• 100 likes • 268 Views
OIKEUDEN MUUTOS 1800-(1914). Kohti demokraattista oikeus- ja hyvinvointivaltiota. Taustatekijöitä. Restauraatio; valtasuhteiden vakiinnuttaminen Napoleonin sotien jälkeen;
E N D
OIKEUDEN MUUTOS 1800-(1914) Kohti demokraattista oikeus- ja hyvinvointivaltiota
Taustatekijöitä • Restauraatio; valtasuhteiden vakiinnuttaminen Napoleonin sotien jälkeen; • Teollistuminen, taloudellinen kasvu, markkinoiden laajentuminen, Euroopan johtavien valtioiden imperialismi, vapaakauppapolitiikka (1850-1870) (”globalisaatio”); • Byrokraattisen virkamiesvaltion synty (Weberin analyysi); • Kansallisvaltioiden vuosisata; • Teollisten ja kaupallisten luokkien voittokulku; • Sosiaalisen rakenteen muutos; työväenluokan synty; • Modernisoituminen
Oikeudellisia muutoksia • Liberaalisen oikeusvaltion synty ja demokratisoituminen (äänioikeusreformit); • Hyvinvointivaltion synty 1900-luvulla, lähinnä vasta toisen maailmansodan jälkeen; • Kauppaoikeuden vuosisata (markkinatalouden oikeudellinen perusta); • Rikosoikeuden lieventyminen (vapausrangaistukset); • Hallinto- ja valtiosääntöoikeuden eriytyminen, uudet oikeudenalat (työ- ja sosiaalioikeus)
Oikeusajattelun muutos; • Reaktio valistusta vastaan; • Ranskan vallankumouksen kritiikki; • Restauraatio: status quo-politiikka; • Historiallinen koulukunta oli nationalismin sovellutus oikeusajattelussa; kansallisesti omaleimaiset piirteet oikeudessa ovat arvokkaita;
F.K. von Savigny (1779-1881) • Kodifikaatiokiista: liberaalien ja konservatiivien vastakkainasettelu; • Oikeuden historiallinen tarkastelu; • Organismianalogia; • Yhteiskunta on kokonaisuus, jossa kaikilla on ”luonnollinen paikkansa”; • Luonnonoikeus on ”epähistoriallista”; • Oikeus on ”kansanhengen” ilmaista ja juristien tehtävä on toimia sen tulkkeina: heidän tulee löytää oikeutta (ei säätää sitä); • Primäärinen oikeuslähde on tavanomainen oikeus; • Systematisointi on oikeustieteen päätehtävä historiallisten tarkastelujen ohella; • Roomalaisen oikeuden reseptio tapahtui ”sisäisestä välttämättömyydestä”
Oikeuspositivismi (1850-) • Vrt. yleisfilosofinen positivismi; • Oikeuden omalakisuus; oikeutta tuli tarkastella normatiivisena järjestelmänä (”oikea” tulkinta ja systematisointi); • Oikeus irti yhteiskunnasta, politiikasta, arvoista ja moraalista; • Oikeus on lainsäätäjän tahdon tuote; oikeuden formaalinen tarkastelu; • Käsitelainoppi; kokonaisvaltainen järjestelmä (vrt. rationaalinen luonnonoikeus), jonka avulla oikeudelliset ongelmat voitiin ratkaista; • Yhteiskunnallinen tausta: markkinatalousyhteiskunnan synty (ei tarvetta suuriin muutoksiin)
BGB:n (1900) syntytausta • Tavoitteena oikeudellinen yhtenäisyys, ennustettavuus, oikeusvarmuus; • 1800-luvun yhteiskunnalliset muutokset; • Saksan yhdistyminen; • Liberaalien ja konservatiivien (Preussilaiset suurtilojen omistajat) kiistat (myöhemmin myös työväenliikkeen vaikutus); • Yritykset oikeuden yhtenäistämiseksi 1800-luvun puolivälissä: kauppalaki, vekseli- ja shekkilait
BGB:n valmistelu • Saksan yhdistyminen; • 1874 Komitea – 1887: Laaja ehdotus, joka oli raskaan käsitelainopillinen; • Konservatiivinen kritiikki: kotimainen oikeusperinne sivuutettu, liikaa roomalaisen oikeuden vaikutusta; • Sosialistinen kritiikki: liian konservatiivinen, patriarkaalinen, näennäisesti neutraali, ideologia ja todellisuus eivät kohtaa
BGB:n valmistelu (2) • 1890 uusi komitea – ehdotus 1895 – hyväksyttiin valtiopäivillä 1896; • Kevyempi, ”sosiaalisempi”; • Liberaalis-porvarillinen kodifikaatio; • Omistus tiukasti suojattu, elinkeinovapaus, sopimusvapaus; • Suljetun systeemin idea; • Yleislausekkeet; • Heikomman sopijapuolen suojasäännöksiä; • Laaja reseptio; • Vrt. Sveitsin ZGB 1907
Muutoksen trendejä 1900-luvun alussa • Oikeuden materialisoituminen (Weber); • Talouden keskittyminen