HYVINVOINTIVALTION MUUTOS - KRIISI VAI MAHDOLLISUUS

1. HYVINVOINTIVALTION MUUTOS - KRIISI VAI MAHDOLLISUUS ESPOO, DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN PÄIVÄT SYYSKUU 2009 Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi (c) Juho Saari 2009

2. Sosiaalipolitiikka ja murrokset - Historia toistaa itseään. 1950-luvun loppu 1960-luvun loppu, 1970-luvun alku 1990-luvun alku - joka on nyt ehtymässä - menestyksellistä politiikkaa? Mitä 2010-luvulla pitäisi sosiaalipolitiikasta ajatella? Uudistuminen tapahtuu murrosten kautta (c) Juho Saari 2009

3. Suomen malli on ollut esillä hyvänä tapana sovittaa yhteen talouskasvu, koulutus, työllisyys ja sosiaalipolitiikka sekä siirtyä tietoyhteiskuntaan ja kestävään kehitykseen Korostaa julkisen sektorin ja vallan roolia Erityisesti viimeisten viiden vuoden aikana on ollut kv. kiinnostusta aihetta kohtaan, koska indikaattorit antavat myönteisiä tuloksia: SUOMEN MALLI ennen murrosta (c) Juho Saari 2009

4. Suomen malli vertailevissa indekseissä (Talous) (c) Juho Saari 2009

5. Suomen malli vertailevissa indekseissä (Yhteiskunta) (c) Juho Saari 2009

6. Miksi 1990-luku oli menestys ?Suomen malli - teoksen tulokset • Pitkäjänteisyys – jatkuvuutta yli 1990-luvun alun murroksen ja kyky strategiseen suunnitteluun. • Päätöksentekokyky – erityisesti 1990-luvun alun jälkeen. • Sopeutumiskyky – suhteellisen joustavat ja sopeutumisen mahdollistavat instituutiot. • Myönteinen suhtautuminen muutokseen, kyky kollektiiviseen (pois)oppimiseen. • Kyky ohjata yhteiskuntapolitiikkaa ideoilla murrosaikoina. • Politiikkakoordinaatio ja -komplementaarit lohkot tukevat toisiaan. (c) Juho Saari 2009

7. Elintaso Suomessa ja Euroopassa 2007 (c) Juho Saari 2009

8. Hyvinvointimallin esikuvallisuus 2007 (c) Juho Saari 2009

9. Mielipiteet ovat usein kytköksissä intresseihin. "Kriisi" on vallankäytön väline. Kannatus korkea, luottamus kärsinyt. Emme tiedä mikä on hyvinvointivaltion tila (c) Juho Saari 2009

10. Suomalaiset ovat olleet samassa veneessä • Perusturvan taso jäänyt selvästi jälkeen ansiosidonnaisesta turvasta – klubit sulkeneet ovensa vai siirtymä palvelujen kehittämiseen? • Palvelujärjestelmän sisällä polarisaatiota erityisesti terveyspalveluissa – työterveyshuolto, kunnalliset palvelut ja yksityinen vakuutus; • Mahdollisesti eriytymistä myös vanhuspalveluissa ja päivähoitopalveluissa – puolittaismarkkinat. • Vähentääkö eriytyminen luottamusta, maksuhalukkuutta ja sopeutumiskykyä – intressiryhmien välinen sosiaaliturvakilpailu ja cost-shifting uutena haasteena? (c) Juho Saari 2009

11. Kasvu, työllisyys, julkisen talouden kestävyys, työurien pidentäminen, ikääntymiseen varautuminen, kuntarakenteen uudistaminen, markkinoiden hyödyntäminen, innovatiivisuuden lisääminen eivät ole sosiaalipolitiikan tavoitteita. Eriarvoisuuden vähentäminen, oikeudenmukaisuuden lisääminen, yhtäläisen kohtelun takaaminen, onnellisuus/hyvä elämän mahdollistaminen sen sijaan ovat. Yhteiskunnan eriarvoistuminen kuluttaa hyvinvointivaltion perustaa (c) Juho Saari 2009

12. Eriarvoistumista ei voi enää kääntää tulonsiirroilla ja verotuksella (c) Juho Saari 2009

13. Siirtyminen kilpailukeskeiseen yhteiskuntaan (Saari & Pessi 2009) (c) Juho Saari 2009

14. Rakenteelliset paineet ja poliittinen tahto (c) Juho Saari 2009

15. Julkisen talouden jakovara on negatiivinen ja rakenteelliset menolisäykset kohdistuvat ikääntyvään väestöön (c) Juho Saari 2009

