 % ekvivalenttitulon mediaanista (EU-standardi). • Köyhyysmittari: nuppilukumitta, köyhyysaste

12. Miten köyhyyden luonne on muuttunut ajanjaksolla 1995–2008? Analyysi mallintaa siirtymätodennäköisyyksiä, antaa osvittaa politiikan onnistumisesta • Onko köyhyys aiempaa pysyvämpi ongelma? • Mistä köyhyyden pysyvyys johtuu? pysyvä alttius (ominaistekijä) vai tartunta: koettu köyhyys altistaa tulevalle köyhyydelle • Onko saapumisvirta kasvanut vai poistumisvirta heikentynyt? • Onko kesto pidentynyt? – tilariippuvuus? • Onko havaittu köyhyysasteen nousu seurausta väestörakenteen muutoksesta? Väestön vanheminen, köyhyyden elinkaariprofiilin vaikutus • Toimeentuloshokkien merkitys - perheen hajoaminen, puolison kuolema tai ero

13. Dynaamiset mallit 1-kertaluvun Markov-prosessiin perustuvat tilastolliset mallit, saapumis- ja poistumistodennäköisyyksille Keskeisenä alkuarvo-ongelma – lyhyet paneelit: data on vasemmalta sensuroitu, alkaneissa köyhyysjaksoissa pitkät jaksot yliedustettuina - tarkasteltaessa siirtymiä (ehdollisia todennäköisyyksiä) köyhissä yliedustettuina ne joilla ominaistekijät altistavat Heckman (1981) Wooldridge (2005)

14. Estimoinnit erikseen jaolla T Tulopaneelit: 1995(6)–1999, 2000(1)–2004, 2004(5)–2008 A Ikäryhmät: 0–89; 30–89, 50–89 ja 60-69 -vuotiaat ja eläkeläiset 30–89 ja 60–89 -vuotiaat. M Eri estimointimenetelmät ominaistekijöiden kontrolloimiseksi ja dynamiikan käsittelemiseksi

15. Otoskoko

16. Kaikissa malleissa samat kiinteät selittäjät • Köyhyyden ikäprofiili erikseen molempien sukupuolten mukaan, 5-vuotisikäryhmitttäin 0–5,…,75–79, 80–89 • Koulutusaste (tulopaneelin alussa, karkeistettu, kolme astetta) • Sosio-ekonominen asema (tulopaneelin alussa, karkeistettu) maatalousyrittäjät (1), muut yrittäjät tai ammatin harjoittajat (2), toimihenkilöt (3-4), työntekijät (5), opiskelijat tai koululaiset ja vastaavat (6), eläkeläiset (7), työttömät ja omaa kotitaloutta hoitavat (8) ja tuntemattomat tai muualla luokittelemattomat (9). työttömiä ja esimerkiksi palkattomalla äitiys-, isyys- tai vanhempainrahalla olevia ei ole voitu tarkasti erottaa toisistaan • Perhetyyppi ja kotitalouden koko/rakenne(dynaaminen vaikutus) • Maksimissaan (0–89 –vuotiaat) 61 selittäjää

17. Dynaaminen Markov-malli ja tilariippuvuus • Paneeliaineistossa peräkkäiset havainot korreloituneita • Heterogeenisuus, havaitsematon yksilötekijä (tulonhankintakyky, erot alkupääomissa, preferenssit) • Rakenteellinen riippuvuus, köyhyys on sellaisenaan riskitekijä seuraavan periodin köyhyyteen, ehdolliset köyhyysriskit => Ekonometrisia ongelmia lyhyissä paneeleissa

18. ei välttämättä päde, mutta Yksi ratkaisu on satunnaisvaikutusten malli lisäoletuksella Mundlak (1978) Toinen mutta: lyhyessä paneelissa ei yleensä voida olettaa Alkuarvo-ongelma, kertautuu läpi havaintojonon

19. Ehdollinen mallintaminen • Kaksi vastakkaista menetelmää mallitetaan joko tai • Heckman (1981) alkuarvon mallittaminen, lisätään malliin sen lähtöarvon redusoidun muodon lineaarinen approksimaatio • Vaihtoehtona Wooldridge (2005) mallitetaan ja muodostetaan ehdolliset uskottavuusfunktiot

20. Mallien ehdollisia uskottavuusfunktioita Otetaan huomioon keskinäinen riippuuvuus yksilötekijän kautta Yllä järjestys: Wooldridge, Heckman, satunnaisvaikutusmalli

21. Selittäjien osittaisvaikutukset lasketaan populaatiotason jakauman perusteella • Missä pisteessä vaikutus lasketaan epälineaarisessa mallissa (havaitsemattomat tekijät mutkistavat tilannetta) Lisäksi ero ehdollisten riskien (siirtymien) ja köyhyysriskin välillä aiempi riskikaava (ongelma kiinteän pisteen valinnassa) • Ei ole kiistattomasti valittavaa kiinteää pistettä, josta vaikutukset laskettaisiin • ASF josta osittaisvaikutukset APE differensseinä, esimerkkinä Wooldridgen mallisssa

22. Mallien vertailut ja testit Keskimääräinen log-uskottavuus, 0-89-vuotiaat Tilariippuvuuden kertoimen marginaalivaikutus, %-yks.

