Yliopistokeskusten ohjaus- ja rahoitusmallin kehittäminen

1. Yliopistokeskusten ohjaus- ja rahoitusmallin kehittäminen Kehitysjohtaja Pentti Malinen 14.10. 2005 Kajaani, yliopistokeskuspäivät

2. Lähtökohdat • Yliopistokeskukset ovat osa korkeakoulu-järjestelmää • Rahoitusmallin ydin kolmikanta –ajattelu: • OPM, yliopisto ja alue • OPM:n rahoitusmalli: yhteiskunnallinen palvelutehtävä • Yliopistojen rahoitus: tutkimus- ja koulutus-toiminnan toteuttaminen yo-keskuksissa • Alueen rahoitus: kunta- ja EU-rakennerahastorahoitus (hankkeet)

3. Keskustelutilanne • TTS-kauden 2007-9 tulosohjausmalli on valmistelussa • yliopistokeskuksilla oma rahoitusselvitys • julkinen keskustelu vie huomiota: • korkeakouluyksiköiden määrään • ammattikorkeakoulujen valtiollistamiseen • onko aitoa kiinnostusta yliopistojen vuorovaikutustehtävän rahoitusmallin rakentamiseen?

4. Yliopistokeskusten rahoitusselvitys • Rahoitusselvityksessä yliopistokeskusten toimintaa ja talouspohjaa lähestytään kolmesta näkökulmasta: • yliopistokeskusten rooli alueellaan, • yliopistokeskusten toiminnan painopisteet ja • yliopistotoiminnan alueellinen vaikuttavuus. • Selvitys valmistuu helmikuussa 2006 ja prosessina tukee yliopistokeskusten tts-valmisteluja • Tavoite: selkeä, toiminnan tavoitteita tukeva ohjaus- ja rahoitusmalli

5. Yliopistokeskusten rooli alueilla • Vuorovaikutuksen dynamiikka ja 2-suuntaisuus • aluelähtöisyys • aluevaikuttavuus • Vuorovaikutusmalli: Triple Helix • Yliopistokeskusten rooli näkyy käytännössä keskeisenä roolina osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmien toteuttamisessa • Alueellinen rooli osana innovaatioympäristöä näkyy myös yliopistokeskusten ja amk:jen aluestrategioissa

6. KORKEAKOULU ALUE 1. TASO OPETUS OSAAMINEN TAIDOT 3. TASO Dynaaminen korkeakoulun ja alueen rajapinta TUTKIMUS INNOVAATIOT 44.4 KEHITTÄMINEN HILJAINENTIETO YHTEISKUN- KULTTUURI NALLISET PALVELUT ELINKEINOT YHTEISÖ 2. TASO Korkeakoulun ja alueen vuorovaikutus

7. Yliopistojen, elinkeinoelämän ja hallinnon vuorovaikutusta on alettu nimittää alan tutkijan Henry Etzkowitzin antamalla termillä "Triple helix" (kolmoiskierre). Oleellista vuorovaikutteisessa mallissa on se, että osaamisen siirto ei kulje ketjumaisesti perustutkimuksesta sovellukseen, vaan tieteen ja käytännön välinen suhde on monimuotoinen ja moni-suuntainen. Triple Helix -malli

8. Toimintaympäristön haasteet • kansainvälistyvä tutkimus- ja koulutuspolitiikka • Eurooppalainen tutkimus- ja koulutusalue • globaalin kilpailun haaste • johon kansallisesti vastataan innovaatiovetoista taloutta vahvistamalla • alueet ja yritykset kilpailevat osaajista • Avaintekijäksi alueellinen innovaatioympäristö (Millaisilla alueilla yliopistokeskukset toimivat?)

