Honka Taidon Portaat - mitä, koska, miten mikro – C-ikäisille

1. Honka Taidon Portaat- mitä, koska, miten mikro – C-ikäisille Hongan valmentajien starttitilaisuus 4.9.2004

2. Honka Suomen suurin koripalloseura – mitä seuraavaksi? • määrällinen kasvu • salikapasiteetti ja valmentajien lukumäärä asettaa rajoituksia • laadullinen kasvu • meistä valmentajista itsestämme kiinni – mille tasolle riman itsellemme asetamme

3. Suomalaisen koripallon dilemma Mikrot ja minit leikkiä, B-junioreissa joukkueet ottavat valmentajat yleensä ihmettelevät ”eiväthän nämä osaa mitään” - siis kuka ja missä vaiheessa opettaa taidot? Symmetrisen motoriikan, koripallon liikkeiden ja rytmin opettaminen on pitkä prosessi joka alkaa koripallokoulusta ja jatkuu aikuisiin saakka Peli on muuttunut, 1vs. 1 taidot ja fysiikka korostuvat => Taitovalmennus

4. Valmentamisesta yleensä • Valitse mikä on kaikkein keskeisintä • älä pyri selittämään koko peliä (hillitse itsesi), rajoitu muutamaan asiaan kerrallaan • oppimisen psykologia • Kommunikaatio • eri ikäisille samat asiat pitää opettaa eri tavoin ja eri tyylillä • asetu vastaanottajan asemaan • mitä minkäkin ikäinen lapsi pystyy hahmottamaan • huomioi myös lajitausta, kuinka kauan harrastanut • erilaiset yksilölliset odotusarvot -> huomaa onnistumiset suhteessa kunkin omaan tasoon ja kunkin kehitys • yksilölliset eroavaisuudet myös ymmärtämisessä • ryhmän sisälläkin yksittäisille pelaajille kommunikoitava eri tavoin • Opetusjärjestys • joidenkin asioiden opettaminen/tekeminen edellyttää jo tiettyjen asioiden hallintaa • missä järjestyksessä asioita aletaan opettamaan – mikä edeltää mitä • taidon portaat • symmetrisen motoriikaan kehittäminen alusta asti (kaksikätisyys, kaksijalkaisuus, ’lajirytmi’) • Tavoitteellisuus taitojen opettamisessa • valituissa keskeisissä alueissa saavutettava kehitystä – ei vain sohita vähän joka asiaa • kaudelle opetussuunnitelma välitavoitteineen

5. Valmentamisesta yleensä (jatk.) • Valmentaminen ei ole egotrippi • tärkeää ei ole se mitä tiedät ja osaat vaan se mitä pystyt pelaajille välittämään • ’kun nöyryys loppuu niin kehitys pysähtyy’ – pätee niin pelaajiin kuin valmentajiin • valmentaja on vain oppimisen väline • Älä ratsasta tähtipelaajilla • se ei ole valmentamista vaikka otteluita voitettaisiinkiin eikä pitkällä tähtäyksellä palvele edes ’tähtipelaajan’ kehitystä – vaikka onkin helppo tapa näyttää hyvältä mikroissa ja mineissä

6. Nuorimpien valmentamisesta • Yksilöllinen huomioiminen erityisen tärkeää • Positiivinen ja kannustava vaatiminen • opetellaan harjoittelemaan kunnolla alusta asti – selkeät ja johdonmukaiset, kuitenkin ehdottomat säännöt • toimiminen ryhmässä ja työn tekeminen joukkueen eteen • Drillien järjestely • odotusaikojen minimointi • nopea siirtyminen drillistä toiseen tärkeää (homma ei karkaa puolapuihin) • Haaste yhdistää hauskuus ja leikinomaisuus koripallotaitojen opetteluun • kuitenkin mikrotkin saa yhtälailla innostumaan koripallotaitojen harjoittelusta kuin leikkimisestäkin • mitä enemmän osaa, sen palkitsevampaa pelaaminen on nyt ja tulevaisuudessa • onnistumiset motivoivat harjoittelemaan ja oppimaan lisää

7. Mitä ja miten pitää minkäkin ikäisenä opettaa • mitä nuorempia sen haastavampaa • mitä yleensä pystytään harjoittelemaan rajallisempaa ja kuitenkin saada treeneihin vaihtelevuutta • symmetrinen motoriikka ja koripallon rytmi sisäistetään parhaiten nuorena, mitä nuorempana aloittaa sen parempi – oppimisen herkkyyskaudet (”talon rakentaminen”) • tulevan oppimisen takia aikaa ei kannata tuhlata pelkkään leikkimiseen • ’drillit’ edellyttävät perustaitojen hallintaa • ymmärrä mikä sopii minkäkin ikäiselle – älä vedä mikroille samoja drillejä mitä itse teit B- ja A-junnuissa • selitä aina mitä tehdään ja miksi, miten liittyy peliin • kehittää pelin ymmärtämystä ja motivoi paremmin harjoitteisiin