23. Korkea tilariippuvuus => saapumis- ja lähtötodennäköisyydet alenevat • Ilman alkuarvo-ongelman korjausta tilariippuvuuden vaikutus yliarvioidaan • Saapumis- ja poistumistodennäköisyyksiin harha molemmat voimakkaasti aliarvioidaan • Heckmanin ja Wooldridgen menetelmät toimivat ja tarpeellisia dynamiikan selvittämiseksi (köyhyysriskin yleistasossa vaikutus luonnollisesti vähäisempi) • Tilariippuvuuden vaikutus korkea paneelissa 1996–1999 nousi uudelleen 2005–2008 • Tilariippuvuuden vaikutus nousee iän myötä verrattaessa 30–89-vuotiaiden ryhmään • Samoin eläkeläisillä voimakkaampi tilariippuus

24. Tilariippuvuuden voimakkuus

25. Väestörakenteen muutos ja köyhyysriski • Heckmanin mallissa yli 90 % riskin muutoksesta selittyy kertoimien muutoksella • Wooldridgen mallissa noin puolet • Erot mallien ehdollistamisessa: Wooldridge alkuarvo, joka oli jo noussut • Väestörakenteen muutoksilla vain vähäinen rooli, konservatiivinen arvio sillä sosioekonominen asema sisältyy rakenteeseen • Taloudelliset tekijät, Politiikkamuutokset (verotus, tulonsiirrot)

26. Saapumis- ja lähtötodennäköisyyksien kehitys (Heckmanin malli)

27. Perheaseman muutosten marginaalivaikutukset

28. Perheaseman muutosten marginaalivaikutukset

29. Perheaseman dynamiikan vaikutukset • yksinjääminen suurin äkillinen riskitekijä • vastaavasti muuttaminen yhteen alentaa riskiä • iäkkäämmässä väestössä perheaseman muutosten vaikutukset kasvavat (poikkeus yksinhuoltaja, mutta tämä asema harvinaistuu) • myös ajan myötä kasvua marginaalivaikutuksissa (ja niiden eroissa)

30. Perheaseman keskiarvon “pysyvä” marginaalivaikutus (ominaistekijän korrelaation kautta) • Vaikutukset laskettu vuosikeskiarvoina pitäen väestöjakauma annettuna ja niin että pysyväisvaikutuksen (4 v) ja tilapäisen vaikutuksen (1 v) näennäisero (4v, 1 v) on korjattu • Lasten lukumäärällä korkeampi pysyväisvaikutus • Samoin (iäkkäämmillä) yksinhuoltajilla • Vastaavasti lapsiperheillä pienempi • Suurperheillä ja yksinhuoltajilla suurempi ominainen alttius korkeaan köyhyysriskiin siis tekijä korreloi ominaistekijän kanssa • iäkkäämässä väestössä perheaseman vaikutukset kasvavat (huom. yli 60-vuotias yksinhuoltaja on harvinaisuus) • ajan myötä kasvua marginaalivaikutuksissa (ja niiden eroissa)

31. “Pysyvän perheaseman” marginaalivaikutukset

32. “Pysyvän perheaseman” marginaalivaikutukset

33. Vaikutuksia köyhyysriskin yleistasoon (ominaistekijän korrelaatio havaitulla väestöjakaumalla) • Korkea koulutusaste suojaa köyhyydeltä • Toimihenkilöillä matalin riski (näistä sosio-ekonomisen aseman ryhmistä) • Työssäkäynti suojaa köyhyysriskiltä • Näissä ei yllätyksiä • Eläkeläisten riskisovite ei erityisen korkea, matalampi kuin työttömien tms. (muut tekijät vakioitu väestöjakauman mukaisiksi) • Näiden vaikutuksessa aikaa myöden huomattavaa kasvua erityisesti niiden erossa matalan riskin työssä käyviin ryhmiin • Korrelaatiot riippuvat taloudellisista tekijöistä ja harjoitetusta tulonsiirto- ja veropolitiikasta • Anomalioita yrittäjien ja maatalousyrittäjien marginaalivaikutuksissa paneelissa 1996–1999 ryhmän koostumuksen muutos (rakennemuutos ja sukupolvenvaihdokset) • Lopuksi köyhyysriskin sovitteita (havaitulla väestöjakaumalla)

34. Korkean riskin perhetyyppien riskisovite 1996–1999 ja 2005–2008 Yksinäinen F ja M ja yksinhuoltaja (32 vuotta)Mallit: Satunnaisvaikutus, H ja W

35. Köyhyysriskisovite iän myötä 1996–1999 ja 2005–2008 (lapseton pari C, yksinäiset M ja F) Mallit: S, H ja W

36. Eläkeläisten köyhyysriskisovite iän myötä 1996–1999 ja 2005–2008 (lapseton pari C, yksinäiset M ja F) Mallit: S, H ja W

37. Jatkotutkimusaiheita • Työmarkkinadynamiikka mukaan (2000-luvulla käytössä tieto sosio-ekonominen asemasta) • Aineiston kato viikatemiehen satoa - Onko köyhillä muita suurempi kuolleisuus? • Duraatiomallit täydentämään Markov-analyysia, poikkeeako kuva?