Tutkimuksen rahoitus Suomessa

1. Tutkimuksen rahoitus Suomessa Heikki Mannila 30.10.2013

2. Sisältö • Missä ollaan? • Minne ollaan menossa? • Turhia rajoja?

3. T&k-menot Suomessa 1991 - 2012 Tutkimus- ja kehittämismenot sektoreittain Suomessa 1991–2012 Yhteensä 7,1 mrd euroa Lähde: Tilastokeskus, 31.10.2012

4. Tutkimuksen rahoituksen kehitys Monella on suunta on kääntynyt viimeksi kuluneina vuosina

5. Valtiollinen (ym.) rahoitus vuonna 2013, miljoonia euroja • 1850 • 900 • 575 • 304 • 219 • 329 • 542 • 250 • 110 • Yliopistot • Ammattikorkeakoulut • Yliopistot, tutkimusosuus • Valtion tutkimuslaitokset • Ministeriöt • Suomen Akatemia • Tekes • Säätiöt (noin) • EU (FP7*) Hyvin erilaisia toimijoita Tiedejärjes-telmä on kokonaisuus

6. Korkeakoulutettujen osuus

7. Melko paljon tutkijoita (Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö (HTV) 1 000 työllistä kohden kokonaisuudessa, korkeakoulusektorilla ja julkisella sektorilla 2010.) • Lähde: OECD Research and Development Statistics (RDS), kesäkuu 2012, jatyöllisenväestönosalta OECD Short-Term Labour Market Statistics, kesäkuu 2012.

8. Vähän tohtoreita (Tutkijakoulutettujen osuus (%) t&k-henkilöstöstä (henkilömäärästä laskettuna) 2003 ja 2009.) Lähde: OECD Research and Development Statistics (RDS), kesäkuu 2012. Huomautukset: Tutkijakoulutettu = Second stage tertiary education - Doctorate level (ISCED 6). Suomen tiedot sisältävät sekä tohtorintutkinnon että lisensiaatin tutkinnon suorittaneet.

9. Vähän tohtoreita myös korkeakoulusektorilla (Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö (HTV) koulutuksen mukaan sektoreittain ja lisäksi korkeakoulusektorilla organisaatioryhmittäin 2010.) Lähde: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta, tietokantataulukot, kesäkuu 2012. Huomautukset: YVT= Yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta.

10. Tohtorien määrä tk-tehtävistä nousussa (Tohtorintutkinnon suorittaneen tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön määrän (HTV) indeksoitu kehitys (2000=100) sektoreittain Suomessa 2005 ja 2010.) Lähde: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta, tietokantataulukot, kesäkuu 2012. Huomautukset: YVT= Yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta.

11. Ulkomaalaisten tutkijoiden osuus nousussa (%-osuus Suomen Akatemian tutkijanuraa tukevien rahoitusmuotojen kautta rahoittamista tutkijoista yhteensä ja rahoitusmuodoittain 2008–2011.) Lähde: Suomen Akatemian rahoitustilastot 2012.

12. Päätieteenaloittainen jakauma

13. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusrakenne

14. Julkaisumäärät nousussa asukasta kohden (Julkaisuja miljoonaa asukasta kohden keskimäärin vuodessa 2003-2005 ja 2008-2010) Aineistolähde: Thomson Reuters 2012. Bibliometriset analyysit Raj Kumar Pan ja Santo Fortunato, Aalto-yliopisto 2012. Asukasmäärätiedot: OECD Statistical database 2012.

15. Viittaus- ja top10-indeksit, Web of Science

16. Viittaus- ja top10-indeksit, Scopus

17. Minne ollaan menossa tutkimuksen rahoituksessa? • T&k-volyymi pienenemässä • ICT-sektorin rakennemuutokset • Valtiollinen rahoitus • Valtion budjettitilanne • Tutkimusrahoituksen ajankohtaisia asioita • Tutkimuslaitosuudistus

18. Valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistus • Valtioneuvoston periaatepäätös valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi 5.9.2013