8. Mini- ja C – valmennuksen sudenkuopat • Eriaikaisen puberteetin merkitys (mj historiat, pituus ja fysiikkamittaustulokset) • puheissa ymmärretään, käytännön toiminnassa erittäin huonosti • parhain lopputulos teknisesti taitavilla myöhään kehittyvillä joista tulee omalle pelipaikalleen oikeasti riittävän kokoisia (1 > 185 cm, 2 > 190 cm, 3 > 195 cm, 4 > 200 cm, 5 > 204 cm) => varhaiskypsästä 180 cm sisällä pelaavasta ’voimapesästä’ ei todellakaan kannata C-junnuissa innostua vaikka kuinka dominoisi peliä (suhteuta ylläolevaan) • Joukkueen kehittämisen sudenkuopat • puberteettijakauma joukkuetasolla • menestyminen mineissä ja mikroissa pelkästään agressiivisella prässäyksellä • nopea hyökkäys päätyen layupiin nollaa vastaan on eri laji kuin hyökkääminen 5 vs. 5 • Yksilölliset erot tunnustettava • toiminnan palveltava eri tasoisia ja eri kehitysvaiheessa olevia jos haluaa että B- ja A-junnuissa on vielä joukkue jäljellä • tavoitteena että kaikki pelaavat riittävän haastavassa ja mielekkäässä ympäristössä nyt ja tulevaisuudessa (siis muuallakin kuin Nuori Suomi mainoksissa ja juhlapuheissa) • Paikallinen toimintaympäristö • kaikki vähänkin koristyypit motivoitava pysymään mukana (materiaalia ei tuhlattavissa ns. ’suurten’ koripallomaiden tapaan vrt. Jugoslavia) • huomioitava valmennuskulttuurissa ja pelaajien kohtelussa

9. Suomen Olympiakomitean valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola: ”Huipuksi tuleminen kun on monien eri tekijöiden summa ja sattumallakin on osuutensa asiaan. Lapsitähdestä voi tulla huippu-urheilija aikuisena, mutta luultavammin näin ei käy”, Kari Niemi-Nikkola toteaa. Valmennus ja ohjaustehtävissä on tärkeätä muistaa, että urheilussa onnistumisia kokeneesta lapsesta tulee usein onnistuja myös omassa elämässään. Aktiivinen ja utelias lapsi pärjää urheilussa paremmin kuin passiivinen. Pitkäjänteinen työ useimmiten palkitaan. ”

10. Terminologia Koriskoulu (tällä kaudella -98) Esimikrot (tällä kaudella -97) Nuoremmat mikropojat (tällä kaudella -96) Vanhemmat mikropojat (tällä kaudella -95) Nuoremmat minit (tällä kaudella -94) Vanhemmat minit (tällä kaudella -93) Nuoremmat C-juniorit (tällä kaudella -92) Vanhemmat C-juniorit (tällä kaudella -91)

11. Eri ikäkausille ominaista • Koriskoulu– Vanhemmat mikropojat • synnytetään kipinä, myydään laji • yksilöllinen huomioiminen, vältetään negatiivisia kokemuksia • motorisen kehityksen tukeminen luovin keinoin (vrt. italialaisen sanomalehtidrillit) • leikinomaisuus niin että kuitenkin jollain lailla palvelee lajitaitojen ja/tai motorista kehitystä • kilpailullisimmat (ja usein myös urheilullisimmat ja urheilullisesti lahjakkaimmat) haluavat pelejä, pukea pelipaidan päälleen • koripallon sarjatoiminta alkaa vuotta myöhemmin kuin lätkässä ja futiksessa, viime vuosina ei nuorimmille mikroille ole saatu edes omaa sarjaa -> ero sarjojen alkamisajassa käytännössä jo 2 vuotta • koripallossa pelaamisen taitokynnys korkemmalla kuin esim. salibandyssä ja futiksessa • Vanhemmat minit - Nuoremmat C-juniorit • useimmilla ykköslajin valinta (toimintaympäristö, futis – lätkä, pakottaa) • poikkeuksia tietysti löytyy • Vanhemmat C-juniorit • kova harjoittelu alkaa • B-juniorit • puolustusmuodot vapautuvat, harjoitusaikaa menee väkisinkin enemmän erilaisia puolustusmuotoja vastaan hyökkäämisen harjoitteluun (harjoituksissa jää vähemmän aikaa perustekniikan hioimiseen) • A-juniorit • kilpatasolla aikuisenakin koripalloa pelaavat erottuvat

