Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuolto - Terveydenhoitajapäivät 2008

1. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuolto -Terveydenhoitajapäivät 2008 14.2.2008 Ritva Partinen ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

2. Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015-kansanterveysohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös Työterveys 2015, Työelämän laadun parantaminen, työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä kattavat ja laadukkaat työterveyshuollon palvelut Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015, STM edistetään terveyttä ja toimintakykyä yksi strategisista linjauksista Suomen Eu-puheenjohtajuuskausi 2006 ’Terveys kaikissa politiikoissa’ Vanhasen II hallitusohjelma – Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008-2011 KASTE - Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Palveluinnovaatio-hanke Työttömät terveyspolitiikkaa haasteena

3. Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa on kiinnitetty huomiota: • Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen • Lainsäädännön kehittämiseen • Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen • Työikäisten työ- ja toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin edistämiseen • Ikääntyvien terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen • Terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn vastuiden jaon ja resursoinnin kehittämiseen • Liikunnan ja kulttuurin merkitykseen hyvinvoinnin edellytyksenä • Fyysisen ympäristön terveellisyyteen

4. Terveyden edistäminen on poikki- hallinnollista toimintaa • Terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisemiseen vaikutetaan pääasiassa muilla keinoin kuin terveyspalveluilla. • Politiikkaohjelman keskeinen tehtävä on edesauttaa ja vahvistaa terveysnäkökohtien ottamista huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja palvelujärjestelmässä – niin valtion-, alue- ja paikallishallinnossa – sekä elinkeinoelämässä, työpaikoilla, järjestöissä ja yksilötasolla.

5. Yli 6 kk työtön (N=156) Työssä (N=2 299) 58 % 38 % Jokin lääkärin toteama pitkäaikainen, väh. 3 kuukautta kestävä sairaus tai vamma Lähde: Työ ja terveys -haastattelututkimus 2006. Helsinki: Työterveyslaitos.

6. Työssä (N=2 229) Työtön yli 6 kk (N=156) 24 % 38 % Päivittäinen tupakointi Lähde: Työ ja terveys -haastattelututkimus 2006.

7. Työssä (N=2 225) Työtön alle 6 kk (N=104) Työtön yli 6 kk (N=152) 8,3 8 6,9 Työkykypistemäärän keskiarvo asteikolla 0-10 Lähde: Työ ja terveys -haastattelututkimus 2006.

8. Työlliset (N=2 229) Työttömät yli 6 kk (N=156) 2 % 11 % Terveydentila oman ikäisiin verrattuna (melko huono tai erittäin huono, %-osuus) Lähde: Työ ja terveys -haastattelututkimus 2006.

9. Työssä olevista 30-64 –vuotiaista Työttömät Yli 90 % Runsaat 70 % Täysin työkykyisinä itseään pitävien %-osuudet Lähde: Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000 –tutkimuksen perustulokset. Arpo Aromaa & Seppo Koskinen (Toim.) Kansanterveyslaitos 2002.

10. 35-vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodote 1983-2005 (kolmen vuoden liukuvat keskiarvot),Valtonen 2006 Ero: 3,3 v. Ero: 2,3 v. Ero: 6,1 v. Ero: 5,0 v.

11. Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet (potentiaali) Arvioita siitä, kuinka suuri osuus tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelman yleisyys väestössä olisi sama kuin korkeasti koulutetuilla: • sepelvaltimotautikuolemat, työikäiset n. 50 % • alkoholikuolemat, työikäiset n. 60 % • hengityselinsairauksista aih. kuolemat, työikäiset n. 75 % • väkivallasta ja tapaturmista aih. kuolemat, työik. n. 45 % • diabeteksen esiintyvyys n. 30 % • selkäsairauksien esiintyvyys n. 30 % • toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve n. 50 % Koskinen & Martelin 2007

12. Syrjäytymisen riskitekijöitä • Työttömyys • Köyhyys • Puutteellinen koulutus Kaikki kolme syrjäytymisriskiä rajoittavat työkykyä. Työllisyys ja taloudellisen tilanteen vakaus vaikuttavat positiivisesti työkykyyn. Lähde: Pensola, T., Järvikoski, A. & Järvisalo, J. Työttömyyden ja muiden syrjäytymis- riskien yhteys työkykyyn. Teoksessa Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000 -tutkimuksen tuloksia. R. Gould, J. Ilmarinen, J. Järvisalo & S. Koskinen (Toim.) Helsinki 2006.

13. Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman tavoitteet ja keinot Tavoitteena sosioekonomisten väestöryhmien välisten terveyserojen väheneminen Linjaukset: • Sosiaaliseen eriarvoisuuteen vaikuttaminen ja syrjäytymisen ehkäisy • Mahdollisuuksien lisääminen terveisiin elämäntapoihin • Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän tasa-arvon lisääminen • Terveyserojen kaventaminen elämänkulun eri vaiheissa: • Lapset ja nuoret, työikäiset, ikääntyneet • Seurantajärjestelmien kehittäminen • Tietopohjan vahvistaminen, ennakkoarvioinnin kehittäminen, ammattihenkilöstön kouluttaminen ja viestintä

14. Rahoitusta pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltoon • Valtionosuus • Vuonna 2006 valtion budjetissa 1 milj € , • Vuonna 2007 ja vuonna 2008 budjetissa 2 milj € pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksiin kuntien valtion-osuudessa • STM ohjannut kuntia kirjeellä • Hankerahoitus pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämiseen • Vuonna 2007 hankkeeseen 1,5 milj. € • Vuonna 2008 hankkeeseen 1 milj euroa

15. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke 2007 - 2009 • 1,5 miljoonaa euroa hankerahaa “hyvien käytäntöjen" ja toimintamallien luomiseksi • Hanke toteutetaan yhteistyössä STMn, Stakesin, Kansanterveyslaitoksen, Työterveyslaitoksen, Kansaneläkelaitoksen ja valittujen 17 paikallishankkeen kanssa. • Stakes vastaa hankekokonaisuuden hallinnosta, organisoinnista, koordinoinnista ja hankemäärärahan kohdentamisesta osahankkeille sekä seuranta- ja arviointitutkimuksesta.

16. Työttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen organisoituminen STM:n nimeämä johtoryhmä Stakes hallinnointi, koordinointi ja arviointitutkimus Asiantuntijaryhmä Stakes, KTL, TTL ym. Alueelliset hankkeet & niiden ohjausryhmät17 hanketta Avoin kehittämiskumppanuusverkosto (120 toimijaa)

17. Hankkeen kohderyhmä • Pitkäaikaistyöttömät ja pitkään työttömänä olleet tai vaikeasti työllistyvät henkilöt • Kohderyhmään kuuluvat asiakkaat tulevat mukaan hankkeeseen työvoiman palvelukeskusten, työvoimatoimistojen ja kuntien sosiaali- ja terveystoimen kautta

18. Hankkeen tavoitteet • Hankkeella halutaan parantaa pitkään työttömänä olleiden kansalaisten terveydentilaa sekä toiminta- ja työkykyä ja lisätä työllistymismahdollisuutta • Tuetaan olemassa olevia monialaisia yhteistyörakenteita (mm. TYP) pitkäaikaistyöttömien elämänhallinnan ja muiden työllistymisedellytysten parantamiseksi • Kehitetään uusia yhteistyö- ja toimintamalleja työttömien terveydenhuolto-, kuntoutus- ja aktivointipalveluihin

19. tavoitteet jatkuu • Palvelut suunnitellaan paikalliset olosuhteet, palvelurakenne ja palveluiden tarve huomioon ottaen • Sektorirajat ylittävä "työttömän palveluketju" ja sen mallinnus -> asiakaskohtainen prosessi, palveluohjauksellinen ja voimaannuttava työote • Pysyvät toimintamallit työttömien terveyspalveluiden järjestämiseen -> osana työttömien aktivointi- ja kuntoutusprosesseja

20. Paikalliset kehittämishankkeet • 1. TYP:et ja TYP paikkakunnat, joilla on jo kokemusta työttömien terveystarkastusten ja muun terveydenhuollon järjestämisestä • 2. TYP:et, jotka eivät ole systemaattisesti järjestäneet työttömien terveystarkastuksia ja muuta terveydenhuoltoa osana TYP-toimintaa • 3. Kunnat joilla työvoiman palvelukeskuksia ei ole. Pääpaino on työllistävällä toiminnalla joko kunnan omistaman työkeskuksen tai työkokeilujen kautta.

21. Oma terveydenhoitaja TYP:ssä • 62 % (24) TYP:ta on oma terveydenhoitajaresurssi perusterveydenhuollosta (vuonna 2007) • Terveydenhoitajan toimenkuva on laaja - Työttömien terveystarkastukset, terveysneuvonta, ohjaus hoitoon ja/ tai kuntoutukseen, yhteistyö terveyspalvelujen tuottajien kanssa, konsultointi, pari- ja tiimityö TYP:ssa, ryhmämuotoisen (kuntoutus, liikunta, elintavat) toiminnan organisoiminen, lausunnot eläke- ja kuntoutusasioissa • Hankkeista mallia kehittää edelleen esimerkiksi Helsinki • TYP:et, joihin on hankkeen kautta palkattu oma terveydenhoitaja mm. Lieksa, Hyvinkää, Heinola, Salo, Rovaniemi

22. Muita malleja • Palveluja organisoidaan mm. terveyskeskusten omahoitajan ja nimetyn terveydenhoitajan kautta yhteistyössä TYP:n ja työvoimatoimiston kanssa • Kunnat, joissa ei ole työvoiman palvelukeskuksia: • Kehitetään kuntoutus- ja aktivointimalleja, joihin terveyspalvelut kiinnitetään • Eri toimijoiden yhteistyön kehittäminen; työvoimavoimisto ja kunnan sosiaali- ja terveystoimi

23. 17 paikallista kehittämishanketta • Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus • Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä • Harjavallan kaupunki / Sosiaalitoimi • Helsingin työvoiman palvelukeskus • Hyvinkään työvoiman palvelukeskus/ Hyvinkään kaupunki • Hämeenkyrön kunta / vastuuhallintokuntana sosiaalipalvelut • Itä-Hämeen työvoiman palvelukeskus, Heinola • Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, SOSTERI / Aikuisten palveluiden tulosalue • Joensuun kaupunki / Sosiaali- ja terveystoimi • Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi • Liedon kunta / Kisällikellari • Lieksan työvoiman palvelukeskus • Oulun kaupunki / Sosiaali- ja terveystoimi • Rovaniemen kaupunki / Perusturvaosasto • Salon seudun työvoiman palvelukeskus • Sastamalan perusturvakuntayhtymä (SASPE), Vammala • Vantaan työvoiman palvelukeskus

24. Hankkeen verkkosivut • www.stakes.fi/ptt • https://extranet.stakes.fi/ptt/ (tunnukset) • Kiitos!