270 likes | 490 Views
KUOPION TURVALLISUUSSUUNNITELMA. 2012-2015. Kuopion ensimmäinen turvallisuussuunnitelma valmistui 2002 ja se päivitettiin 2008.
E N D
KUOPION TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2012-2015 Satu Pirskanen
Kuopion ensimmäinen turvallisuussuunnitelma valmistui 2002 ja se päivitettiin 2008. • Ensimmäisen turvallisuussuunnitelman keskeisiksi tavoitteiksi on linjattu toiminnan suhteuttaminen ja painottaminen kuopiolaisten tarpeiden ja odotusten mukaan, sekä eri osapuolten keskinäisen vuorovaikutuksen lisääminen. Ongelmia ratkotaan ennakolta ja tapahtuneet häiriöt ja rikokset ratkotaan yhdessä tekemällä. Ennaltaehkäisyn kannalta tärkeintä on ollut panostaminen nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseen, koska he ovat suurin ryhmä sekä rikos- että onnettomuustilastoissa. Nämä suunnitelman tavoitteet pätevät yhä. Satu Pirskanen
Painopistealueet • Turvallisuussuunnitelman päivittämisen pohjana on ollut Pohjois-Savon maakunnallisessa turvallisuussuunnitelmassa linjatut viisi turvallisuussuunnittelun painopistettä, jotka ovat nousseet maakunnallisista kärkihaasteista. Näiden painopistealueiden mukaisesti on perustettu työryhmät, joissa on ollut joukko asiantuntijoita eri organisaatioista ja yrityksistä. Nämä painopistealueet ovat: • Arjen turvallisuus; tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy • Arjen turvallisuus; palveluiden toimivuus • Syrjäytymisen ehkäisy • Väkivallan hallinta ja ehkäisy • Päihteiden käyttöön vaikuttaminen ja omavalvonnan edistäminen Satu Pirskanen
Ohjausryhmä • Turvallisuussuunnitelman ohjausryhmässä, joka on johtanut turvallisuussuunnitelman päivittämistä ovat olleet mukana: • Jukka Koponen, pelastusjohtaja, Pohjois-Savon pelastuslaitos (puheenjohtaja) • Satu Pirskanen, hoivapalvelukeskuksen johtaja, Kuopion kaupunki (sihteeri) • Pekka Kaartinen, palomestari, Pohjois-Savon pelastuslaitos • Mika Kolehmainen, toimitusjohtaja, Kuopion Vartiointipalvelu Oy • Harri-Pekka Pohjolainen, ylikomisario, Pohjois-Savon poliisi • Jarmo Rautjärvi, sosiaalijohtaja, Kuopion kaupunki • Jari Uusitalo, ylikonstaapeli, Pohjois-Savon poliisi • Kristiina Mäki, terveydenhoidon palvelujen päällikkö, Kuopion kaupunki • Markku Lind, tiedottaja, Kuopion kaupunki • Marjatta Pirskanen, terveyden edistämisen suunnittelija, Kuopion kaupunki • Seppo Korhonen, poliisipäällikkö, Pohjois-Savon poliisi • Liisa Kemppainen, sosiaalityöntekijä, Pohjois-Savon poliisi Satu Pirskanen
Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelmassa on esitetty raportti turvallisuuteen vaikuttavista keskeisistä tekijöistä ja tilastollista materiaalia kaupungin turvallisuustilanteesta, turvallisuussuunnittelun tavoitteet vuosille 2012-2015, sekä keinot, aikataulu ja vastuutahot niiden saavuttamiseksi. • Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti turvallisuussuunnittelun ohjausryhmässä, painopistealueiden mukaisissa työryhmissä ja kaupungin hyvinvointityöryhmässä. • Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä on ollut kehittämässä kaupungin internet-sivuille Turvallisuus-sivustoa, josta löytyy aihealuetta koskevaa tietoa ja ohjeistusta. • Turvallisuusteko-palkinnon jakaminen 2012 alkaen. Henkilölle tai yhteisölle, joka on oma-aloitteisella teolla parantanut turvallisuutta. Voi olla yksittäinen teko tai laajempi kokonaisuus, jonka kehittämisen kohteena esim. arjen turvallisuus, syrjäytymisen, väkivallan tai päihdeongelmien ehkäisy. Satu Pirskanen