12. Tavoitteet B-jun. mennessä • Lajitaidolliset • symmetrinen motoriikka • kaksikätisyys, kaksijalkaisuus • lay-up ja power lay-up molemmilla käsillä pelitilanteessa • heittotekniikka ja rytmi kunnossa, hyppyheitto • pallonkäsittelytaito – eri kädenvaihdot ja harhautukset, rytmitys • ulkopelaajan liikkeet – lähdöt ja harhautukset • sisäpelaajan liikkeet • Pelikäsitykselliset • 5 vs. 5 hyökkääminen - tilan käyttö, kenttätasapaino, pelipaikat • palloton pelaaminen, IVP eri paikoissa ja tilanteissa, leikkaukset, ajoitus • nopea hyökkäys – kaistat, toinen aalto, 5 vs. 5 käynnistys • taktinen pelaaminen • miesprässien purku • puolustus • henkilökohtainen puolustaminen • joukkuepuolustus • screenien puolustus • Fyysiset • jalkamotoriikka, motorinen kehitys yleensä • rytminvaihtokyky, reaktiot • kimmoisuus • keskivartalo • painonnostotekniikat kepeillä harjoiteltuna • Henkiset • henkinen kantti kestää vähän kovemmassakin paikassa

13. Koriskoulu (-98) • synnytetään kipinä – kiva tulla treeneihin – hyvä henki, myydään laji (pelaajat ja vanhemmat) • negatiivisten kokemusten välttäminen • haaste pitää porukka mukana läpi tylsän pomputteluvaiheen • aloita pallonkäsittelystä • ensin paikallaan, alusta lähtien pyrkimys kaksikätisyyteen • mahdollisimman pian liikkeelle • pyrkimys alusta asti katse irti pallosta (kuinka monta sormea jne.) – yksi tärkeimmistä yksittäisistä tavoitteista mikroissa yleensä • pallon turvallinen kiinniottaminen ja syöttäminen • haasteena se että suurin osa ei pysty edes ottamaan palloa kiinni (vaara saada nenään) • syöttäminen aluksi vain maan kautta • tukijalan käytön alkeet • koripalloilijan asento • heittäminen • suurin osa ei jaksa edes heittää palloa normaalin minikorin korkeudelle (laskettavat korit välttämätön edellytys koriskoulussa) • leikit • mustamies – tähän pallo mukaan heti kun jollain lailla onnistuu • mustekala jne. • keväällä kokeillaan pelaamista metrin säännöllä, palloa ei saa viedä kädestä

14. Esimikrot (-97) • enemmän painopistettä heittämiseen, koreja nostetaan vähitellen kohti minikorin korkeutta • pysähtyminen, tukijalan käyttö • aloitetaan rakentamaan lay-up askeleita • lähtö aluksi paikaltaan, autetaan liikkeelle • kauden lopussa tavoitteena että vahvemman puolen lay-up alkaa jo sujua • sääntöjen opettaminen yleisellä tasolla pelaamisen mahdollistamiseksi • peliä ilman kuljetusta, yksi pomppu käytössä jne. • syöttämisen painottaminen alusta asti, kun menee puskemiseksi kuljetus pois • pelattaessa pikku hiljaa luovutaan metrin säännöstä • syöttelyä liikkeessä, kiertäviä pariharjoitteita • ’korisfutis’ lämmittely- ja pallonkäsittelyharjoitteena • harjoituspeli on kova juttu

15. Nuoremmat mikrot (-96) • lay-up askeleet molemmilta puolilta, kohti myös vasemman käden nostoa kevätpuolella • lay-up suoraan syötöstä • nopean hyökkäyksen alkeet, kaistat – muutama yksinkertainen drilli • heittotekniikkaa hiljalleen kohti oikeaa suoritusta • kyynärpäät alas, toinen käsi alla, toinen jää pikkuhiljaa saatosta pois kun voima alkaa riittää • heittoliike selällään maaten, seisten, korin alta • ballistiikka – edestä levyn kautta heittäminen viimeistään nyt pois • jalat mukana, jalkojen ja käsien yhtenäinen rytmi • heitossa eteenpäin hyppääminen mahdollisimman aikaisin pois • syöttötekniikat • rannesyöttö – ilmassa, maankautta • päänylisyöttö • push syöttö • pallokosketus, ranteen toiminta • jalkatekniikat – yksinkertaiset editsekäännökset molempiin suuntiin – ’käänny korille’ • kenttätasapainon alkeet (paikat, etäisyydet) • sarjat (toivon mukaan) alkavat • jos ei omaa sarjaa niin mukaan vanhempien sarjaan, muuten loppuu urheilullisimmilta kiinnostus ja monilajiharrastajilla lajit joissa sarjat pyörivät alkavat vetää puoleensa • juoksuleikkejä, koordinaatiojuoksuja, reaktionopeuden kehittämistä, nassikkapainia

