MONINAISET PERHEET LAPSEN KASVUALUSTANA

1. MONINAISET PERHEET LAPSEN KASVUALUSTANA Varhaiskasvatus 2011, 7.10.2011, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi

2. NYKYTILANNE • Varhaiskasvatuksessa kohdataan entistä monimuotoisempia perheitä, mm.: • Adoptioperheet ja sijaisperheet • Uusperheet • Sateenkaariperheet • Yhden vanhemman perheet (erot, leskeytyminen, yksinhuoltajuus valintana) • Monikkoperheet • Kahden kulttuurin perheet

3. NYKYTILANNE • Ajattelun lähtökohtana yleensä perinteinen ydinperhe: isä, äiti ja heidän biologiset lapsensa • Saattaa synnyttää ristiriitoja sekä vaikeuttaa lasten ja perheiden tarpeiden ymmärtämistä ja asiakaslähtöisen palvelun tarjoamista • Asenteiden muuttuminen on hidasta • Ammattilaisten omat asenteet ja ajatukset: oman työn arvo- ja tietopohjan refleksiivinen tarkastelu (Vasu 2005) • Työyhteisön yhteinen keskustelu

4. YDINPERHEIDEAALI(Moderni perhekäsitys, Nätkin 2003) • Perhe muodostuu kahden eri sukupuolta olevan vanhemman heteroseksuaaliselle parisuhteelle • Lapset ovat tästä suhteesta syntyneitä (biologinen vanhemmuus) • Perhe asuu yhdessä • Oman äidin antama hoiva on merkittävää • Aineellinen vauraus ja hyvinvointi tavoitteina • Lapsuus nähdään erillisenä elämänvaiheena • Lapsen etu on kaiken tarkastelun lähtökohta • Asiantuntijavalta ja oikea tieto ovat merkittävässä roolissa • Vahva taustavaikuttaja (riskit, ”paha äitipuoli”, oma äiti vs. muu äiti, sukupuolen merkitys, kulttuurin merkitys jne.)

5. www.osteoporoosiliitto.fi

6. YDINPERHEIDEAALISTA ”POIKKEAVAT” PERHEET • Miten perhe määritellään? • Riskiperhe? • Perheen tarpeiden ymmärtäminen? • Asiakaslähtöinen palvelu? • Runsaasti kyseenalaistamisen kokemuksia • Suurempi kynnys keskustella omasta elämäntilanteesta ja siihen liittyvistä asioista • Perheen yksilöllisyys, omat määritelmät ja niistä lähtevät palvelut • Keskiössä: • Vanhemmuuden tukeminen • Joissain perhemuodoissa lapsen (aiempien) kasvuolosuhteiden vaikutuksen huomioiminen kokonaiskehitykseen vaikuttavana tekijänä

7. MONIMUOTOISET PERHEET VARHAISKASVATUKSESSA • Adoptioperheet (vrt. sijaisperheet): Adoptioperheet ry • Kahden kulttuurin perheet: Familia Club / Duo-projekti • Monikkoperheet: Monikkoperheet ry • Yhden vanhemman perheet: Yhden vanhemman perheiden liitto ry • Nuorten leskien perheet: Suomen nuoret lesket ry • Sateenkaariperheet: Sateenkaariperheet ry • Uusperheet: Suomen Uusperheellisten Liitto ry • (Käpy: KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry: luento lapsen surusta tässä luentosalissa klo 11.30)

8. ADOPTIOPERHEET JA VARHAISKASVATUS • Opas ”Adoptiolapsi päivähoidossa”, 2007 ”Adoptivbarnet i dagvården” 2008, Adoptioperheet ry • Perustietoa erityisesti päivähoidon henkilöstölle, mutta myös muille toimijoille

9. ADOPTIOPERHEET JA VARHAISKASVATUS • Kaikilla lapsilla on traumatausta ja kiintymyssuhteeseen liittyviä haasteita • Usein myös kehityksellisiä viiveitä ja palapelimäinen, yksilöllinen kehitysprofiili • Hyvä ja turvallinen päivähoidon aloitus: hidas tahti, oma hoitaja, kotikäynti, aloituskeskustelu • Lapsiryhmässä toimiminen: kieli, traumataustan vaikutus, leikki, ryhmätilanteet, rangaistukset • Samanlaisuus ja erilaisuus, identiteetti, rasismi

