Virvatuli-mallin mukainen johtamisen arviointi Kuopion konservatoriossa

1. Virvatuli-mallin mukainen johtamisen arviointi Kuopion konservatoriossa Virvatuli-koulutusseminaari 13.9.2013 Anna-Elina Lavaste, rehtori Kuopion konservatorio

2. KUOPION KONSERVATORION JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Kuopion konservatorion kannatusyhdistys ry:n hallitus Johtokunta Opettajaneuvosto Johtoryhmä rehtori, hallintopäällikkö, apulaisrehtori Ammatillinen koulutus (apulaisrehtori, rytmimusiikin linjanjohtaja ) Laajennettu johtoryhmä 19 Johtoryhmä 3 Ainekollegioiden puheenjohtajat 6 Rytmimusiikin linjanjohtaja Musiikkileikkikoulun johtajat 2 Tanssikoulun johtaja 1 Sivutoimipisteiden johtajat 5 Tuottaja-tiedottaja Alueellinen toiminta, 5 toimipistettä Konsertti- ja esiintymistoiminta Ainekollegiot (6) piano, jouset, puhaltimet, muut soittimet, rymimusiikki, musiikin perusteet Tanssikoulu Musiikkileikkikoulu

3. Arvioinnin toteutus • Itsearviointi toteutettiin Virvatuli-mallin mukaisesti talvella 2013 • Arvioinnissa mukana koko laajennettu johtoryhmä (18 henkilöä), joista jokainen arvioi omaa osaamistaan • Arviointiryhmän huomio: kaikki arviointikohdat eivät sovellu kaikille laaj. jory:n jäsenille • Kyselyn muokkaus: lisättiin EOS (en osaa sanoa) ja merkinnät JR (johtoryhmä) ja LJR (laajennettu johtoryhmä)

4. Kyselyyn vastasi 10 henkilöä, johtoryhmä 3 + 7 muuta • Vastausprosentti näkökulmasta riippuen 52,3 – 100 % • Kaikkien vastausten niputtaminen yhteen tuotti oudon arviointituloksen – oppilaitoksen johtamisosaaminen näytti monessa osiossa heikolta • Lopullisessa analyysissä aineisto jaettiin kahtia, JR ja LJR, jolloin saatiin todenmukaisempi kuva osaamisesta

5. Arviointikyselyn arviointi • Kaikki arviointikohdat sopivat vain pedagogisesti koulutetuille ”ammattijohtajille” (rehtori ja apulaisrehtori) • Hallintopäällikölle ei sovi kohta C (taiteellis-pedagoginen johtaminen) • Vastuuopettajille (LJR:N muut jäsenet) sopivat osittain kohdat C, E ja F ja H • Kyselyä olisi pitänyt muokata enemmän LJR:n jäsenten erilaisten tehtävien ja vastuiden mukaan

6. Näkökulmia johtamisen arviointiin • Jokaisella oppilaitoksella on oma johtamismallinsa • Tästä johtuen johtamisen arviointikyselyn yleispätevyys ei ole samaa luokkaa kuin muiden kyselyjen • Johtamisen arviointityökalua täytyy voimakkaasti muokata oppilaitoksen johtamismallin mukaiseksi • Vertaisarviointi toteutettiin 3 musiikkioppilaitoksen johdon yhteisenä tapaamisena – kyselyjä ei käsitelty, mutta johtamisjärjestelmien vertailu ja muu keskustelu oli erittäin antoisaa. Suosittelen!

7. Johtamisen arviointikyselyyn liittyviä huomioita ja korjausehdotuksia • Arviointikohta A: Asiat sisältyvät pedagogiseen johtamiseen • B: Otsikointi mieluummin Strateginen johtaminen, useita kaksijakoisia kysymyksiä (”havaitseminen ja ratkaiseminen”), joihin vaikea vastata, • Arviointikohdat C, D ja F menevät osittain päällekkäin, selkeämpi jäsennys • C: Taiteellinen ja pedagoginen johtaminen pitäisi erottaa, pedagoginen kehittämisen näkökulma puuttuu • E: Kriteerit yhteismitattomia, fokus selkeämmin johtamisosaamisen arvioinnissa ja kehittämisessä • F: Liikaa kysymyksiä, osa kuuluisi kohtiin C ja D

8. G: Talousjohtamisen arviointikohta niukka, pitäisi kysyä myös talouden lainalaisuuksien ymmärtämistä (tulojen muodostuminen, kustannusrakenne, oman toiminnan vaikutus kustannuksiin jne.)

9. Ehdotus kyselyn rakenteeksi • A. Pedagoginen johtaminen (sis. nyk. A, C, osittain F) • B. Taiteellinen johtaminen (fokuksessa oppilaitoksen konsertti-, esiintymis- ja näyttelytoiminnan linjaaminen ja ohjaaminen ym. taiteelliseen toimintaan liittyvät tehtävät) • C. Strateginen johtaminen • D. Henkilöstöjohtaminen (sis. osittain nyk. kohdan F) • E. Talousjohtaminen • F. Muu osaaminen • G. Oman osaamisen arviointi ja kehittäminen

10. Johtamisen arvioinnin tulos • Arviointikysely ei onnistunut kovin hyvin, arviointityökalu ei ollut täysin toimiva • Oppilaitoksessa on tehty v:sta 2005 säännöllisesti henkilöstökysely, jossa henkilökunta on arvioinut myös johtamista, sen nojalla on tehty johtamisen kehittämistyötä • Virvatuli-arviointi kannatti silti tehdä, koska siinä näkökulma oli toinen ja esille tuli selviä kehittämiskohteita oppilaitoksen johtamisjärjestelmässä • Vertaisarviointi antoi vielä lisää tärkeää tietoa ja uusia näkökulmia • Arviointi käynnisti oppilaitoksen organisaation ja johtamisjärjestelmän kehittämisen, johon liittyy mm. sisäistä koulutusta hallinnosta ja johtamisesta • Loppupäätelmä: tärkeintä on, että arviointia ylipäätään tehdään, ei prosessin mallikkuus!