Militarisoituminen ja megatrendit

1. Olli-Petteri Pitkänen Militarisoituminen ja megatrendit

2. Megatrendit Fysiikan tutkimuksen rahoituksen kasvaessa fyysikot halusivat ja saivat uusia isoja ja kalliita koneita. Hiukkaskiihdyttimien “paremmuudesta” oli kilpailua. Johdantoa • Fysiikan militarisoituminen • Fysiikan tutkimuksen rahoituksen muuttumista sotilaspainotteiseksi Yhdysvalloissa. • Lisäksi käsitellään myös hiukan Neuvostoliittoa ja muuta Eurooppaa.

3. Fysiikan militarisoituminen • Ilmiötä tarkastellaan lähinnä vain Yhdysvalloissa. • Fysiikan militarisoitumisella tarkoitetaan fysiikan rahoituksen muuttumista sotilaspainotteiseksi toisen maailmansodan jälkeen. Erityisesti tämä oli havaittavissa Yhdysvalloissa. • Ennen toista maailmansotaa noin miljoona dollaria koko fysiikan perustutkimukselle. • Arvio vuoden 1953 rahoituksesta 42 miljoonaa. (puolet vuoden 1938 dollareissa) • Fysiikan rahoitus oli liittovaltion rahaa, mutta käytännössä kaikki rahoitus tuli armeijan kautta. • Lisäksi rahoitusta esim. Atomienergiakomissiolta.

4. Kiinteän olomuodon fysiikan rahoitus 1953 oli 3,1 miljoonaa, josta vain 10 000 dollaria NSF:ltä. Vuonna 1955 rahoitus oli kasvanut 4,5 miljoonaan, josta 3,8miljoona tuli sotilaslähteistä, 0,6 miljoonaa AEC:lta ja 0,1 NSF:ltä. Fysiikan rahoitusksen rakenne 1950-luvun alussa • Vuonna 1950 98% valtion rahoituksesta tuli joko suoraan valtiolta tai puolustusministeriöltä. NSF:n nousun myötä tämä prosenttiosuus laski, mutta ei merkittävästi, vuonna 1960 se oli "vain" 92%.

5. Fyysikkojen huolestuminen • Ei ollut ihme, että joidenkin fyysikoiden mielestä heidän tieteensä oli vaarallisen lähellä muuttua pelkäksi sotavoimien haaraksi. • “Fyysikko tietää, että tilanne on virheellinen ja vaarallinen. Hänellä on kuitenkin taipumus kulkea mukana, koska hän tarvitsee todella rahaa. Kyse ei ole vain siitä että hän on oppinut sodan aikana, miten hyvä rahoitus parantaa hänen tehoaan merkittävästi, vaan myös siitä, että hänen alansa ei koostu siitä, mitä pienet tutkijaryhmät voivat tehdä... Hän tarvitsee enemmän tukea kuin yliopisto pystyy antamaan. Jos ONR tarjoaa hienoa sopimusta on hän yli-inhimillinen jos hän kieltäytyy.” -Philip Morrison

6. Fyysikot saattoivat valita millaisissa projekteissa he työskentelivät Siviili NSF, NASA Puoliksi siviilirahoitteinen (AEC) Sotilaallinen (Puolustusministeriö) Fysiikka 1950-luvun lopulla • Armeijan, puolustusteollisuuden ja fyysikoiden siteet vahvistuivat edelleen 1950-luvun lopussa. • Sputnik-sokki • Presidentin tieteellistä neuvoa antava komitea • NASA perustettiin

7. Liittovaltion tutkimus-rahoitus tieteenaloittain tutkijaa kohti: 11 000 dollaria/fyysikko. 1 900 dollaria/kemisti. 4 900 dollaria/biologi 1 800 dollaria/geologia. 1 700 dollaria/matemaa-tikko. Fyysikkojen talous 1950-luvun lopussa • Tieteentekijöiden määrä vuonna 1958 Yhdysvalloissa: • 12 792 fyysikkoa. • 35 805 kemistiä. • 18 015 biologia. • 13071 geologia.

8. Fyysikkojen asema 1960-luvun alussa • 1960-luvulla amerikkalaiset fyysikot olivat taloudellisesti, sosiaalisesti ja tieellisesti huipuilla. • Daniel Kevles: • "Tällöin amerikkalaiset arvottivat ydinfyysikot ammateista kolmanneksi arvokkaimmaksi – he olivat sijalla viisitoista vuonna 1947 - ja vain korkeimman oikeuden tuomarit ja lääkärit olivat heidän edellään. Fyysikoita ja muita tiedemiehiäei pidetty vain pommien ja rakettien tekijöinä, vaan myös suihkulentokoneiden, tietokoneiden ja uusien puhelinten, transistoriradioiden, stereoäänilevyjen ja väritelevisioiden synnyttäjinä."