19. Uudistuksen toimenpidekokonaisuudet Rakenteelliset uudistukset: A) Tutkimuslaitosten yhteensulauttaminen B) Tutkimuslaitosten yhdistäminen Helsingin yliopistoon C) Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyön syventäminen D) Tutkimuslaitosten yhteenliittymien toiminnan kehittäminen Tutkimusrahoitusta koskevat uudistukset: E) Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen F) Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan tutkimus-, arviointi- ja selvitystoiminnan vahvistaminen G) Tutkimusrahoituksen kokoaminen ministeriöissä Uudistuksen toimeenpano ja seuranta: H) Henkilöstön asema toimintojen uudelleen järjestelyissä I) Periaatepäätöksen toimeenpano ja seuranta

20. Strategisen tutkimuksen rahoitusväline • Kolmas pilari • Ongelmakeskeinen tutkimus, suuret haasteet • Vuonna 2017 käytettävissä 70 miljoonaa euroa • Noin 3,5 % koko valtiollisesta tutkimusrahoituksesta • Pitkäjänteistä tutkimusta • Valtioneuvosto päättää keskeisimmät teema-alueet • Perustettava strategisen tutkimuksen neuvosto vastaa itsenäisesti strategisesta tutkimuksesta ja sen järjestämisestä, hallinnosta sekä rahoituksen suuntaamisesta • Neuvosto sijoitetaan Suomen Akatemian yhteyteen

21. Strategisen tutkimusneuvoston käytössä oleva rahoitus

22. Strategisen tutkimuksen rahoitusväline • Yleisperiaatteet: • Rahaa kerätään suuremmiksi kokonaisuuksiksi • Kilpailullisen rahan osuutta lisätään maltillisesti • Parhaat konsortiot pääsevät hakemaan • Esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvä tutkimus • Monitieteisyys, ilmiölähtöisyys, hallinnon rajojen madaltaminen • Valmistelussa paljon pohdittavaa • Aikataulu tulee olemaan erittäin tiukka

23. Esille nousseita huolia • Pitkien aikasarjojen ja muiden laajojen aineistojen kohtalo • Ohjausjärjestelmä • Alueelliset vaikutukset

24. Turhia rajoja? • Rahoituksen kehitys • Onko turhia rajoja ja kahtiajakoja jotka haittaavat toimintaa? • Perustutkimus vs. soveltava tutkimus? • Tutkimus vs. opetus? • Kansainvälisyys vs. alueellisuus? • Ammattikorkeakoulut vs. yliopistot?

25. Perustutkimus ja soveltava tutkimus • Kuinka relevantti tämä jaottelu oikeastaan on? • Erilaisia tapoja joilla tutkimus vaikuttaa yhteiskuntaan • Yksittäiset tulokset; vuorovaikutus; osaavat ihmiset • Eri aloilla vaikutustavat ovat erilaisia • Lääkekehityksen malli • Perus  soveltavampi  ja vielä …  lääke • ICT-ala • Edestakaisin tutkimuksen, teollisuuden, muiden soveltajien välillä – hyvinkin nopeatempoisesti

26. Tutkimus ja opetus • Tutkimukseen perustuva opetus • Opetus tukee tutkimusta – pakko selvittää itselleen miten asiat oikeastaan ovat • Esim. tutkijakoulutuksen tavoitteet • Maailman kärki nyt esillä olevassa ongelmassa • Hyvä analyysi- ja ongelmanratkaisukyky ja uuden oppimisen taito seuraavien 30 vuoden aikana esiin tulevien ongelmien suhteen • Opetuksen ja tutkimuksen tai selvityksen raja on monissa opetusmuodoissa liukuva

27. Kansainvälisyys ja alueellisuus • Tiede on kansainvälistä • Kaikkea ei voi tehdä itse, eikä ole koskaan tehtykään • Toisaalta alueellisuuskin on merkittävä tekijä • Kauempaa katsoen Suomi on pieni alue • Suomen tiedepolitiikan merkittävin päätös? • Tutkimus ja opetus, opetus ja tutkimus

28. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot • Turhia rajoja? • Laajat yhteistyömahdollisuudet • Hyödynnetäänkö niitä tarpeeksi?

29. Kiitos!