16. Kuka ohjaa sosiaalipolitiikkaa? • Viiden kokin ongelma (VM, SM, TEM, STM, Kuntaliitto) • Markkinamyönteisyys ja kilpailuneutraliteetti johtavina periaatteina (1993, 2000, 2007) - tällä hetkellä ei poliittisesti realistisia vaihtoehtoja - kuitenkin keskustelu hankintalainsäädännöstä. • Ongelmana sub-optimoinnin lisääntyminen paikallisissa monopoleissa (vrt. autojen katsastus, terveyspalvelujen saatavuus) • Vakiintuneet ja kilpailevat elinkeinointressit - uudenlaista lobbausta paikallisesti, kansallisesti ja EU-tasolla. • STM:llä tällä hetkellä reaktiivinen/sopeutuva rooli sekä palvelu- että etuusjärjestelmän kehittämisessä. (c) Juho Saari 2009

17. Kolmikannan perusta on rakentumassa uudelleen (Böckerman, Kiander, Saari 2008) (c) Juho Saari 2009

18. Ulkomaalaista työvoimaa tulisi niin paljon, että se täyttäisi ikääntymisestä aiheutuvan työvoimavajauksen. "Syrjäytyneet" palaisivat työmarkkinoille hoiva- ja huolenpitotehtäviin. Eläke- ja asuntopoliittisiin verovähennyksiin puututtaisiin. Vahvat intressiryhmät luopuisivat saavutetuista eduista - SATA-komitea. Sosiaalipolitiikassa otettaisiin käyttöön henkilökohtaiset tilit, perustulot tai omaisuusmallit. Sukupolvien väliset sidokset vahvistuisivat nykyisestä. Mitä ei tapahdu 2000-luvun Suomessa (c) Juho Saari 2009

19. yhteiskunnallinen murros hämärtää intressit; ne muodostavat johdonmukaisen paradigman; niiden avulla voidaan ottaa yhteiskunnallinen agenda haltuun; ne kehystävät tulevaisuuden halutun näköiseksi. "On hyvä olla omaakin kylvöä"Ideoilla on merkitystä, jos (ja vain jos) (c) Juho Saari 2009

20. Instituutiot suomalaisen yhteiskunnan suhteellisena vahvuutena. Tavoitteena parempi kyky sopeutua muutokseen. Kasvun, työllisyyden ja sosiaalipolitiikan win-win-win. Kuinka kytkeä yhteen innovatiivisuus (kansallinen innovaatiojärjestelmä) ja hyvinvointivaltio. Hyvinvointivaltion (toivottuna) tulevana suuntana sopeutumistehokkuuden lisääminen (c) Juho Saari 2009

21. Yhteiskunnallisen epävarmuuden vähentäminen on subjektiivisen hyvinvoinnin edellytys Ihmissuhteet Asuminen Talous Työ (c) Juho Saari 2009

22. Sosiaalipoliittisten uudistusten diffuusiosta • Poikkisektoraaliset hankkeet edellyttävät korkeimman mahdollisen hallinnollisen tason (kansliapäälliköt, sairaanhoitopiirien johtajat) sitoutumista; • Organisaatioiden välinen yhteistyö on usein hankalaa - mutta toimiessaan erinomaisen onnistunutta; • Varsin vähän tiedetään innovaatioiden levittämisen esteistä ja edellytyksistä; • Vaikutusten osoittaminen on usein varsin haasteellista - ja ylipäätään turhan harvoin koeasetelma on kyllin hyvä; • Kuluttajalähtöisyys on edelleen sosiaali- ja terveyspolitiikassa harvinaista - ja kuluttajat eivät välttämättä valitse hyvinvointivaltion perinteisiä rakenteita. (c) Juho Saari 2009

23. Mitä tehdä ihmisten omaisuudelle? (c) Juho Saari 2009

24. Raha-automaattiyhdistyksen tulevaisuus (c) Juho Saari 2009

25. Voimakas riippuvuus julkisen vallan tuesta ja luomista mahdollisuuksista. Tärkeä rooli yhteisen hyvän vartijana. Kansalaisyhteiskunnan oma varainhankinta aikaisempaa kilpaillumpaa Kansalaisyhteiskunnan omarahoitus ongelmissa(Saari & Saukko 2009) (c) Juho Saari 2009