10. KAHDEN KULTTUURIN PERHEET JA VARHAISKASVATUS • Opas ”Rakkautta ja vanhemmuutta kahden kulttuurin perheessä” • Parisuhteen eri vaiheet rakastumisesta rakkauteen • Elämä kulttuurien keskellä • Kuinka kolmas kulttuuri luodaan • Lapsen syntymän ja vanhemmuuden vaikutusvanhempien elämään ja parisuhteeseen • Vinkkejä kaksikulttuurisen lapsen identiteetin ja kaksikielisyyden tukemiseksi

11. KAHDEN KULTTUURIN PERHEET JA VARHAISKASVATUS • Molempien kulttuurien huomioiminen päivähoidossa mahdollisuuksien mukaan • Kielenkehitys kaksikielisellä lapsella • Päiväkodissa voidaan opetella muutama sana lapsen toista kieltä, esim. tervehdykset, kiitos jne. Pienetkin asiat ovat lapselle tärkeitä. • Lapselle on tärkeää voida olla ylpeä molemmista kulttuureistaan ja kielistään: identiteetin tasapainoinen kehitys • Samanlaisuus ja erilaisuus, identiteetti, rasismi • Musiikki, kirjat • Kaksikielisyys ja –kulttuurisuus on suuri voimavara tämän päivän maailmassa

12. MONIKKOPERHEET JA VARHAISKASVATUS • Päivähoito on monikkoperheelle erityisen tärkeä palvelu • Yhdessä ja erikseen - näin tuen kaksos- ja kolmoslapsen kasvua -opas • Suunnattu varhaiskasvatuksen henkilökunnalle ja monikkovanhemmille • Oppaassa on oma osa siitä, miten tukea kaksosia ja kolmosia päivähoidossa

13. MONIKKOPERHEET JA VARHAISKASVATUS • Vanhemmat kokevat haasteellisimpana vaiheena vauva- ja pikkulapsivaiheen: perushoito ja kiintymyksen rakentuminen • Vanhempien sisarusten päivähoito vanhempien jaksamisen tukena • Perhe voi toivoa hoitajaa kotiin, mikäli lapsiluku omasta takaa riittävä tai ryhmään tulisi täydennystä toisesta perheestä • Yksilöllisyyden ja erillisyyden tukeminen: keinot arjen pieniä keinoja (Yhdessä ja erikseen –opas) • Monikkolapset saattavat hyötyä enemmän päiväkodista kuin perhepäivähoidosta (enemmän mahdollisuuksia eriyttämiseen arjen tilanteissa) • Sijoittaminen eri ryhmiin on joskus paikallaan (enemmän koulussa)

14. YKSINHUOLTAJIEN PERHEET VARHAISKASVATUKSESSA • Lapsen hoitamisen ja työssä käymisen yhdistäminen erityisen vaativaa yksinhuoltajille • Yksinhuoltajien hoivaongelmia kartoittaneessa selvityksessä (Kröger) mukana olleista yksinhuoltajista joka toisella julkisen sektorin hoivapalvelut eivät kattaneet koko työssäoloaikaa (hoivaköyhiä perheitä) • Peräti neljäsosan kohdalla voitiin puhua hoivakriisistä, jossa julkiset hoivapalvelut vastasivat lapsen hoivasta hyvin niukasti tai ei lainkaan • Lähes kaikki iltaisin, öisin ja viikonloppuisin työskentelevät tarvitsivat sosiaalisen verkostonsa tukea voidakseen ylipäätään käydä töissä • Haasteet lapsen hoidon järjestämisessä kasvavat entisestään kouluiässä

15. LESKEYTYNEET PERHEET JA VARHAISKASVATUS • Toisen vanhemman kuolema on sekä nuorelle leskelle että lapselle kriisitilanne • Elämä on rakennettava uudelleen yhden aikuisen varassa • Vanhemman suruprosessi • Lapsen suru ja sen käsittely päivähoidossa: valmius keskustella ja olla lapsen tukena • Lapsen suruprosessin tunnistaminen ja ymmärtäminen on puutteellista ammattihenkilöstön parissa • Lastenkirjat yhtenä työstämisen välineenä päivähoidossa • Tutkimusvinkkejä yhdistyksen sivuilta • Vanhemman tukeminen mahdollisuuksien mukaan

