1 / 10

OIKEUDEN MUUTOS 1800-(1914)

OIKEUDEN MUUTOS 1800-(1914). Kohti demokraattista oikeus- ja hyvinvointivaltiota. Taustatekijöitä. Restauraatio; valtasuhteiden vakiinnuttaminen Napoleonin sotien jälkeen;

madison
Download Presentation

OIKEUDEN MUUTOS 1800-(1914)

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. OIKEUDEN MUUTOS 1800-(1914) Kohti demokraattista oikeus- ja hyvinvointivaltiota

  2. Taustatekijöitä • Restauraatio; valtasuhteiden vakiinnuttaminen Napoleonin sotien jälkeen; • Teollistuminen, taloudellinen kasvu, markkinoiden laajentuminen, Euroopan johtavien valtioiden imperialismi, vapaakauppapolitiikka (1850-1870) (”globalisaatio”); • Byrokraattisen virkamiesvaltion synty (Weberin analyysi); • Kansallisvaltioiden vuosisata; • Teollisten ja kaupallisten luokkien voittokulku; • Sosiaalisen rakenteen muutos; työväenluokan synty; • Modernisoituminen

  3. Oikeudellisia muutoksia • Liberaalisen oikeusvaltion synty ja demokratisoituminen (äänioikeusreformit); • Hyvinvointivaltion synty 1900-luvulla, lähinnä vasta toisen maailmansodan jälkeen; • Kauppaoikeuden vuosisata (markkinatalouden oikeudellinen perusta); • Rikosoikeuden lieventyminen (vapausrangaistukset); • Hallinto- ja valtiosääntöoikeuden eriytyminen, uudet oikeudenalat (työ- ja sosiaalioikeus)

  4. Oikeusajattelun muutos; • Reaktio valistusta vastaan; • Ranskan vallankumouksen kritiikki; • Restauraatio: status quo-politiikka; • Historiallinen koulukunta oli nationalismin sovellutus oikeusajattelussa; kansallisesti omaleimaiset piirteet oikeudessa ovat arvokkaita;

  5. F.K. von Savigny (1779-1881) • Kodifikaatiokiista: liberaalien ja konservatiivien vastakkainasettelu; • Oikeuden historiallinen tarkastelu; • Organismianalogia; • Yhteiskunta on kokonaisuus, jossa kaikilla on ”luonnollinen paikkansa”; • Luonnonoikeus on ”epähistoriallista”; • Oikeus on ”kansanhengen” ilmaista ja juristien tehtävä on toimia sen tulkkeina: heidän tulee löytää oikeutta (ei säätää sitä); • Primäärinen oikeuslähde on tavanomainen oikeus; • Systematisointi on oikeustieteen päätehtävä historiallisten tarkastelujen ohella; • Roomalaisen oikeuden reseptio tapahtui ”sisäisestä välttämättömyydestä”

  6. Oikeuspositivismi (1850-) • Vrt. yleisfilosofinen positivismi; • Oikeuden omalakisuus; oikeutta tuli tarkastella normatiivisena järjestelmänä (”oikea” tulkinta ja systematisointi); • Oikeus irti yhteiskunnasta, politiikasta, arvoista ja moraalista; • Oikeus on lainsäätäjän tahdon tuote; oikeuden formaalinen tarkastelu; • Käsitelainoppi; kokonaisvaltainen järjestelmä (vrt. rationaalinen luonnonoikeus), jonka avulla oikeudelliset ongelmat voitiin ratkaista; • Yhteiskunnallinen tausta: markkinatalousyhteiskunnan synty (ei tarvetta suuriin muutoksiin)

  7. BGB:n (1900) syntytausta • Tavoitteena oikeudellinen yhtenäisyys, ennustettavuus, oikeusvarmuus; • 1800-luvun yhteiskunnalliset muutokset; • Saksan yhdistyminen; • Liberaalien ja konservatiivien (Preussilaiset suurtilojen omistajat) kiistat (myöhemmin myös työväenliikkeen vaikutus); • Yritykset oikeuden yhtenäistämiseksi 1800-luvun puolivälissä: kauppalaki, vekseli- ja shekkilait

  8. BGB:n valmistelu • Saksan yhdistyminen; • 1874 Komitea – 1887: Laaja ehdotus, joka oli raskaan käsitelainopillinen; • Konservatiivinen kritiikki: kotimainen oikeusperinne sivuutettu, liikaa roomalaisen oikeuden vaikutusta; • Sosialistinen kritiikki: liian konservatiivinen, patriarkaalinen, näennäisesti neutraali, ideologia ja todellisuus eivät kohtaa

  9. BGB:n valmistelu (2) • 1890 uusi komitea – ehdotus 1895 – hyväksyttiin valtiopäivillä 1896; • Kevyempi, ”sosiaalisempi”; • Liberaalis-porvarillinen kodifikaatio; • Omistus tiukasti suojattu, elinkeinovapaus, sopimusvapaus; • Suljetun systeemin idea; • Yleislausekkeet; • Heikomman sopijapuolen suojasäännöksiä; • Laaja reseptio; • Vrt. Sveitsin ZGB 1907

  10. Muutoksen trendejä 1900-luvun alussa • Oikeuden materialisoituminen (Weber); • Talouden keskittyminen

More Related