Turvallisuuteen vaikuttavat keskeiset tekijät suunnitelmassa • Rikollisuuden kokonaistilanne • Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvat häiriöt • Väkivalta • Tapaturmat ja onnettomuudet • Syrjäytyminen Satu Pirskanen
Rikollisuuden kokonaistilanne • Kaupunkilaisten turvallisuuden tai turvattomuuden tunne on merkittävä hyvinvointitekijä. Muutoksia turvallisuuden tunteessa ei kuitenkaan voida välttämättä liittää tilastollisesti todennettaviin ilmiöihin. Vaikka niin sanottu katuturvallisuus olisi tilastollisesti hyvä, suuri osa ihmisistä kokee turvattomuutta liikkuessaan pimeän aikaan yksin kadulla. Rikollisuustilanteen kehitystä ja eri rikoslajien muutoksia voidaan käyttää hyvinvoinnin mittareina, koska rikoksen uhriksi joutuminen ja rikospelko aiheuttavat turvattomuuden tunnetta ja heikentävät hyvinvointia. • Turvallisuustutkimus 2009 tulokset osoittavat, että kuopiolaiset kokevat olonsa vuoden 2006 tuloksiin verrattuna aikaisempaa turvattomammaksi omalla asuinalueellaan ja keskusta-alueella viikonloppuiltaisin. Jonkinasteista turvattomuutta omalla asuinalueellaan yksin viikonloppuiltaisin kävellessään koki 20 % kuopiolaisista ja keskusta-alueella 35 % kuopiolaisista. Toisaalta tutkimuksessa ”Suomi – Euroopan turvallisin maa” kuopiolaiset sijoittivat kaupunkinsa kärkipäähän turvallisuuden osalta kuntien turvallisuusvertailussa yhdessä tamperelaisten, hämeenlinnalaisten ja lappeenrantalaisten kanssa. Satu Pirskanen
Rikollisuuden kokonaistilanne • Muihin vertailukaupunkeihin verrattuna Kuopion rikollisuus on keskitasoa (kuvio 2). Omaisuusrikollisuus oli ajanjaksolla 2000-2007 jo laskusuunnassa myös koko maan tiedoissa. Kuopiossa kuitenkin vuosina 2008-2010 omaisuusrikosten määrä lähti vähäiseen nousuun vuoden 2007 pohjalukemien jälkeen. Henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa pahoinpitelyrikkomusten määrä on Kuopiossa kasvanut. • Poliisin tietoon tulleet rikokset Kuopiossa ja vertailukaupungeissa vuosina 2009 ja 2010. Lähde: Tilastokeskus. Satu Pirskanen
Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvat häiriöt • Alkoholi on Kuopiossa eniten eri viranomaisia työllistävä ja eniten kustannuksia ja inhimillisiä kärsimyksiä aiheuttava päihde. • Viime vuosina ovat avokäynnit Päihdepalvelusäätiöllä lisääntyneet huumausaineongelmien takia, mutta siltikin valtaosa asiakkaista ovat palveluissa alkoholiongelman vuoksi. • Rattijuopumusten määrä on vähentynyt vuosittain Kuopiossa vuodesta 2004 lähtien, mutta nuorten rattijuopumustapaukset ovat lisääntyneet Pohjois-Savon alueella. Päihteiden käyttöä Kuopiossa kuvaavia lukuja vuosina 2003-2010. Lähde: Sotkanet. Satu Pirskanen
Väkivalta • Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat olleet Kuopiossa kasvussa 2000-luvun alussa, mutta määrä on ollut laskeva vuoden 2007 jälkeen. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiksi rikoksiksi lasketaan mm. tappo, murha, pahoinpitely ja kuolemantuottamus. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määristä voidaan arvioida yleistä turvallisuustilannetta etenkin yleisillä paikoilla. Suurimpaan osaan pahoinpitelyistä liittyy päihteiden käyttöä. Pahoinpitelyjen kokonaismäärä oli vuonna 2010 Kuopiossa 671 tapausta ja henkirikoksia oli 11. • Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta vuosina 2003-2010 Kuopiossa. Lähde:Sotkanet. Satu Pirskanen
