Maahanmuuttajataustaiset perheet lastensuojelun asiakkaina

1. Maahanmuuttajataustaiset perheet lastensuojelun asiakkaina Muuttoliikkeen ja etnisyystutkimuksen (MEV) seminaari Siirtolaisuusinstituutti, Turku 7.5.2013 Tutkija, VTT Marja Katisko Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki

2. Taustaa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelman (KatuMetro) rahoittama tutkimushanke Yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa HDL:n selvitykset: maahanmuuttajataustaisten perheiden lisääntynyt asiakkuus lapsi- ja perhetyön alueella Tutkimustarvekysely kuntien ja kolmannen sektorin maahanmuuttajatyössä oleville: eniten tiedon tarvetta maahanmuuttajataustaisten perheiden tilanteesta metropolialueella sekä toisesta sukupolvesta Perhe nostettu kotouttamispolitiikan keskipisteeseen

3. Tutkimustavoite Avata näkökulmaa maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kokemuksiin asiakkuudestaan lastensuojelujärjestelmässä Selvittää sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä maahanmuuttajataustaisten perheiden asiakkuudesta lastensuojelujärjestelmässä

4. Käsitteitä • Kotoutuminen • Perhe kotoutuu, lapsi/nuori kotoutuu • Lastensuojelu tukemassa perhettä kotoutumaan • Voimaantuminen – empowerment • Voimaantumiseen liittyy osallisuus omaa elämää koskeviin suunnitelmiin ja päätöksiin sekä tunne kuulumisesta ympäröivään yhteiskuntaan

5. Tutkimuskysymykset • 1. vaihe: sosiaalityöntekijöiden näkemykset • 2. vaihe: lasten, nuorten ja vanhempien näkemykset • Miten maahanmuuttajaperhe ohjautuu lastensuojelun asiakkaaksi? • Lapsen/nuoren ja perheen asiakasprosessi lastensuojelussa? • Miten palvelujärjestelmä on tukenut perhettä ennen lastensuojelun asiakkuutta ja asiakkuuden aikana?

6. Yhteydenottoja lastensuojeluun: Sosiaalityöntekijät kertovat Ilmoitukset koskien maahanmuuttajataustaisia perheitä tulevat monilta tahoilta eivätkä eroa ns. kantaväestöä koskevista Mielenterveysongelmat, vanhempien traumataustat, perheen jäsenten eritahtinen kotoutuminen sekä äitien kielitaidottomuus ja yhteiskunnasta syrjäytyminen kuitenkin korostuvat

7. Yhteydenottoja lastensuojeluun Sosiaalityöntekijät kertovat: Poliisilta ja ulosottoviranomaisilta tulevat lastensuojeluilmoitukset lisääntyneet ”talouden ja tukien kanssa on ollut vaikeuksia, näiden hahmottamisessa, että vuokravelkoja sitten häätötilanne” (sosiaalityöntekijä 9) ”lähinnä ulosottoviranomaisten kohdalta häätötilanteet ja poliisin kohdalta kun maahanmuuttajanuori on tavattu kadulta, väkivaltaa ja päihteitä” (sosiaalityöntekijä 4)

8. Aika ennen lastensuojeluaPerheet kertovat

9. AvohuoltoSosiaalityöntekijät kertovat Palvelujärjestelmän aukkoja ja viranomaisyhteistyön toimimattomuutta Palvelujärjestelmän monimutkaisuus ja tiedon puute, asiakasperhettä auttamassa monia tahoja ”vanhempien mielenterveysongelmat tulee sieltä vahvasti esiin, sellainen masentuneisuus ja se ettei ole päässyt sisään tähän (Suomen) kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Ja ettei ole kielitaitoa, ei opiskelupaikkaa, ei työpaikkaa. Ja sitten se yksinäisyys, että perheet ovat yksin, ei sellaisia läheisiä ystäviä eikä sukulaisia” (sosiaalityöntekijä 1)

10. AvohuoltoSosiaalityöntekijät kertovat • Luottamuksellisen asiakassuhteen luomisessa monia huomioitavia asioita: • Sanat ja käsitteet erilaisia • Viranomaisia kohtaan tunnetaan pelkoa, lastensuojelua ei aina mielletä palveluksi • Eritahtinen kotoutuminen • Erilaiset perhekäsitykset • Lapsen oikeudet ja tarpeet suhteutettuna vanhempien oikeuksiin ja velvollisuuksiin – sosiaalityöntekijä on lapsen oikeuksien ja edun puolella • Esimerkiksi ruumiillinen kurittaminen: sosiaalityöntekijät joutuvat valistajan ja kasvattajan rooliin suhteessa vanhempiin • Riskitekijöitä: yksinhuoltajuus, luku- ja kirjoitustaidottomuus, vanhempien eristyneisyys ja masentuneisuus, tiedon puute