16. SATEENKAARIPERHEET JA VARHAISKASVATUS • Hyvä kasvatuskumppanuus on tärkeää • Luottamuksellisuus aikuisten välisissä suhteissa: sen olemassa olo tai puute heijastuu myös lapseen • Moninaisuudesta keskustelu • Lapsen perhemuodosta keskustelu, sen esillä pito esim. lastenkirjojen avulla • Lapsen tukena oleminen keskusteluissa toisten lasten kanssa (edellyttää vanhempien ja ammattilaisten hyvää keskusteluyhteyttä) • Lapsen todellisuus ja identiteetti sekä niiden tukeminen • Lapsen mahdolliset erityistarpeet vs. perheiden ”onnistumisen pakko” • Kirja: ”Sateenkaariperheet ja hyvinvointi”, 2008

17. SATEENKAARIPERHEET JA VARHAISKASVATUS Kysymyksiä kasvatuskumppanuuskeskustelua varten • Kertokaa perheestänne. Keitä kaikkia siihen kuuluu? • Mitä nimityksiä lapsenne käyttää perheenjäsenistänne (etunimet, isä tai iskä, Petra-äiti tai Maija-äiti jne.)? • Kuinka avoimesti puhutte perheestänne? Kuinka avoimesti ja millä tavalla haluatte meidän puhuvan perheestänne esimerkiksi toisten lasten ja vanhempien kuullen? • Miten vanhemmuus on perheessänne jaettu? Ovatko molemmat tai kaikki aikuiset yhtä lailla lapsen vanhempia ja vastuussa lapsesta? Vai onko joku aikuisista ns. ensisijainen vanhempi, jonka kanssa mm. päivähoitoon tai kouluun liittyvät keskustelut tulisi hoitaa? • Kuinka teidän perheessänne on puhuttu siitä, miten lapset ovat saaneet alkunsa tai tulleet perheeseenne? Miten haluatte meidän käsittelevän asiaa lasten kanssa? • Onko teillä toiveita siitä, miten voisimme käsitellä sateenkaariperheisiin liittyviä aiheita lasten kanssa? Onko joillakin hyllyssään sateenkaariperheistä kertovia satukirjoja ja muuta materiaalia, mistä voisi olla hyötyä?

18. UUSPERHEET JA VARHAISKASVATUS • Lapselle uusi perhetilanne on erilainen kuin aikuiselle, joka valitsee • Sosiaaliset ja fyysiset muutokset lapsen elämässä > oman reviirin muuttuminen ja tilan jakaminen uusien ihmisten kanssa • Lapsen ympärille muodostuu laaja ja monimuotoinen sosiaalinen verkosto • Uusperheen vanhemmuus, säännöt ja tavat ovat perheen sisäisiä asioita: omat määritelmät

19. UUSPERHEET JA VARHAISKASVATUS • Lapsi määrittelee itse oman perheensä, siihen kuuluvat jäsenet ja sen, millä nimillä heitä kutsutaan (Ritala-Koskinen) • Sosiaalinen vanhemmuus: äiti- ja isäpuolet arjen tärkeinä ihmisinä • Lapsella on tarve saada emotionaalista tukea ja ymmärrystä sekä hyväksyntää ympäristöstä, mm. päivähoidosta • Perheen kasvuvaiheet ja siihen liittyvä työstäminen ja kipuilu > usein tarvetta ulkopuoliselle tuelle • ”Ihanuusperhe” –kirja

20. LOPUKSI Hyvä muistaa: • Moninaisuus on rikkautta • Avoimuus ja hyvä yhteistyö ovat tärkeitä • Perheet kuuluvat yhteen tai useampaan viiteryhmään, mutta ovat kuitenkin aina yksilöllisiä • Erilaiset perhemuodot sisältävät paljon yksityiskohtia ja huomioitavia asioita, joten tervetuloa keskustelemaan ja kuulemaan lisää Monimuotoisten perheiden näyttelyosastolle • Myös lisäkoulutusta monimuotoisista perheistä on saatavilla, kysy lisää Capacitas Familia / Sanna Mäkipää, sanna.makipaa@msoynet.com tai 050 3483397

21. KIITOS! “The fact of getting and having children is not primarily about individuals, but about relatedness; about mutuality, responsibility, belonging and affection” (Howell 1999)