Tapaturmat ja onnettomuudet • Tieliikenneonnettomuuksia, joissa joku kuoli tai loukkaantui hoitoa vaativasti, tapahtui Liikenneturvan tilastojen mukaan vuonna 2010 Kuopiossa 73 kpl. Kansallisen uhritutkimuksen mukaan liikennetapaturmia sattuu eniten tammi- ja elokuussa. • Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen määrä on 2000 –luvulla lisääntynyt Kuopiossa (Kuvio 13.). Ei pelkästään miesten, vaan myös naisten osalta sairaalahoitoa vaatineet vammat ja myrkytykset ovat lisääntyneet. • Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat Kuopiossa /10 000 asukasta vuosina 2003-2009. Lähde: Sotkanet. Satu Pirskanen
Tapaturmat ja onnettomuudet • Pohjois-Savossa 38% kuolemaan johtaneista tapaturmista oli kaatumisia ja putoamisia. • Valtakunnallisesti verrattuna Pohjois-Savon alueella tulipalo- ja hukkumiskuolemia on suhteellisesti enemmän kuin muualla Suomessa. Satu Pirskanen
Syrjäytyminen • Perheiden hyvinvointi ja toimiva vanhemmuus ovat varhaisvaiheen keskeisiä syrjäytymistä ehkäiseviä tekijöitä. Kouluterveyskyselyn mukaan vanhemmuuden puutetta kokeneiden osuus kuopiolaisissa nuorissa on vähentynyt vuoden 2006 jälkeen. • Aikuisiän syrjäytyminen liittyy usein pitkäaikaiseen työttömyyteen, toimeentulo-ongelmiin ja pitkäaikaiseen asunnottomuuteen. • Päihdehuollon laitosten yli 65-vuotiaat asiakkaiden hoitopäivien määrä lisääntyi yli 100 %:lla vuodesta 2009 vuoteen 2010 Kuopiossa. Satu Pirskanen
TURVALLISUUSSUUNNITTELUN TAVOITTEET Painopistealueittain Satu Pirskanen
Arjen turvallisuus; tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy • Työryhmä keskittyi kotona ja sen välittömässä läheisyydessä (pihapiiri) tapahtuviin onnettomuuksiin ja niiden ehkäisyyn. Arjen turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy rajattiin neljään pääkohtaan, jotka ovat kodin paloturvallisuus, tapaturmien ehkäisy, kiinteistön turvallisuus ja asunnon yleinen turvallisuus. Erityisesti on kiinnitetty huomiota vanhusten ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisyyn, sekä eri viranomaistahojen yhteistyön tehostamiseen mm. seuraavin toimenpide-ehdotuksin: • Ihmisten asunnoissa käyvät toimijat tulee ohjeistaa kiinnittämään huomiota asunnon turvallisuusasioihin. • Kuopion kaupungin toimijat ohjeistetaan ottamaan turvallisuusnäkökohdan osaksi omaa työtään. • Kaupunki edellyttää ulkopuolelta ostettavilta palveluntarjoajilta samanlaista turvallisuusajattelua kuin omalta toiminnaltakin. • Kiinteistöjen turvallisuuden kannalta ohjeistetaan taloyhtiöt ja huoltoyhtiöt kiinnittämään huomiota turvalliseen ympäristöön. • Kuopion kaupungin palvelualueille suositellaan, että he mahdollistaisivat omalle henkilöstölleen turvakorttikoulutuksen. • Kuopio osallistuu valtakunnallisen tapaturmapäivän (perjantai 13. päivä) tapahtumiin vuosittain. Satu Pirskanen
Arjen turvallisuus; palveluiden toimivuus Työryhmä esittää seuraavia toimenpiteitä tai ehdotuksia palveluiden ja yleisten alueiden turvallisuuden parantamiseksi Kuopiossa: • Lisätään poliisin näkyvyyttä (esim. polkupyöräpartiointi) keskustassa myös päivisin. Poliisi jatkaa tehostetusti viikonloppuisin torialueen ja nk. ravintolakorttelin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden valvontaa. • Ehkäistään yleisötapahtumiin liittyviä lieveilmiöitä lupaehtojen paremmalla kontrollilla. Kerätään laajemmin palautetta tapahtumien järjestäjiltä, osallistujilta ja muilta kansalaisilta. • Asukasyhdistykset ja taloyhtiöt haastetaan turvallisuuden parantamiseen yhteisöllisin keinoin ja asukkaiden välistä sosiaalista kontrollia korostaen. Tiedotetaan lasten vanhemmille koulujen läheisyydessä tapahtuvasta häiriökäyttäytymisestä. Pilottina tästä on Maljapuron leikkikenttä. • Panostetaan turvallisuudesta tiedottamiseen olemassa olevien viestimien kautta. Lehdistön ja radion lisäksi kaupungin omat vuosittaiset julkaisut (kaavoituskatsaus) sekä kiinteistöyhtiöiden ja asukasyhdistysten julkaisut kytketään turvallisuustalkoisiin. • Kiva Koulu -hankkeen myötä aloitetaan Koulukiusaamisen ehkäisypilotin seuraaminen ja tukeminen Hatsalan klassillisessa koulussa. Satu Pirskanen