9. Yliopistokeskusmaakunnat • Yliopistokeskukset perustettiin maakuntiin, joissa ei ole omaa yliopistoa • yhteinen piirre: alueiden alhainen koulutustaso ja yritysten alhainen t&k-intensiivisyys • alueiden osuus Suomen väestöstä on 20 % • käytössä kansallisen ja EU-aluepolitiikan instrumentit: tavoiteohjelmat, osket ja akot; Kainuussa lisänä hallintokokeilu

10. Alueellinen innovaatiojärjestelmä • osaamiskeskittymien rakentaminen vastauksena globaaliin kilpailuun • yrittäjyyden ja kansainvälistymisen tarve • innovaatiojärjestelmä alueella = kehittäjäverkosto, jolla on vertikaaliset ja horisontaaliset toimivat yhteistyösuhteet • osaamisinstituutiot ja välittäjäorganisaatiot • rahoittajat • huippuosaamisen hyödyntäminen: kehittämisvälineenä osaamiskeskustoiminta

11. Esimerkki: Yliopistokeskus Kainuun innovaatiojärjestelmässä

12. Kainuun oske: Measurepolis-Kajaani • Kainuun osaamiskeskus-ohjelman avulla terävöitetään kuvaa Kainuusta korkean teknologian ja kulttuurin maailman luokan tekijänä. Mittaustekniikan osaamisalan tavoitteena on kehittää edelleen vahvaa Kajaanin seudun mittaustekniikan tutkimus-, koulutus- ja yritystoimintaa. Measurepolis-Kajaani vahvistaa asemaansa Kainuun korkean teknologian tukijalkana, kansallisesti merkittävänä mittaustekniikan tutkimus- ja yrityskeskittymänä sekä kansallisesti ja kansainvälisesti aktiivisena alan vaikuttajana Kainuussa vahvistetaan mittaustekniikan ja kamarimusiikin osaamisen hyödyntämistä

13. Satakunta • Osaamiskeskus on luonut uuden, toimivan mallin kehityshankkeiden synnyttämiseksi ja merkittävästi lisännyt yliopistojen, tutkimus-yksiköiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä Satakunnassa. • Etäteknologian ja materiaali-tekniikan aloille on lyhyessä ajassa rakentunut monipuolinen koulutus- ja tutkimustoiminta sekä elinkeinoelämää tukeva palvelu-rakenne ja innovaatioympäristö.  VAHVA YRITYSPOHJA mahdollistaa huipputeknologian kehityksen

14. Päijät-Häme • Lahden tiedepuiston tavoitteena on tehostaa alueellista verkos-toitumista ja resurssien hyödyn-tämistä. Lahden mallina tunnetun järjestelmän mukaisesti alueelta on tunnistettu useita osaamisen ydinprosesseja. Ne kokoavat osaamista ja asiantuntijoita keskustelemaan, kehittämään ja viemään eteenpäin uudistumista ja uudistamista alueella. Osaamiskeskus kokoaa muotoilu-, laatu- ja ympäristöosaajat

15. Etelä-Savo • Tavoitteena on moninkertaistaa tutkimus- ja tuotekehityspanos sekä tuotannon volyymi vuoteen 2010 mennessä. Alan yritysten liikevaihdon odotetaan kolminkertaistuvan 500 miljoonaan euroon. Samalla kaksinkertaistuu yritysten tutkimus- ja kehityshenkilöstön määrä ja tuotannon työpaikkojen määrä kasvaa puolitoistakertaiseksi. Tutkimus- ja kehityspalvelujen lisääntyvä tarve kasvattaa alan tutkimuslaitosten henkilöstön määrän kolminkertaiseksi Kasvua komposiitti- ja pinnoiteteknologian imussa

16. Etelä-Pohjanmaa • Seinäjoen seudun osaamiskeskuksen kivijalka on elintarvikealan ja älytekniikan huippuosaamisessa. • Elintarvikealalla tämä tarkoittaa tutkimustoiminnan huipputulosten soveltamista käytännön tuotekehityksen kautta uusiksi herkullisiksi tuotteiksi, asiakkaan tarpeiden ja toivomusten analysointia markkinatutkimuksen keinoin sekä laadun ja ympäristön huomioimista koko kehitysprosessissa. • Älytekniikan puolella tämä tarkoittaa yritysten ja tutkimuslaitosten yhteisen tutkimus-, koulutus- ja kehitys-toimenpiteiden avulla synnytettäviä tuotanto- ja palvelujärjestelmiä, uusia älykkäitä kone- ja laiteratkaisuja sekä mm. anturi- ja mittausteknologian uusia sovelluksia. Herkullista tulevaisuutta ja älykkäitä ratkaisuja