11. Asiakkaana lastensuojelun avohuollossa: perheet kertovat

12. Asiakkaana lastensuojelun avohuollossa: vanhemmat kertovat • Lastensuojelutyön suunnitelmallisuus ei aina toteutunut asiakkaana olevien vanhempien näkökulmasta, syitä tähän: • Vastavuoroista, avointa ja luottamuksellista suhdetta työntekijöihin ei muodostunut • Omat kulttuurisesti muotoutuneet ennakkokäsitykset muodostuivat esteeksi tiedon ja palveluiden vastaanottamisessa itselle ja omalle lapselle • ”Kulttuuristen käsikirjoitusten vaihtoa” ei tapahtunut • Tuki ja apu muuttuu kontrolliksi ja puuttumiseksi yksityiseen • Julkinen kritiikki lastensuojelua kohtaan saattoi edesauttaa kyvyttömyyttä vastaanottaa tukea • Kielitaidon puute esti tiedon vastaanottamisen

13. Sijaishuollon aika:Sosiaalityöntekijät kertovat Käsitykset yhteiskunnan oikeudesta puuttua lasten ja perheiden tilanteisiin ja elämään lapsen edun nimissä vaihtelevat eri yhteiskunnissa Pohjoismaissa lapsi nähdään itsenäisenä toimijana jonka näkökulma tulee erottaa vanhempien ja perheen näkökulmasta Suomalainen lastensuojelulaki perustuu lapsen oikeuteen olla oikeuksia omaava subjekti Käytettävä runsaasti aikaa ja resursseja, jotta vanhemmat olisivat mukana onnistuneessa sijaishuollon järjestämisessä, vanhemmille tultava ymmärrys siitä mistä on kysymys

14. Asiakkaana sijaishuollossa: perheet kertovat

15. Johtopäätöksiä Voimaantumista seuraa sitoutuminen Voimaantuminen kasvaa vuorovaikutusprosessissa Haastateltavien vanhempien joukosta ne jotka kykenevät näkemään lapsensa edun ja luottamaan siihen että lapsi saa asiantuntevaa apua, asettavat myös päämääräkseen saada lapsensa kotiin joskus tulevaisuudessa

16. Johtopäätöksiä ja pohdintoja Mikä tekee maahanmuuttajien parissa tehtävän sosiaalialan työn ”erilaiseksi”, tarvitaanko erityisiä taitoja? Mitä tulisi tietää? Traumataustat? Kulttuurien tuntemus ja erilaisten yhteiskuntien tuntemus? Lapsen asema tietyssä kulttuurissa/yhteiskunnassa? Omien ennakkoluulojen ja kulttuurisidonnaisuuksien tunnistaminen? Maassa maan tavalla(ko)? Tehdäänkö länsimaista/suomalaista lastensuojelutyötä (ja tutkimusta) valtakulttuurin normiston mukaan, näemmekö perheen ja sen tehtävät ja roolit omien ”käsikirjoitustemme” mukaisesti Onko odotuksena että maahanmuuttajaperhe ”toimii” samoin kuin ”muut asiakkaat”

17. Toimenpide-ehdotuksia Toimintatapojen ja työkäytäntöjen kehittäminen, jotka mahdollistavat asiakkaiden kuulemisen ja osallistumisen Päiväkotien ja koulujen työntekijöiden oltava paremmin tietoisia lastensuojelun asiakkaina olevien perheiden tilanteesta Palaverit ja kokoukset eivät palvele sellaisenaan perheitä Vanhemmille tulee aina järjestää tulkkaus kun he sitä tarvitsevat Lasten, nuorten ja vanhempien tulee olla selvillä mitä suunnitelmallinen työ heidän kohdallaan tarkoittaa, heidän tulee tietää mihin palvelulla ja tuella heidän kohdallaan pyritään Erilaiset kulttuuriset käsitykset lastensuojelusta tulee ottaa vakavasti huomioon Sijaishuollossa tulee kiinnittää erityistä huomiota vanhempien kulttuuritaustan säilyttämiseen. Vanhemmuus ei lopu sijaishuollon aikana

18. Nuori, 18 vuotta ”ne olis voineet rohkeammin silloin alussa kysyä, miten sulla menee ja tällei, eikä pelätä. Ne kaikki työntekijät ovat varmasti nähneet erilaisia perheitä, eiks niiden pitäis tietää, eiks niillä ole koulutusta. Pitäis vaan rohkeammin kysyä, tuolla on hei ihmisiä, jotka voi oikeasti kuolla, jotka oikeasti tarvii apua…”

19. Kiitollisena kommenteistanne! Marja Katisko, tutkija Diakonia-ammattikorkeakoulu marja.katisko@diak.fi Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan: http://www.diak.fi/tyoelama/Julkaisut/c-sarjajulkaisut/Sivut/default.aspx