Syrjäytymisen ehkäisy Esitettyjen toimenpiteiden pääkohdat: • Perhevalmennuksen tehostaminen ja laajentaminen taaperoikäisiin. Erityisesti ensimmäistä lastaan odottaville perheille suunnattu perhevalmennus on käynnistynyt v. 2011 aikana uudelleen muutaman vuoden tauon jälkeen. Vuoden 2012 aikana tavoitteena on laajentaa perhevalmennusta siten, että saman ryhmän kanssa jatkettaisiin siihen saakka, kun lapsi on 3-4 -vuotias. Tällä toivotaan pystyttävän tukemaan vanhempia lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä sekä myös ryhmäyttämään pikkulapsiperheitä. Toiminnassa voidaan hyödyntää MLL:n Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmätoimintaa. • Lapsiperheiden koti- ja perhetyön käynnistyminen ja vakiintuminen. Neuvolaikäisten lasten perheille suunnattu kotipalvelu- ja perhetyö on käynnistynyt syksyllä 2011 kaupunginhallituksen kehittämismäärärahan turvin. Tavoitteena on palvelun vakiinnuttaminen ja arviointi niin, että palvelu muuttuisi osaksi normaalia toimintaa v. 2013 alusta. Palvelun tarkoituksena on tarjota varhaista tukea lapsiperheille, jotta heidän omat voimavaransa vahvistuisivat ja arjen sujuvuus paranisi, jolloin jatkossa voitaisiin välttyä lastensuojeluasiakkuuksilta. • Erityisesti päihdeperheiden lasten kehityksen tukemiseen luodaan ammattiauttajienohjaamaa vertaisryhmätoimintaa. Toiminta ja ryhmäohjaajien kouluttaminen tapahtuu yhteistyössä seurakunnan, järjestöjen ja muiden lasten ja lapsiperheiden kanssa toimivien tahojen kanssa. Satu Pirskanen
Syrjäytymisen ehkäisy • Kouluikäisen Terveyspolku -toimintamalli perusopetusikäisille. Vuoden 2011 aikana Kuopioon on laadittu systemaattinen esitys siitä, mitkä ovat eri toimijoiden (perusopetus, kouluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, koulupsykologit- ja kuraattorit) vastuut perusopetusikäisten terveyden edistämisessä. Lisäksi on kehitetty vanhemmille jaettava opaskirjanen, joka annetaan 1. ja 7. -luokkalaisille terveystarkastuksen yhteydessä. Tavoitteena on kouluikäisten hyvinvoinnin parantaminen. • Opiskelijan Terveyspolku –toimintamalli 2. asteen opiskelijoille. Vuoden 2012 aikana on tarkoitus kehittää vastaava opaskirjanen kuin kohdassa 4. myös 2. asteen ensimmäistä vuottaan opiskeleville opiskelijoille. • Suunnatut stressinhallintakurssit rutiiniksi yläkouluissa ja 2. asteella. Kuopiossa on pilotoitu aiemmin nuorille järjestettäviä stressinhallintakursseja (MAESTRO), joiden tarkoituksena on ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia, mm. masennus- ja ahdistusoireilua. Kurssien pitäjinä toimivat mm. terveydenhoitajat, psykologit ja kuraattorit. Oppilaat ja opiskelijat valikoituvat kursseille esim. terveydenhoitajan tarkastusten perusteella. Vuoden 2012 aikana tavoitteena on kouluttaa lisää työntekijöitä menetelmän käyttöön ja käynnistää stressinhallintakurssien laajamittaisempi käyttö. Satu Pirskanen