26. Vastavuoroisuuteen perustuen Kiistatta avun tarpeessa olevia Kevyellä kädellä. Sosiaalisesti lähellä olevia. Kunniallisia avuntarvitsijoita. Kun vaihtoehtoja ei ole - Tilanne on tärkeämpi kuin motivaatiot. Ketä suomalaiset haluavat auttaa? (Pessi & Saari 2008) Hyvä tahto - Auttamisen asenteet ja rakenteet (c) Juho Saari 2009

27. Suomalaiset ovat myös aika luottavaisia toisten auttamishaluun (ESS 2007) (c) Juho Saari 2009

28. Yksinäisyys (ESS 2007) (c) Juho Saari 2009

29. Yksinäisyys ei ole lisääntynyt, eikä se ole kovin yleinen huolenaihe (Turvallisuuskysely 2007) (c) Juho Saari 2009

30. Suuri vähemmistön ongelma (c) Juho Saari 2009

31. Yksinäisyyden yhteiskuntapolitiikka • "Jos yksinäisyydenongelmaa ei voida poistaa esim. sosiaalisten rakenteiden muutoksilla tai millään vapaaehtoistoiminnalla, niin olisiko mahdollista auttaa yksinäisyydestä kärsivää lähimmäistä siten, että yhteiskunta tukisi häntä itsemurhan teossa lääketieteellisin keinoin?"(080421.) (c) Juho Saari 2009

32. Mitä tästä voisi oppia? • Historia on toistanut itseään aikaisemmin - murrokset mahdollistavat sosiaalipolitiikan uudistamisen. • 1990-luvun politiikka on ollut monella alueella menestys. • Hyvinvointivaltion murentuminen ei ole ennalta määrätty prosessi - kyse on poliittisesta tahdosta ja yhteiskuntapoliittisista valinnoista. • Onko vuonna 2010 yhteiskunnallinen murrostilanne joka mahdollistaa uudelleenarvioinnin - vanhalta pohjalta? • Jos näin on, kuka käyttää tuon mahdollisuuden maaliskuussa 2011? (c) Juho Saari 2009

33. Kirjallisuutta I • Kiander, Jaakko & Sauli Rouhinen & Juho Saari: Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus. Vastapaino, Helsinki 2010. • Kananen, Johannes & Juho Saari (toim.): Ajatuksen voima - Ideat hyvinvointivaltion uudistamisessa. Minerva Jyväskylä 2009, 400 sivua. • Kari, Matti & Mervi Kattelus & Juho Saari: Sosiaalinen Eurooppa murroksessa. Eurooppatiedotus, Helsinki 2008, 180 sivua. • Pessi, Anne Birgitta & Juho Saari: Hyvä tahto - Auttamisen asenteet ja rakenteet Suomessa. STKL, Helsinki 12008, 320 sivua. • Pessi, Anne Birgitta & Juho Saari (toim.): Hyvien ihmisten maa - Auttaminen kilpailukyky-yhteiskunnassa. Gaudeamus, Helsinki 2010 Tulossa). • Raunio, Tapio & Juho Saari (toim.) Eurooppalaistuminen. Gaudeamus, Helsinki 2006. (c) Juho Saari 2009

34. Kirjallisuutta II • Raunio, Tapio & Juho Saari: Euroopan jännitteet. Eurooppatiedotus, 2009, 140 sivua. • Saari, Juho (toim.): Suomen malli - Murroksesta menestykseen. Yliopistopaino, Helsinki 2006. • Saari, Juho (toim.): Sosiaaliset innovaatiot ja hyvinvointivaltion muutos. STKL, Helsinki 2008, 340 sivua. • Saari, Juho: Hyvinvointivaltion tulevaisuuden haasteet. Eduskunta, 2009, 76 sivua. • Saari, Juho: Yksinäisten yhteiskunta - Tulossa 2010. • Saari, Juho & Anne Birgitta Yeung (toim.): Oikeudenmukaisuus hyvinvointivaltiossa. Gaudeamus, Helsinki 2007, 340 sivua. • Saukko, Anu-Emilia & Juho Saari: Antamisen markkinat - Rahankeräys 2000-luvun alun Suomessa. Teoksessa Pessi, Anne Birgitta & Juho Saari (toim.): Hyvien ihmisten maa. Gaudeamus, Helsinki 2010 (tulossa). (c) Juho Saari 2009

35. KIITOS (c) Juho Saari 2009