9. Esimerkkinä ARL: Tutkimusohjelma yleisestä suhteellisuusteoriasta. Konferensseja. Rahoitti amerikkalaisia ja ulkomaalaisia teoreetikoita. Teki tutkimussopimuk-sia yliopistojen kanssa. Sotilaallisen tuen kohteita • Sotilaallinen tuki ei rajoittunut vain alueisiin, joilla oli suora yhteys sodankäyntiin. • Sotilasviranomaiset rahoittivat kokonaan tai osittain lukuisia konferensseja, kesäkouluja ja tutkimusprojekteja.

10. Esimerkkinä ONR:n Project Harwell 1950: Tutkimus taktisten ydinaseitten kooridi-noinnista pinnan alla. Vuonna 1950 jo yli 30 amerikkalaista Nobelin palkinnon saajaa oli oli saanut suoraa rahoitusta puolustusministeriöltä Fyysikoiden mobilisointi asevoi-mien palvelukseen Yhdysvalloissa • Laivaston ja muiden aselajien käyttämää taktiikkaa voidaan kuvata yhdellä lauseella: • Jos Nobelin palkinnon saanut fysiikan johtaja osallistuu sotilaalliseen projektiin, mikset sinäkin?

11. Vuonna 1955 AioP käynnisti NSF:n tuella ohjelman jonka tavoitteena oli kääntää neuvostoliittolaiset aikakausikirjat Vuonna 1959 13 000 sivua käännettiin kokonaisuudessan englanniksi Fyysikoiden mobilisointi asevoi-mien palvelukseen muualla • Yhdysvallat ei ollut ainut maa, jossa fyysikot otettiin mukaan kylmään sotaan. • Neuvostoliitto. • Neuvostoliittolaiset fyysikot tekivät paljon julkaisuja. • Muualla Euroopassa ei mitään vastaavaa.

12. Mansfield-laki • Kongressi sääti vuonna 1972 ns. Mansfield lain. Mansfield laki rajoitti armeijan rahoittaman tutkimuksen sellaisiin projekteihin, joilla oli sotilaallista merkitystä. • Lain ansiosta NSF sai ylimääräiset 85 miljoonaa liittovaltiolta. Tämä ei kuitenkaan täysin korvannut sotilaallista rahoitusta. • Suuri osa NSF:n rahoituksesta suunnattiin sosiaallisesti hyödyllisiin projekteihin.

13. “Johtajien ja työntekijöiden suhteet ovat erittäin vapaat. Nuori työntekijä kutsuu johtajaansa etunimeltä... Voidaan vain kahdehtia amerikkalista järjestelmää: tieteellisessä työssä on korvaamatonta että auktoriteetti syntyy pätevyydestä, ei virka-asemasta.” -André Guiner Yhteenveto • Todellinen kasvu sekä perusfysiikassa että sovelletussa fysiikassa Yhdysvalloissa • Yhdysvaltalaiset tiedemiehet olivat kiinnostuneita fysiikasta josta myös armeija oli kiinnostunut

14. Megatrendit • Suuren rahoituksen aikana rakennettiin suuria koneita, hiukkaskiihdyttimiä. • Ympäri maailmaa: • Yhdysvalloissa BNL, LRL, SLAC, FNAL. • Euroopassa CERN, Orsay. • Neuvostoliitossa Serpuhov. • Japanissa KEK. • Aluksi Amerikkalaiset havaitsivat jotain ja Eurooppalaiset vain vahvistivat havainnon. • “Maailmankiihdytin”, CERN, LHC.

15. Erinäisiä protonikiihdyttimiä aikaväliltä 1946-1985

16. Vaikka CERN oli menestyi ja oli onnistuminen monin tavoin ei se aluksi ollut vakava haaste amerikkalaisten jotoasemalle suurenergiafysiikassa. 1950-luku hiukkasfysiikassa Euroopassa • Eurooppa oli jäänyt Amerikan taakse hiukkas- ja ydinfysiikassa. • CERN perustettiin 1954 • Vuonna 1956 mukana Belgia, Kreikka, Italia, Hollanti, Norja, Ruotsi, Sveitsi, Englanti ja Jugoslavia. (Suomi vasta 1.1.1990)

17. CERN:n kehitys • Ensimmäiset 10-15 vuotta olivat CERN:n tutkijoiden opettelukautta. • Eurooppa nousi Yhdysvaltojen edelle bibliometrisen datan mukaan 1980-luvun alussa. • Voidaan sanoa että suurenergiafysiikan keskus on nykään Euroopassa, CERNissä.

18. LHC:n rakentamiseen on osallistunut CERNin jäsenvaltioiden lisäksi muitakin valtioita, yhteensä 45, joten tietyllä tavalla vanha unelma “maailman-kiihdyttimestä” on toteutumassa. LHC • Vuoden 1997 lopulla, neljä vuotta SSC:n lopettamisen jälkeen Yhdysvallat teki CERNin kanssa sopimuksen osallistua LHC-törmäyttimen rakentamiseen.