190 likes | 332 Views
Muutos 1760-70-luvuilla. 1765/66 myssyt enemmistöksi hyötyajattelu syrjään fysiokratismi tilalle 1772 Kustaa III:n vallankaappaus liian yhteiskunnallinen tutkimus syrjään ja uushumanismi tilalle teoreettinen luonnontiede nousuun. Fysiokratismi.
E N D
Muutos 1760-70-luvuilla 1765/66 myssyt enemmistöksi hyötyajattelu syrjään fysiokratismi tilalle 1772 Kustaa III:n vallankaappaus liian yhteiskunnallinen tutkimus syrjään ja uushumanismi tilalle teoreettinen luonnontiede nousuun
Fysiokratismi kehiteltiin Ranskassa 1700-luvun puolivälissä (Francois Quesnay) taloudesta kaikki rajoitukset pois, myös valtiolliset keskeinen varallisuuden lähde maa ja sen tuotteet positiivinen oikeus harmoniassa luonnonoikeuden kanssa
Vaikutus Turun akatemiassa • painopiste puutarhanhoidosta maatalouteen • teoreettinen luonnontiede ilman hyötynäkökulmaa • talousoppi väistyi luonnonhistorian, kasvi- ja eläintieteen tieltä • käytännön sovellutuksista luonnontieteen perustutkimukseen • 1777 kasvitieteen demonstraattorin toimi lääketieteen tarpeita varten
Carl Hellenius (von Hellens) (1745-1820) 1778 kasvitieteen demonstraattori 1780 akatemian puutarha hoidettavaksi luennoi luonnonhistoriaa 1792 talousopin professori keskittyi lajikuvauksiin, ei hyötykäyttöön
Johan Gadolin (1760-1852) opiskeli Upsalassa Torbern Bergmanin johdolla analyyttinen kemia; orgaaninen kemia 1785 ylimääräinen kemian professori 1789 kemian professori laski aineen ominaislämpöä yritti määrittää absoluuttista nollapistettä kannatti aluksi flogiston-teoriaa, mutta luopui siitä (Carl Wilhelm Scheele, Joseph Priestley, Antoine Lavoisier) analysoi yttriumin gadolinium
Anders Lexell (1740-1784) 1771 Pietarin tiedeakatemian jäseneksi astronomian professoriksi ja Leonard Eulerin apulaiseksi 1775 Turun akatemian matematiikan professoriksi; ei koskaan hoitanut virkaa 1783 akateemikoksi Pietariin Eulerin jälkeen Lexellin teoreema 1777 laski Lexellin komeetan radan todisti Uranuksen planeetaksi
Uushumanismi I Herculaneum 1713, kaivaukset 1737 Johann Winckelmann: kaivaukset Roomassa antiikki konkreettisesti läsnä Johann Gesner (1691-1761), Göttingenin yliopiston professori antiikkia ei tule jäljitellä, vaan sitä pitää ymmärtää
Uushumanismi II humanismi antiikin jäljittely paluu menneeseen kulta-aikaan pimeän keskiajan unohtaminen esikuvana Rooma uushumanismi antiikkiin ei paluuta antiikista moraalisia esikuvia esikuvana Kreikka
Henrik Gabriel Porthan (1739-1804) kotoisin Viitasaarelta 5-vuotiaana Kruunupyyhyn enonsa Gustaf Jusleniuksen kasvatettavaksi 1760 maisteriksi 1762 kaunopuheisuuden dosentiksi 1772 akatemian kirjastonhoitajaksi 1777 kaunopuheisuuden professoriksi
Porthanin tieteellinen toiminta kansanrunouden tutkimus De poësi Fennica (1766/68, 1778) ensimmäiset osat perinteistä akateemista runotutkimusta jälkimmäiset osat historiallista runotutkimusta historiantutkimus Juustenin piispainkronikka (1784-1800), 56 väitöstä
Porthanin metodi ero primääri- ja sekundaarilähteiden välillä lähteen totuusarvo tuli selvittää vastusti skeptisyyttä De scepticismo historico (1792) ulkoinen todennäköisyys: tarkasteltava lähteen kirjoittajan luotettavuutta sisäinen todennäköisyys: tutkittavassa asiassa ei saanut olla ristiriitaisuuksia ajan ja paikan suhteen lainasanatutkimus
Aurora-seura aikaisemmin Ruotsin valtakunnassa mm. Kuninkaallinen tiedeakatemia ja Upsalan tiedeseura pikkuvihan jälkeen Turussa tiedeakatemian “alaosasto”: Carl Bielke (1709-1753) Aurora-seuran esikuvina Utile dulci ja Apollini sacra Per Jusleen (1739-94), C.F. Mennander (1748-1803) tarkoitus: suomen kielen, Suomen historian ja vapaiden taiteiden, erityisesti musiikin edistäminen oma lehti
luku- ja kirjoitustaito keskiajalla lähinnä papisto luku- ja kirjoitustaitoista keskitetty hallintojärjestelmä edellytti koulutettuja virkamiehiä lukutaito maallikoille (virkamiehet, kauppiaat) luku- ja kirjoitustaito mahdollisti sosiaalisen nousun kirkon tavoite opettaa koko kansa lukemaan uskonkappaleiden hallinta Gezeliukset: Yxi lasten paras tawara
Kirjat Suomessa keskiajan käsikirjoitetut kirjat kalliita kirjapainotaito 1450-luvulla kirkon kirjastot 1600-luvulla aatelisilla ja korkeilla virkamiehillä yksityisiä kirjastoja: maallista kirjallisuutta Suomen ensimmäinen kirjapaino Turun akatemiaan 1642 Gezeliuksen kirjapaino 1669: yksinoikeudella suomenkieliset virsikirjat ja katekismukset 1700-luvulla kirjat yleistyivät Rahvaalla vain katekismus ja virsikirja
Muita tiedotuskanavia kuulutukset jumalanpalvelusten jälkeen arkkiveisut uutiskirjeet lentolehtiset ensimmäiset sanomalehdet 1500-1600-lukujen vaihteessa Rohrsbach 1597
TidningarUtgifna Af et Sällskap i Åbo Aurora-seura julkaisijana tammikuusta 1771 lähtien C.G. Gjörwell (1731-1811) lehden toimitusvastuu seuran sihteerillä, Porthanilla 1782 Åbo Tidningar toimittajina: Porthan, Frans Michael Franzén ja Jacob Tengström
Suomenkieliset Tieto-Sanomat Anders Lizelius (1708-1795) ilmestyi vuoden ajan 1776 kohteena suomenkielinen papisto ja valistuneet talonpojat poikkeuksellisesti myös ulkomaan uutisia
Suomen talousseura perustettiin 1797 edistämään talouselämää ja erityisesti maataloutta ei samalla tavoin akateeminen kuin Aurora-seura esikuvia: Patriotiska samfundet, The Board of Agriculture valistustoimintaa, kilpailuja, palkintoja oma mallikokoelma