16. Vanhemmat mikrot (-95) • vauhtidrillien osuuden lisääminen • syöttäminen vauhdissa, päättäminen vauhdista • 3:n kasi, 5:n kasi, erilaiset nopean avaukset • power lay-up molemmilla käsillä • heikomman käden lay-up myös pelitilanteessa • meneekö sisään alussa toisarvoista, pääasia että yrittävät tehdä ’oikealla’ kädellä • vastajonodrillit • heittoa suoraan syötöstä kääntyen korille • harhautus – ajo, ristiaskel -lähdöt • leikkaukset, leikkaukseen syöttäminen • pelinomaisten tilanteiden ja ratkaisumallien harjoittelu drillien ja pienpelien kautta, esim. laita IVP • ajo • takaovi • Give’n’Go -> osista kokonaisuuteen • taktiikkataulun käyttö alusta asti – opitaan hahmottamaan kenttää ja tapahtumia taululle piirrettyinä • pallonkäsittelyssä kohti parempaa rytmitystä ja puhtaampia suorituksia, pääpaino cross-overissa • heitossa kohti puhdasta yhden käden tekniikkaa • heittovalmius • syöttäminen • yhden/kahden käden syöttö ristiaskeleesta/avoaskeleesta • suoritusten terävyys • suoritusvalmiuden painottaminen alusta asti • korkea vaatimustaso • lähtöaskeleet drilleissä pois ym. • intensiteetti ja yrittäminen pelitilanteessa

17. Nuoremmat minipojat (-94) • Pallonkäsittelyn jatkuva painottaminen • etenkin perus cross-over kuntoon • erilaiset kädenvaihdot • pallo- ja vartaloharhautukset • painoharhautusten ja kädenvaihtojen yhdisteleminen • rytminvaihdokset • Heiton edelleen kehittäminen • heittoa syötöstä vastapalloon (yksitahti ja kaksitahtipysähdyksestä) • heittoa omasta kuljetuksesta • hyppyheiton rakentamisen aloittaminen • Vauhtidrillit, suunnanvaihtopeli • Ulkopelaajan liikkeet • jalkatekniikat • käännökset, editsekäännös, swing step molempiin suuntiin • heittoa erilaisista käännöksistä molempiin suuntiin • lähdöt – tässä vaiheessa lähinnä ristiaskel – terävyys • Play back lay-upit • puolustusjalkatyö

18. Vanhemmat minipojat (-93) • Aikaisempien lisäksi mukaan myös pivot lay-up ja sisäpelaajan liikkeitä • tärkeää on kuitenkin että kaikki tekevät samat sisä- ja ulkopelaajan liikkeet kokoon katsomatta ja näin aina B-junioreihin asti • Fyysisesti kehittyneimpien kohdalla saattaa kannattaa harkita isoihin koreihin pelaamista kevätkaudella

19. C-pojat (-92, -91) • tekniikan ja suoritusvarmuuden kehittäminen kovassa vauhdissa • tempodrillit • suunnanvaihtodrillit • pallonkäsittelyn, heittotekniikan, sisä- ja ulkopelaajan liikkeiden jatkuvaa harjoittelua • ohitusaskeleet, avoaskel mukaan • terävyys, ajoitus, puhtaat suoritukset • puolustaminen • henkilökohtainen puolustaminen • ulkopelaajat, sisäpelaajat • joukkuepuolustaminen • screenien puolustaminen • asenne ja intensiteetti • monipuolinen joukkuehyökkääminen • (screenit aikaisintaan C-junioreissa) • kunnon fyysisen harjoittelun aloittaminen • kimmoisuus • keskivartalon voima • painonnostotekniikat kuntoon keppiharjoitteilla • tekniikat, liikkuvuus, koordinaatio

20. Vanhemmat C-pojat (-91)

21. Valmennnuskoulutukseen lisää konkretiaa - lähemmäksi käytäntöä • valmentajien laadittava 1.9 mennessä kausisuunnitelma (mitä ja miten) • prioriteetit (kauden aikana opettavat asiat) • valitavoitteet • drillit ja opetustavat • toteutumisseuranta seuran taholta

22. Se on meistä kiinni