Syrjäytymisen ehkäisy • Suunnitelmallinen järjestelmä peruskoulun ja 2. asteen nivelvaiheen pudokkaiden hallintaan. • Erilaisen vapaa-ajan ja loma-ajan toiminnan kehittäminensosioekonomisesti heikoimmassa asemassa oleville kouluikäisille lapsille on tärkeää. Lasten harrastustoiminnan huomioimisen pitää sisältyä kaikkien palvelualueiden toimintaan. • Lapsille ja nuorille suunnattu kohdennettu työ sosiaalisten taitojen parantamiseksi ehkäisevän työn alueellisen mallin mukaisesti tukee edellä mainittua tavoitetta. Mallia toteutetaan harrastekartoituksen ja opettajan tekemän arvion avulla. Toteuttajina julkinen palvelujärjestelmä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. • Tyttö- ja poikaryhmien tavoitteena on vahvistaa tyttöjen ja poikien identiteettiä, sosiaalisia valmiuksia ja elämänhallintataitoja. Tyttöjen talo on jo aloittanut toimintansa Kuopiossa 2011 keväällä. Toimintaa tulisi laajentaa ja syventää nykyisestään. Satu Pirskanen
Syrjäytymisen ehkäisy • Nuorten yhteiskuntatakuu takaa kaikille alle 30-vuotiaille työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Paikallinen onnistuminen tavoitteen toteuttamisessa edellyttää moniammatillista yhteistyötä perusturvan, työvoimahallinnon, etsivän nuorisotyön, päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja terveydenhuollon kanssa. • Kaupungin oman ja TUKEVA-säätiön etsivien toimintojen turvaaminen ja kehittäminen nykyisestään on tärkeää. Kohderyhmänä erityisesti perusopetuksen jälkeen opetuspaikkaa vaille jääneet nuoret. Palveluja järjestettäessä on huomioitava monialaisen työryhmän koordinaatio. • Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisessä on tärkeätä saada ns. työllistymisen portaat toimimaan sujuvasti yhteen siten, että toimenpiteiden määrää ja vaikuttavuutta saadaan lisättyä. Pitkäaikaistyöttömien terveydentila- ja eläkeselvittelyjen tehostaminen on myös tärkeätä. Työttömien terveydenhoidon järjestämisessä onkin jo edetty hyvään suuntaan. Satu Pirskanen
Syrjäytymisen ehkäisy • Nuorten ja nuorten aikuisten ehkäisevän mielenterveystyön kehittäminen ja palveluketjun saumattomuuteen panostaminen on tärkeää. Samoin jalkautuvaa ja etsivää mielenterveystyötä tulee kehittää yhteistyössä eri palvelualueiden ja toimijoiden kesken. Ennenaikaisen mielenterveyssyistä eläköitymisen ehkäiseminen ja kuntouttavien palvelujen edelleen kehittäminen tärkeää. Jo eläköityneiden toimintakyvyn ja yhteiskuntaan osallisuuden kehittäminen ja ylläpitäminen yhteistyössä järjestöjen kanssa. Mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen ja hoitaminen perusterveydenhuollossa ja tarvittaessa erikoissairaanhoidossa ehkäisee eri ikäisten ihmisten ja heidän perheidensä syrjäytymistä. Päihteiden ongelmakäytön varhainen tunnistaminen (esim. AUDIT-kysely)omalääkäritoiminnassa, työterveydenhuollossa ja mielenterveyspalveluissa on tärkeä keino ehkäisevässä päihdetyössä. Tärkeää syrjäytymisen ehkäisyä mielenterveys- ja päihdepalvelujen osalta on kotona tehtävä työ: perhe- / hoitotyö, lasten huomioiminen, tilannearviot, kuntoutusohjaus. Satu Pirskanen
Syrjäytymisen ehkäisy • Asunnottomuus, erityisesti pitkäaikaisasunnottomuus, on erittäin suuri syrjäytymistä edesauttava tekijä. Hyvin toimivilla asumispalveluilla ja vaikuttavalla itsenäiseen asumiseen kuntouttavalla toiminnalla voidaan asunnottomuudesta aiheutuvia haittoja ehkäistä. Myös häätöjä ennalta ehkäisevää toimintaa on syytä edelleen tehostaa. • Maahanmuuttajien kotouttaminen on avainasemassa maahanmuuttajien integroimisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Muuten on vaarana heidän integroitumisensa yhteiskunnan ulkopuolelle. Se olisi omiaan lisäämään kantaväestön ja maahanmuuttajien vastakkainasettelua. Satu Pirskanen