17. Keski-Pohjanmaa • Ohjelman painopistealue on kemian teolliset sovellutukset - kärkenä kemian uudet teknologiat asiakaslähtöisessä tuotannossa. Osaamiskeskus edistää kemian huippuosaamisen kehittymistä ja siirtää monistettavaa tietotaitoa tuotannonalalta toiseen siten, että klusterit vahvistuvat ja niiden lisäksi muodostuu toimialojen välisiä alliansseja. OSKE-laboratorio tukemaan yritysten tutkimus- & kehitystoimintaa

18. Elintarvikealan oske • AlueElo verkostossa • Satakunta: Pyhäjärvi-instituutti • Etelä-Savo: Ekoneum ry (= Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus YTI, Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimusja koulutuskeskus, Mikkeli ja MTT Ekologinen tuotanto) • Kainuu: Oulun yliopisto - Kajaanin yliopistokeskus - Biotekniikan laboratorio • Valtakunnallisesti verkostoituneen osaamiskeskuksen toiminta-alueena on koko Suomi. Verkosto koostuu valtakunnallisista elintarvikealan tutkimus-laitoksista, yliopistoista ja korkeakouluista sekä eri puolilla maata toimivista 11 elintarvikealan osaamis-keskittymistä, alue- ELOista.

19. Aluekeskusten osaamislähtöinen kehittäminen • Maakunta- ja aluekeskus-ohjelmat (ako) painottavat osaamiseen perustuvaa elinkeino-politiikkaa • Aluekeskus –ohjelmia toteutetaan kaikilla yliopistokeskuspaikkakunnilla • Innovaatioympäristöt, koulutus- ja tutkimus, innovaatiot ja osaaminen ovat aluekeskusohjelmien keskeisiä kehittämiskohteita (ks. seuraava kuva)

20. Osaaminen aluekeskusten kehittämisessä

21. Kajaanin ako ja osaamisen kehittäminen

22. Aluestrategioiden painopisteet • Aluestrategioiden avainsanoja: • osaava,oppiva ja yrittävä alue • osaamisen ja yrittäjyyden luovaa kipinöintiä • yhteistyö, työnjako ja profilointi • osaamiskärjet, vaikuttavuus, verkostoituminen ja kansainvälisyys • Tasapainon löytäminen alueen tarpeiden ja toteutus-mahdollisuuksien välille

23. Yliopistokeskusten päätoiminnot • avoin yliopisto -> arvosanat, kk-tutkinto? • perustutkinto-opetus -> alemmat ja ylemmät kk-tutkinnot (nuorisoaloituspaikat) • maisteriohjelmat -> ylemmät kk-tutkinnot • alueellinen tieteellinen jatkokoulutus/valmennus -> tohtoritutkinnot, valmiudet jatko-opiskeluun • täydennyskoulutus -> ammatillinen erikoistumis- ja lisäkoulutus • t&k-toiminta ja palvelututkimus -> yrityksiä palveleva tutkimus • aluetutkimus ja –kehittäminen -> aluetta palveleva tutkimus

24. Yliopistokeskus ja amk -yhteistyö • Esimerkkinä Kokkolan yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyön painopistealat • Perustana alueen elinkeinoklusterit ja niiden pysyvät osaamistarpeet • Selkeä työnjako tai pitkälle viety yhteistyö esim. koulutusjatkumo

25. Yliopistokeskusten rahoitusmalli? • Nykymalli hajanainen ja liiaksi tilapäisrahoitukselle rakentuva • Tavoite: selkeä, toiminnan tavoitteita tukeva ohjaus- ja rahoitusmalli • Yliopistokeskustoiminnan ominais-piirteiden huomiointi • tutkimuksen ja opetuksen tulosrahoitus • yhteiskunnalliset palvelut perustehtävänä • dynaaminen vuorovaikutus perustehtävänä

26. Rahoitusmallin kehittämistarpeita • Tutkintoihin perustuva perusrahoitus • T&k-toiminnan perusrahoitus • Alueelliseen palvelutehtävään liittyvä perusrahoitus (mittarit) • Hankerahoituksen riskien hallinta • Yliopistokeskusten toimitilarahoitus • (Tarkemmin tiivistelmätekstissä)

27. KIITOS ! • Lisätietoja • Pentti.Malinen@oulu.fi • p. 08-6324800 tai 040-5552878 • f. 08-6324820 • http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/