Väkivallan hallinta ja ehkäisy Työryhmän mielestä väkivallan hallinnan ja ehkäisyn keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi nousee tällä turvallisuussuunnitelmakaudella: • Väkivallan hallinnassa ja ehkäisyssä poliisin Who Cares-kampanja käsittelee kaikkia keskeisiä väkivallan osa-alueita; lähisuhdeväkivaltaa, kouluväkivaltaa sekä katuväkivaltaa. Who Cares-kampanja on keskeinen osa nuorten asennekasvatusta väkivallan ehkäisemiseksi. • Lähisuhdeväkivaltaa tulee esille jatkuvasti ja aihe on ajankohtainen tiedotusvälineissä sekä valtakunnallinen painopistealue väkivallan ehkäisyssä. Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn esillä pitämistä ja asiasta keskustelua jatketaan mm. lähisuhdeväkivaltatyöryhmän toimesta. Kuopiossa pidetäänkin 2012 syksyllä perheväkivaltafoorumi, jonka järjestävät Kuopion kaupunki ja Kuopion Kriisikeskus. Samalla otetaan käyttöön poliisin tekemä materiaali perheväkivallan ehkäisyyn. • Väkivallan ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyvät työkäytännöt, toimintamallit sekä hoito-ohjelmat juurrutetaan pysyviksi käytännöiksi. • Yhteistyö työterveyshuollon kanssa, jotta työkäytännöt väkivaltaan puuttumiseksi työntekijöiden yksityiselämässä ja työpaikoilla vakiintuvat. • Yhteistyön tiivistäminen Kuopion Yrittäjien kanssa niin, että tiedottaminen väkivallan vaikutuksesta ja sen ehkäisystä mahdollistuu. • Nuorten seurusteluväkivallan ehkäisy tiedottamisen keinoin. • Katuväkivallan ehkäisemiseksi järjestetään ravintoloiden henkilöstölle koulutusta omavalvonnasta ja sen seurauksista. Satu Pirskanen
Päihteiden käyttöön vaikuttaminen ja omavalvonnan edistäminen Työryhmä esittää seuraavia toimenpiteitä päihteiden käyttöön vaikuttamiseksi ja omavalvonnan edistämiseksi. Tavoitteena on saada aikaan yhteistyötä ja positiivinen kierre korostamalla omavalvonnan etuja ja imagon kohottamista sanktioiden asemasta: • Vähittäiskaupan ja ravintola-alan yrittäjien ja viranomaisten tiedonvaihtoa ja yhteistyötä hoidetaan järjestämällä yhteisiä koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia vuosittain. • Vähittäiskaupan ja ravintola-alan henkilöstö, ml. vuokratyöläiset perehdytetään ja sitoutetaan toimipaikan omavalvontajärjestelmään. • Yritykset sitoutetaan tarkastamaan kaikkien alkoholijuomia tai tupakkaa ostavien nuorten henkilöllisyys vaatimalla virallisen henkilöllisyyttä osoittavan asiakirjan esittämisen ostotilanteessa. • Yrittäjien omavalvontajärjestelmää laajennetaan ja kehitetään edelleen yhteistyössä yrittäjien, yrittäjäjärjestöjen sekä valvonta- ja lupaviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Omavalvontajärjestelmästä tiedotetaan asiakkaille yritysten tiloissa. Satu Pirskanen
Päihteiden käyttöön vaikuttaminen ja omavalvonnan edistäminen • Ikäihmisten päihteiden käytöstä tiedottaminen ja käytön ehkäisy • Selkiinnytetään palveluverkostoa ja tehostetaan yhteistyötä tekemällä toimintaohjelma nuorten päihteiden käytön ehkäisemiseksi. • Edistetään yhteisöllistä toimintaa (mm. vanhempainyhdistystoiminta, poliisin Who Cares –yhteistyöhanke, keskustelut vanhempainilloissa teemoina aikuisten ja koko yhteisön asenteet päihteiden käyttöön, kotiintuloajat, 0-toleranssi nuorille kohdennetuissa tilaisuuksissa, koulukiusaaminen, tavoitteena Savuton Kuopio osana Savuton Savo-hanketta) • Tuetaan nuorten omaa vastuuta ja itsenäisiä valintoja • Mopokorttia suorittaville päihdeopetusta ja kysymyksiä aiheesta päihteet ja liikenne mopokorttia suoritettaessa • Nuorten päihdemittarin ja varhaisen puuttumisen mallin käyttäminen ja tutuksi tekeminen kaikille nuorten kanssa toimiville tahoille Satu Pirskanen
Esimerkki Syrjäytymisen ehkäisyn tavoitteista Satu Pirskanen